Toimittajalta: Suomen festarikesässä on liikaa tapahtumia

Samaan aikaan kun Ruisrockissa on liikaa yleisöä, pienemmät tapahtumat kärsivät yleisökadosta, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää.

festivaalit
Yleisömeri Pori Jazzissa.
Festivaalikävijöitä Pori Jazzissa 21. heinäkuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Fillaroin viime viikonloppuna Helsingin Hernesaaren rantaan Summervibe-tapahtumaan. Siellä esiintyi joukko kiinnostavia urbaaneja nimiä kuten Kauriinmetsästäjät, Elias Gould ja ensimmäistä kertaa yleisölle esiintynyt netti-ilmiö Aksuli.

Matkan varrella Helsingin keskustan puistoista kaikui konemusiikin jumputus parissakin paikassa. Ihastelin kaverini kanssa ilmaistapahtumia ja sitä, että pääkaupungistamme on muutamassa vuodessa kehkeytynyt vapaasti kaupunkikulttuuria sykkivä paikka.

Hernesaaressa edessä oli pettymys. Paikalla näytti siltä, että tapahtumaan oli saapunut vain kourallinen ihmisiä. Emme vaivautuneet edes sisälle, sillä saarekkeen lavan esiintyjiä pystyi katsomaan jotenkuten viereiseltä terassilta. Kolmenkympin lippu tuntui liian suolaiselta edes kannustusmielessä. Samaa mieltä tuntui olevan moni muukin paikalle tullut.

Pohdimme kaverini kanssa syitä yleisökadolle ja päädyimme siihen, että samaan aikaan oli monta muuta isoa tapahtumaa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Oulussa oli Qstock, Kotkassa Meripäivät ja Helsingissä We love -festivaali.

Ennen kaikkea kävi sääliksi silloin Summervibessa muutamalle ihmiselle esiintyviä artisteja.

Festariviikonloppu maksaa kaikkine kuluineen useamman sata euroa. Jokaiselle keikalle ei rahaa riitä.

Tilanne oli päinvastainen kuukausi sitten Turun Ruisrockissa. Festari on saanut luotua ympärilleen ikuisen auringonpaisteen auran ja tapahtuma myikin loppuun ennätysajassa jo keväällä.

Jo muutaman vuoden ajan olen kuullut ihmisiltä valituksia, että Ruissalossa on liikaa ihmisiä. Festarikävijöiden hermoja kiristävät ylipitkiksi paisuneet jonot. Pelkkää sisäänpääsyä on pahimmillaan joutunut odottamaan jopa tunnin.

Ruisrock on suuren paineen edessä kasvaa entistä isommaksi, mutta Ruissalon luonnonsuojelualueella tila on jo maksimaalisessa käytössä. Ihmisten määrässäkin on jo menty tappiin asti jollei jo ylikin.

Suomen lyhyessä kesässä festareilla menee hyvin. Parin viime vuoden aikana isoimmat tapahtumat eri puolilla Suomea ovat tahkonneet kävijäennätyksiä. Vaikka festareiden kotimaisia artisteja painottava musiikkitarjonta ei tätä nykyä suuria yllätyksiä juuri tarjoa, yleisö osaa ottaa ilon irti muusta tunnelmasta. Ja tapahtumat ovatkin painottaneet viime vuosina festariyleisön viihtyvyyteen entistä enemmän.

Nyt festareiden ja keikkojen tarjontaa alkaa kuitenkin olla jo liikaa. Tuorein esimerkki tästä on torstaina Helsingin jäähallissa järjestetty Pet Shop Boysin keikka, joka ei sujunut suunnitelmien mukaan alusta lähtien.

Samaan aikaan kun Cheek vetää jättiyleisöjä Lahdessa järjestettäviin jäähyväiskonsertteihinsa, pienet keikkapaikat laittavat lappujaan luukulle.

Konsertti siirrettiin Kaisaniemestä jäähalliin, koska järjestäjien mukaan visuaaliset tehosteet eivät näy tarpeeksi hyvin Suomen valoisassa kesäyössä. Muutamaa päivää ennen keikkaa lämmittelijä Hurts perui tulonsa, mikä viimeistään sai epäilemään lipunmyynnin suosiota. Järjestäjien epätoivo konkretisoitui konserttipäivän aamuna, kun suuri joukko toimittajia kutsuttiin keikalle. Yleensä konsertteja pääsee seuraamaan vain tarkoin valittu joukko toimittajia.

Sosiaaliseen mediaan laitetut kuvat keikalta olivat karua katseltavaa. Yleisöä ei ollut juuri nimeksikään.

Voi olla, että usein Suomessa käynyt Pet Shop Boys ei vaan enää kiinnosta tai ihmiset haluavat nauttia kesästä muutoinkin kuin keikoilla. Fakta on myös se, että kohtuullisen hintaisista festarilipuista huolimatta ihmisillä on rajallinen määrä kuluttaa rahaa kesärientoihin. Yksi festariviikonloppu maksaa kaikkine kuluineen useamman sata euroa. Jokaiselle keikalle ei rahaa riitä.

Kannattava livemusabisnes saa liikkeelle uusia yrittäjiä vanhojen rinnalle, mutta Suomen festari- ja keikkakesä on verrannollinen Spotify-aikaan. Suoratoistopalvelussa muutamat suosituimmat kappaleet keräävät valtaosan soitoista, kun muut jäävät varjoon. Festareilla ja keikoilla on sama meininki. Isoimmat ja suosituimmat vetävät yleisöä ja pienemmät joutuvat kärsimään.

Samaan aikaan kun Cheek vetää jättiyleisöjä Lahdessa järjestettäviin jäähyväiskonsertteihinsa, pienet keikkapaikat laittavat lappujaan luukulle.

Suuret festivaalit alkavat olla myös pulassa isojen väkimäärien kanssa. Jos jonot kasvavat ja palvelut tökkivät, maine voi mennä nopeasti. Festareille tulevat ihmiset ovat kuitenkin nykyisin myös valmiita maksamaan toimivista palveluista, mistä kertoo lisääntynyt VIP-lippujen menekki.

Ennätysyleisöjä keräävät festivaalit kertovat kuitenkin siitä, että festarikansa on tyytyväistä tarjontaan. Musiikki kuuluu Suomen kesään.

Ville Vedenpää

Kirjoittaja on populaarimusiikkiin erikoistunut toimittaja, joka käy vuosittain lukuisilla kotimaisilla festivaaleilla.