Kuuma kesä toi eläinsuojeluun kiireen ja kaaoksen – tuuletusikkunoista tippuneita kissoja, väärin lenkitettyjä koiria ja loputtomasti huolestuneita puheluita

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluneuvojat eivät muista toista näin kiireistä kesää. Vaikka pahimmat helteet nyt helpottavat, jatkuu huoli monista eläimistä.

eläinsuojelu
Koira kurkkaa aidan alta.
Rami Koivula / Yle

Kolmenkymmenen asteen helteessä moni jätti hikilenkin väliin. Kuumassa auringonpaisteessa laahustaminenkin kävi täydestä työstä. Silti joku saattoi viuhahtaa polkupyörällä ohi läähättävää koiraansa lenkittäen. Silloin eläinsuojeluneuvojan puhelin pirahti.

Tänä kesänä monet Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) eläinsuojeluneuvojista ovat saaneet poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja. Ihmiset ovat olleet huolissaan koirien liiallisesta lenkittämisestä, mutta myös olemattomista lenkeistä.

– Monet ihmiset eivät ole ymmärtäneet, että lenkki ei ole koiralle vain urheilusuoritus. Se on koiran perustarve. Sen pitää päästä haistelemaan muiden koirien jälkiä ja ympäristöään muutenkin oman henkisen hyvinvointinsa takia, yhdistyksen viestintäpäällikkö Maria Lindqvist kertoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että rajansa kaikella. Helteillä koiraa kannattaa ulkoiluttaa esimerkiksi varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin on hieman viileämpää. Lenkki voi myös olla lyhyt ja rauhallinen – kunhan koira pääsee pois neljän seinän sisältä.

20 asteen juoksutusraja

Vain harva koira kaipaa lämpimällä ilmalla kunnon juoksulenkkiä. Kun lämpötila tippui osissa Suomea 30 asteesta lähemmäs 20 astetta, ajatteli moni nyt olevan oikea aika reippaammalle kuntoilulle.

Jos koira on lyhytkuonoinen, vanha tai sairas, en suosittelisi juoksutusta pyörän rinnalla millään ilmalla.

Pauliina Marttila

Porilainen eläinlääkäri Pauliina Marttila ei kuitenkaan juoksuttaisi ainuttakaan koiraa pyörän rinnalla yli 20 asteen lämpötilassa.

– En suosittelisi sitä edes hyväkuntoisille koirille. Jos koira on lyhytkuonoinen, vanha tai sairas, en suosittelisi sitä millään ilmalla.

Suoranaisesti kiellettyä se ei kuitenkaan ole. Eläinsuojelullisesti on vaikea määrittää tiettyä lämpötilarajaa juoksulenkeille. Sopiva lämpötila riippuu koiran ominaisuuksista, terveystilanteesta ja rodusta. Marttila sanookin, että talonpoikaisjärjen käyttö on sallittua.

– Esimerkiksi ajokoirilla on pitkä kuono ja lyhyt turkki. Ne auttavat lämmönsäätelyssä. Ajokoiria juoksutetaankin usein pyörillä, koska niillä pitää olla hyvä kunto ainakin metsästyskaudella. Ne voivat mielestäni hyvinkin lähteä pyörälenkille vielä 20 asteen lämpötilassa.

Parvekkeet surmanloukkuina

Vaikka koirien lenkitys on aiheuttanut yhteydenottojen tulvan eläinsuojeluun, on ilmoitusten määrä vain murto-osa kokonaisuudesta. Huolta ovat herättäneet myös muun muassa kotipihoihinsa omistajien loma-aikojen ajaksi jätetyt koirat ja lasitetuilla parvekkeilla ulisevat koirat.

– Joku niistä oli ilmoituksen mukaan yrittänyt epätoivoisena raapia itsensä ulos parvekkeelta, Maria Lindqvist kertoo.

Kissoja putoilee asunnoista ihan hillittömästi.

Maria Lindqvist

Joku on siinä onnistunutkin. Tänä kesänä useat koirat, kissat ja jopa kilpikonnat ovat karanneet. Osalle karkureissu on ollut kohtalokas.

– Useampi neuvojistamme on sanonut, että erityisesti kissojen suhteen tämä on ollut hurja kesä. Niitä karkailee ja putoilee asunnoista ihan hillittömästi.

"Kaikki pystyvät auttamaan"

Koirista kuumissa autoissa on kampanjoitu jo pitkään, mutta jostain syystä viesti ei tunnu menevän perille.

– Ilmoituksia on tullut yllättävän paljon, selkeästi enemmän kuin viime kesänä, vaikka asiasta on lehdissäkin kirjoitettu vuodesta toiseen. Puhutaan varmaan kymmenistä tapauksista päivittäin, Maria Lindqvist harmittelee.

Eläinsuojeluneuvojat ohjeistavat puhelimessa ihmisiä etsimään auton omistajaa ja olemaan tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin.

Sivullisten apu onkin merkittävässä roolissa eläinten ahdingon helpottamisessa. Erityisesti luonnonvaraiset eläimet ovat usein satunnaisten ohikulkijoiden avun varassa.

Auttajia on onneksi riittänyt.

– Soittoja tulee jatkuvasti. Useat neuvojamme sanovat, että tämä on ollut kiireisin ja kaottisin kesä koko heidän uransa aikana. On kuitenkin hienoa, miten ihmisten empaattisuus ja huoli eläimistä on noussut esiin, Lindqvist toteaa.

Siksi eläinsuojeluneuvojien kiire ei paina harteilla. Tärkeintä on, että ihmiset haluavat tarjota apuaan.

– Meiltä voi kysyä, miten se onnistuu. Kaikki pystyvät omalla toiminnallaan auttamaan eläimiä, kunhan vain haluavat.

Lue myös:

Siilivauvojen hoitajilla on nyt kädet täynnä työtä – kuivuudesta kärsivien eläinten juottamista kannattaa jatkaa

Video: Korkeasaaren orvot tervapääskyn poikaset nousevat yksi kerrallaan siivilleen – voivat lentää jopa kolme vuotta laskeutumatta