Hallituspuolueiden kiistoja, jakovaaraa, öisiä puheita, äänestysrumba ennen joulukahveja – Näin päätetään, mitä veroja maksat ja palveluja saat

Varaa vaalibudjettiin ei ole, ovat valtiovarainministeri ja virkamiehet painottaneet hallituspuolueille vielä viime päivinä. Valtio velkaantuu edelleen.

valtion talousarviot
Grafiikka
Laura Koivunen / Yle

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion eli budjetin valmistelu saa lisää vauhtia tänään alkavasta valtiovarainministeriön omasta budjettineuvottelusta.

Maanantaina valtiovarainministeri Petteri Orpo toppuutteli mahdollisuuksia menolisäyksiin, vaikka talous kasvaakin.

Orpo kertoi Ylen haastattelussa, että alustavien arvioiden perusteella valtio ottaisi ensi vuonna uutta velkaa 1,5 – 2 miljardia euroa. Määrä on suurempi kuin hallitus itse keväällä arvioi julkisen talouden suunnitelmassaan.

Orpon mukaan etusijalla budjettivalmistelussa ovatkin keinot, joilla hallitus pystyisi edelleen edistämään työllisyyden sekä talouskasvun paranemista.

Valtiovarainministeri vakuuttaa, ettei työn verotus kiristy ensi vuonna inflaation tai kilpailukykysopimuksen palkansaajiin kohdistuvien maksukorotusten vuoksi. Rahat tuloverojen kiristymisen estämiseen on tarkoitus etsiä kulutus- ja haittaveroista.

Orpon linjaus merkinnee, että tuloveroihin saattaisi tulla suuruusluokaltaan noin 300 miljoonan euron alennus.

Veroista sovitaan koko hallituksen yhteisessä budjettineuvottelussa elokuun lopulla. Toiveita 200-300 miljoonan tuloveroaleen on esitetty niin hallituspuolue sinisistä kuin Veronmaksajien keskusliitostakin.

Sen sijaan päähallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen torjuu suuret tuloveroalennukset kaikille. Kaikkonen haluaisi pienituloisia paremmin tukevan kunnallisveron perusvähennyksen korotusta.

Grafiikka

Keväällä kehykset, keltaiset kannet syksyllä

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen muistutti hallituspuolueita Ylen haastattelussa, ettei jakovaraa ensi vuoden budjetissa ole. Hallituspuolueiden ei siis kannattaisi haaveilla vaalibudjetista, jossa luvattaisiin äänestäjille uutta rahaa hyviin tarkoituksiin juuri eduskuntavaalivuonna.

Budjettimenojen lisäykseen vaikuttaa monta reunaehtoa. Jo hallitusneuvotteluista lähtien puolueet sopivat, miten paljon menot saavat kasvaa ja miten valtion velkaa hoidetaan.

Jo vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa sovittiin säästötavoitteet

Hallituspuolueet sopivat vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa tasapainottavansa valtion tuloja ja menoja sekä vähentävänsä velkaantumista.

Hallitus aikoi korjata julkisen talouden kestävyysvajetta säästöillä ja uudistuksilla vuoteen 2029 mennessä yhteensä kymmenen miljardin euron edestä. Valtion menoja vähennetään, toimintaa tehostetaan ja uudistuksia tehdään, jotta tulot riittäisivät väestön vanhetessa.

Ensi vuonna kymmenen miljardin euron tavoitteesta pitäisi olla kasassa 4–5 miljardia. Se on merkinnyt muun muassa leikkauksia ja maksukorotuksia jo aiemmissa budjettiesityksissä. Valtion ja kuntien menoista on leikattu ja toimintaa tehostettu noin neljän miljardin euron verran.

Suurimmat menoleikkaukset tehtiin hallituskauden alkupuolella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen sekä kustannusten nousun hillitsemiseen tarkoitetun, vielä kesken olevan, soten vaikutukset pitäisi näkyä vasta hallituskauden jälkeen.

Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työ pääsi vauhtiin syyskuussa 2015, hallitus sopi koko vaalikauden menokehyksestä, julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019. Vieläkin suunnitelmaa kutsutaan usein vanhalla nimellä budjettikehykseksi tai kehysbudjetiksi. Suunnitelmassa hahmoteltiin valtion menojen enimmäismäärät ja miten valtion velkaantumista yritetään vähentää.

Grafiikka

Menotoiveita hillitsee julkisen talouden suunnitelma

Hallitus tarkistaa kerran vuodessa julkisen talouden suunnitelman ja arvioi käytettävissä olevat rahat ja valtion velan tilanteen. Tänä vuonna neuvottelut käytiin huhtikuussa. Neuvottelutulos on perusta vuoden 2019 valtion budjetille. Julkisen talouden suunnitelma tehdään nelivuotiskaudeksi, tänä keväänä siis vuosille 2019 - 2022.

Hallitus oletti huhtikuussa valtion vuoden 2019 budjetissa menojen olevan 55,1 miljardia euroa, 0,7 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Uutta velkaa pitäisi silti ottaa 1,3 miljardia euroa. Nämä summat voivat hieman muuttua valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ja koko hallituksen budjettineuvottelussa.

Suunnitelma hyväksyttiin eduskunnassa. Eduskunta käyttää maan ylintä päätösvaltaa myös budjettiasioissa.

Toiveiden toukokuu: valtiovarainministeriölle muiden ministeriöiden rahapyynnöt

Valtiovarainministeriö sai muilta ministeriöiltä näiden omat ehdotukset ja rahatoiveet vuoden 2019 budjettia varten toukokuussa.

Grafiikka

Petteri Orpon oma budjettiehdotus - jakovaraa vai jakovaara?

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) johtaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen viimeistelyä tällä viikolla tiistain ja keskiviikon neuvotteluissa 7.-8. elokuuta. Keskiviikkona Orpo kertoo budjettiehdotuksensa pääkohdat.

Viime vuonna Petteri Orpo esitteli kaksi uutta budjettitermiä: jakovaara ja suhdannepöly. Orpo yritti hillitä menolisäysehdotuksia puhumalla jakovaarasta, jos joku oletti talouskasvun vuoksi budjetissa olevan jakovaraa uusiin menoihin. Suhdannepöly taas oli noususuhdanteesta johtuva näköeste, joka peitti alleen talouteen vaikuttavia rakenteellisia asioita, kuten väestön ikääntymistä.

Valtiovarainministerin koko ehdotus julkistetaan torstaina 9. elokuuta. Tässä vaiheessa budjettiehdotus on valtiovarainministeriön, ei koko hallituksen.

Torstaina myös muut ministeriöt kertovat omista budjettiehdotuksistaan omista näkökulmistaan. Valtiovarainministeriö ei yleensä ota kaikkia muiden ministeriöiden toiveita omaan ehdotukseensa.

Nurinakierros elokuun puolivälissä

Valtiovarainministeriö käy 15. - 16. elokuuta erikseen jokaisen muun ministeriön kanssa lyhyet keskustelut toteutumatta jääneistä budjettitoiveista. Jos sopua ei jostakin yksityiskohdasta synny, kiista ratkaistaan koko hallituksen budjettineuvottelussa, niin sanotussa budjettiriihessä elokuun lopussa.

Grafiikka

Koko hallituksen budjettiriihi

Koko hallituksen yhteinen budjettiesitys viimeistellään kaikkien ministereiden neuvottelussa, niin sanotussa budjettiriihessä 28. - 29. elokuuta.

Pääministeri Juha Sipilä on halunnut pitää budjettiriihen virka-asunnollaan Kesärannassa. Aiemmin budjettia on puitu mm. Säätytalossa ja valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Mitä laajempi hallitus, sitä enemmän tilaa tarvitaan avustajille ja puolueiden omille palavereille.

Käytännössä ministerit ja avustajat ovat sopineet suuren osan auki olleista asioista jo budjettiriihtä edeltävissä pienempien ryhmien neuvotteluissa. Jäljelle jääneet kiistat ratkotaan budjettiriihessä.

Budjettiriihi alkaa perinteisesti Suomen Pankin pääjohtajan katsauksella maan taloudesta. Tehtävä lankeaa uudelle pääjohtajalle Olli Rehnille tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Neuvotteluissa ministerit sopivat budjettiasioista, mutta tarvittaessa aikaa käytetään myös muista asioista sopimiseen.

Asiat, joista hallituspuolueet eivät pääse sopuun, siirretään esimerkiksi ministeri- tai muihin työryhmiin pohdittavaksi. Jäljelle jääneet erimielisyydet pyritään ratkomaan joko nopeammassa tai hitaammassa tahdissa, riippuen asian tärkeydestä hallitukselle.

Hallituksen budjettiesityksen pääkohdat julkistetaan jälkimmäisenä neuvottelupäivänä. Tiedotustilaisuutta odottavien toimittajien tapana on ollut pohdiskella hallituspuolueiden yhteistyökykyä neuvottelujen aikataulujen venymisen tai aikaistumisen perusteella.

Grafiikka

Hallituksen keltainen kirja eduskunnalle syyskuussa

Virkamiehet kirjoittavat hallituksen poliittisen tahdon ja budjettipäätökset viralliseksi budjettiesitykseksi. Hallitus hyväksyy virallisesti budjettiesityksensä 17. syyskuuta.

Hallitus on viime vuosina jättänyt pelivaraa budjettiesitykseensä noin 100 miljoonaa euroa. Pelivaraa tarvitaan marraskuussa annettavaan budjettiesityksen täydennykseen noin 60 miljoonaa euroa ja eduskunnan haluamiin menolisäyksiin noin 40 miljoonaa euroa.

Budjetti lähetetään eduskunnan käsittelyyn. Käytännössä hallituksen esitys hyväksytään hallituspuolueiden enemmistön turvin pienin muutoksin.

Usein tiedotusvälineissä nähty paksu keltainen kirja on hallituksen budjettiesitys. Vuodelle 2017 tehty Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden budjettiesitys oli poikkeuksellisesti sinivalkoinen. Eduskunnan joulukuussa päättämät muutokset budjettiin kirjataan koruttomaan konttoripaperinivaskaan.

Sekä keltaista kirjaa että paperinivaskaa pitää lukea yhdessä, jotta lopullisesti hyväksytyn valtion budjetin salat aukeavat.

Grafiikka

Eduskunnan budjettipuheet, tarvittaessa yötä myöten

Eduskunnan syyskauden suurin urakka on budjetin hyväksyminen. Käsittely alkaa syyskuussa suuren salin lähetekeskustelulla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittelee budjetin eduskunnalle.

Kaikki eduskuntapuolueet kertovat mielipiteensä hallituksen suunnittelemasta rahankäytöstä ja neuvovat eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa, mihin pitäisi tehdä muutoksia. Puheita pidetään tarvittaessa yöhön asti.

Kansanedustajilla on kymmenen päivää aikaa jättää lisäraha- tai rahojen vähennysehdotuksia budjettiin sen jälkeen kun eduskunta on saanut esityksen käsittelyynsä. Muutosesityksiä tulee yleensä satoja, viime vuonna päätettyyn tämän vuoden budjettiin 536.

Eduskunnan valiokunnat, erityisesti valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot, käsittelevät budjettia syksyn ajan.

Oppositiopuolueet esittelevät eduskunnassa omat vaihtoehtobudjettinsa.

Grafiikka

Eduskunnan äänestykset joulukahvien aikaan

Budjetin viimeinen käsittely eduskunnan täysistunnossa kestää useamman päivän. Juuri ennen joulua käydään satoja äänestyksiä.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta saa joulukuussa valmiiksi mietintönsä budjetista. Mietinnössä ovat mukana valtiovarainvaliokunnan ehdottamat rahalisäykset.

Jokaisen ministeriön rahoista keskustellaan vielä kerran eduskunnan suuressa salissa. Ministerit osallistuvat oman hallinnonalansa keskusteluun.

Eduskunta äänestää budjetista valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteella. Yleensä valtiovarainvaliokunnan muutosesitykset hyväksytään hallituspuolueiden tuella sellaisenaan.

Viimeisenä äänestyksenä eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Luottamusäänestyksen jälkeen eduskunta aloittaa joulutauon. Viime vuonna budjetin viimeiset äänestykset käytiin 20. joulukuuta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101 - 86.

Varsinaisen budjetin lisäksi vuosittain tehdään kolme tai neljä lisäbudjettia uusien menojen tai muuttuneiden kustannusten ja tulojen vuoksi. Hallitusneuvotteluissa lisätalousarvioita varten varattiin vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.

Budjetti on syksyn suurin urakka poliitikoille

Suurin osa budjetin rahoista on sellaisia, joista ei erikseen neuvotella joka vuosi. Esimerkiksi valtion työntekijöiden palkat kulkevat budjettikirjan kautta, mutta ei niistä kiistellä budjettineuvotteluissa.

Sen sijaan merkittävimmistä uudistuksista tehdään koko hallituksen yhteiset päätökset, myös rahoituksesta. Vähäisimmistä muutoksista ministeriöt voivat päättää omien rahojensa rajoissa itse ja kertoa muutokset vain tiedoksi budjetinteossa.

Uutisoinnissa koko hallituksen yhteisen budjettiriihen kiistat saavat paljon huomiota. Budjettiriihen kiistat koskevat pientä osaa kaikista menoista ja tuloista, mutta verotuksen ja uusien menojen poliittisten linjausten vuoksi puolueiden eri painotukset ovat mielenkiintoisia.

Eduskunnan tekemät menolisäykset ovat vielä budjettikiistoja pienempi osa kaikista menoista. Viime vuosina eduskunnan lisäykset, joululahjarahat, ovat olleet noin 40 miljoonaa euroa, siis alle promillen koko budjetin loppusummasta.

Perinteisesti etujärjestöillä on lukuisia toiveita valtion budjettiin, esimerkiksi uusiin menokohteisiin ja verotukseen.