Kasvisruokabuumi kytee pinnan alla, kun sekasyöjät sekoittavat pakkaa – lihankulutus yhä viime vuosien tasolla

Kauppojen kasvisruokatarjonta kertoo kovasta kysynnästä.

kasvisruokavalio
Kasvisruoka-annos
Kasvisruokaan siirtyminen ei riitä, nyt tarvitaan lakiuudistuksia. Minna Rosval / Yle

TurkuKasvisruokavillitys on osittain median kehittämä ilmiö, mutta toisaalta varsinkin Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa kasvisvaihtoehtoille on kysyntää. Näin arvioi elintarviketieteiden maisteri Leena Arjanne Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Arjanne tutki Ylen pyynnöstä kasviruokaan liittyviä tilastoja. Tuoreimpia tilastotietoja edustaa Luonnonvarakeskuksen ruokatase.

– Suomalainen syö kypsää lihaa noin 40 kiloa vuodessa. Lihankulutus on pysynyt melko samoissa viime vuosina. Kasvissyöjiä oli vuonna 2007 Finravinto-tutkimuksen mukaan noin neljä prosenttia. Tuoreita tietoja määrästä ei ole, kertoo Leena Arjanne.

Brahea-keskus on Turun yliopiston uusi monitieteellinen erillislaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kasvisruokabuumiin liittyy myös ruokakauppojen kova panostus kasvispohjaisiin tuotteisiin.

– Korvaavien vaihtoehtojen lisääntynyt määrä kertoo siitä, että ihmiset ovat löytäneet ne ruokavalioonsa. Ne sopivat käytettäviksi samoin kuin lihavaihtoehdot. Ei tehdä kasviskeittoa jättämällä nakkikeitosta nakit pois, vaan pystytään lisäämään nakin tilalle joku tuote helposti. Ihmiset kokevat sen maistuvan hyvältä ja sopivan kukkarolle. Nämä tekijät voivat edesauttaa kasvisruokavaihtoehtojen suosiota, pohtii Arjanne.

Finravinto-niminen tutkimustieto (siirryt toiseen palveluun) kerätään viiden vuoden välein. Seuraava tutkimus julkaistaan vuonna 2017 kerätystä aineistosta, joten Arjanteen mukaan tulee olemaan mielenkiintoista nähdä se.

– Tilastot kertovat, että kasvisten syönti ylipäätään on kasvanut vuosien aikana. Finravinto-tutkimus on osoittanut sitä jo 2010-luvun alkupuolella ja toisaalta näyttää, että lihankulutus ei ainakaan ole vähentynyt viime vuodesta.

Suunnittelija Leena Arjanne Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Suunnittelija Leena Arjanne Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.Minna Rosvall / Yle

Etelä-Suomessa kasvisbuumi on nousussa

Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kasvisten syönti on kasvanut eniten. Naiset ja korkeasti koulutetut ovat innokkaita kasvisruuan ystäviä. Turussa järjestetään elokuun alussa kaksipäiväinen vegaaniruokaa keskittyvä tapahtuma toista kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli 10 000. Arjanne pitää Turun seutua myös vahvana kasvisvaihtoehtojen kannalta.

On löytynyt tapa syödä aiempaa eettisemmin ja terveellisemmin.

Leena Arjanne

– Turku kerää Etelä-Suomen kaupunkina kasvisruuasta innostuneita ihmisiä. Turun ja Varsinais-Suomen alueella on aika vahva ruokakulttuuri. Alueella on paljon pienelintarvikeyrittäjyyttä. Täällä on satoja yrityksiä. Toisaalta täällä on innovatiivisia kasviproteiinin viljelijöitä – on hamppua, härkäpapua ja lupiinia. Täällä tapahtuma on paikallaan.

Kuka on kasvissyöjä?

Kasvissyöjien määrän laskemisessa hankaluutta tuo kasvissyöjä-termin määrittäminen. Monet ovat lisänneet kasvisvaihtoehtoja ruokavalioonsa, mutta syövät myös lihaa. Suunnittelija Leena Arjanne korostaa, että kasvissyöjien joukossa on paljon sekasyöjiä.

– Voit olla rennommin kasvispainotteinen sekasyöjä kuin aikaisemmin. Vegaani on aika ehdoton eli hän ei syö mitään eläinperäistä. Ehdoton vegaani ei myöskään osta nahkatakkia ja istu nahkasohvalla. Kasvissyönnissä on erilaisia muotoja. Laktovegetaari syö myös maitoperäisiä tuotteita, ja lakto-ovo-vegetaari syö myös maitoa ja munia. Jos syö silloin tällöin kalaa ja vaaleaa siipikarjanlihaa, on semivegetaristi, kertoo Arjanne.

Täytyy silti muistaa, että lasten suosikkiruokia ovat yhä perinteiset ruuat kuten jauhelihakastike.

Leena Arjanne

Syitä kasvisruokavalioon siirtymiseen on monia. Monet ovat saattaneet saada kimmokkeen ilmastonmuutoksesta. He vähentävät lihan käyttöä ilmaston ja ympäristön vuoksi.

– Ihmiset haluavat osoittaa kuuluvansa identiteetiltään johonkin ryhmään. Tämä voi auttaa joidenkin arkea, kun on löytynyt tapa syödä aiempaa eettisemmin ja terveellisemmin.

Jotkut valitsevat kasvisruuan terveyden vuoksi. Arjanne muistuttaa, että ravinnoksi suositellaan kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa on täysjyväviljoja, palkokasveja, siemeniä ja pähkinöitä.

– Jos valitsee vegaanisen ruokavalion, on syytä kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden ja proteiinin saantiin. Voi pohtia, onko ravinnossa riittävästi D-vitamiinia, B12-vitamiinia, jodia, sinkkiä, kalsiumia, rautaa ja seleeniä. Nämä ovat ravintoaineita, joiden saanti voi jäädä vähemmälle vegaaniudessa, neuvoo Leena Arjanne.

Vegaanilapset ovat marginaali-ilmiö

Koululaiset ja päiväkotilapset voivat myös tarvita kasvis- ja jopa vegaaniruokavaliota. Mediassa on kerrottu kunnista, jotka tarjoavat mahdollisuutta lapsille. Suunnittelija Leena Arjanne kertoo, että esimerkiksi vuosina 2015–2016 Helsingissä vegaanilapsia oli 3–6-vuotiaiden päiväkotiryhmissä 0,6 prosenttia. Vuoden 2018 yksittäinen tieto kertoo, että 52 lasta noudattaa vegaaniruokavaliota.

Vuonna 2016 julkaistiin Syödään yhdessä -ravitsemussuositukset lapsiperheille (siirryt toiseen palveluun). Niissä on otettu esille vegaaniruokavalion noudattaminen lapsiperheissä. Suosituksissa kootaan vegaanilapsen lautasmalli. Leena Arjanne pitää ohjeita hyvinä. Koulujen ja päiväkotien osalta kunnat päättävät itse, mitä tekevät.

– Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat lapset on otettava huomioon hankintalistoissa, jotta tarjottava ateria täyttää lapsen ravintotarpeen (siirryt toiseen palveluun). Jos lapsi syö muutenkin vegaanisti kotonaan, siihen voidaan sitoutua. Joissakin kouluissa keittiöt pystyvät halutessaan tarjoamaan kasvisvaihtoehdon kaikille, tosin vegaanivaihtoehdosta ei silloin ole kyse. Täytyy silti muistaa, että lasten suosikkiruokia ovat yhä perinteiset ruuat kuten jauhelihakastike ja pasta tai makaronilaatikko, naurahtaa Arjanne.

Otsikkoa on korjattu 6.8.2018 kello 8:00. Aiemmin otsikossa luki Kasvisruokabuumi kytee pinnan alla, kun sekasyöjät sekoittavat pakkaa – lihankulutus yhä lähivuosien tasolla. Lähi-sana viittaa tulevaisuuteen, joten se on korvattu sanoilla viime vuosien. Tässä tarkoitettiin menneisyyttä.