Emeritusprofessorilta ankaraa arvostelua: Julkisen ja yksityisen kilpailu ei toimi soten valinnanvapaudessa – riskinä kilpailu terveistä asiakkaista eikä parhaista palveluista

Jyväskylässä Pihlajalinnan irtautuminen valinnanvapauskokeilusta oli odotettavissa, sanoo emeritusprofessori Martti Kekomäki.

Sote-palvelujen valinnanvapaus
Potilas terveyskeskuksen käytävällä.
Derrick Frilund / Yle

Valinnanvapauden tavoittelema kilpailu yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen toimijoiden välillä ei ole toteutunut Jyväskylän alueen kokeilussa kunnolla, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmässä istuva emeritusprofessori Martti Kekomäki. Kekomäki vieraili Radio Suomen Ykkösaamussa perjantaina.

Yksityinen terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna ilmoitti heinäkuussa luopuvansa Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta pari kuukautta etuajassa. Pihlajalinnan mukaan toiminta on ollut tappiollista.

Kekomäen mukaan Pihlajalinnan irtautuminen kokeilusta oli odotettua.

Taustalla on ongelma patoutuneesta kysynnästä. Jyväskylän valinnanvapauskokeilun projektijohtaja Riitta Pylvänen myöntää, että kaupungin omissa julkisissa palveluissa on ollut ongelmia lääkäriaikojen saatavuudessa ja palveluihin pääsemisessä. Kuntalaiset siirtyivät pikaisesti hoitamaan ongelmiaan yksityiselle puolelle, mikä nosti yritysten kustannuksia.

Kävijäruuhkan ei kuitenkaan pitäisi jatkua loputtomiin.

– Näyttää nyt siltä, että mitä pidempään kokeilu jatkuisi, sitä tasaisemmaksi käyttö tulisi, Pylvänen toteaa.

Palvelujen käyttö huomioitu asiakaskorvauksissa

Terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilussa yksityisten yritysten rahoitus perustuu asiakaskorvauksiin. Palvelujen tuottajat saavat siis asiakkaista könttäsumman.

Yksityiset yritykset ovat kritisoineet summaa liian pieneksi. Yritysten mukaan varsinkin paljon palveluita käyttävät potilaat ovat siirtyneet yksityiselle asiakkaiksi. Projektijohtaja Pylvänen kiistää väitteen.

– Sellaista ei meidän selvityksen mukaan ole, valinnanvapauskokeilusta vastaava Pylvänen sanoo.

Pylvänen kertoo, että asiakaskorvaukset määräytyvät alueen ja ikäryhmien mukaan. Laskuissa on otettu huomioon myös se, paljonko kyseisellä alueella ja ikäryhmässä palveluita käytetään.

– Ajatuksena on, että tällä määrärahalla ja näillä periaatteilla pitäisi tulla toimeen, kun kuntalaiset ryhtyvät valintoja tekemään.

Esimerkiksi Jyväskylän keskustassa asuvasta 7–64-vuotiaasta asiakaskorvaus on 94 euroa vuodessa, kun taas Hankasalmella asuvasta yli 85-vuotiaasta saa 597 euroa vuodessa.

Lääkäri tutkii potilaan kättä.
Derrick Frilund / Yle

Riittävä väestöpohja 50–60 000 ihmistä

Emeritusprofessori Martti Kekomäen mukaan oikea kilpailuasetelma taattaisiin siten, että palveluntarjojien rahoitus pitäisi määräytyä riittävän suuren väestöpohjan perusteella. Riittävä väestöpohja vaatisi vähintään 50–60 000 ihmistä.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa rahoitus määräytyy muutamien tuhansien ihmisten alueiden mukaan. Kokeilussa ovat olleet mukana kuusi aluetta Jyväskylässä sekä Hankasalmen ja Uuraisten kunnat.

Suurta väkimäärää koskevassa kokeilussa yksittäiset paljon palveluja käyttävät asiakkaat eivät nosta kustannuksia, kun väestössä on riittävästi niitä, jotka eivät palveluja juurikaan käytä.

Kekomäen mukaan iän käyttäminen asiakaskorvausten perusteena ei ole yksioikoista. Esimerkiksi 75-vuotiaissa osa ei tarvitse palveluita lainkaan, mutta asiakaskorvausta terveysyritys saa yhtä paljon kuin paljon palveluja käyttävistä samanikäisistä asiakkaista.

Riskinä on se, että kilpailu kohdistuu mahdollisimman terveiden ihmisten houkuttelemiseen eikä parhaiden palveluiden järjestämiseen.

– Meillä on paljon tapoja, miten etsitään ne ihmiset, joiden terveyspalveluiden tarve on pieni, Kekomäki sanoo.

– Jos tähän mennään, ollaan tuhon tiellä.

Kekomäen mukaan asiakaskorvaukset pitäisi sitoa useammaksi vuodeksi tai vuosikymmeniksi alueisiin, joissa kaikissa on riittävän paljon terveitä, sairaita ja siltä väliltä olevia asukkaita.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki
Emeritusprofessori Martti KekomäkiYle

Asiantuntijaryhmä pelkkää pullaa ja kahvia

Kekomäki on jo pitkään kritisoinut sote-uudistusta ja valinnanvapauslakia. Sosiaali- ja terveysministeriön sote-asiantuntijaryhmässä työskentelystä hänellä ei ole paljon hyvää sanottavaa.

– Se on kahvinjuontia ja kampaviinereiden syöntiä. Kuunnellaan esityksiä ja ilmoitetaan, että kello on neljä, saa lähteä. En ole tavannut reformiuudistuksen ministerijäseniä koskaan.

Kekomäen suurin huoli kohdistuu siihen, että asiakaskorvauksia käytetään peruspalveluiden rahoittamiseen. Peruspalveluiksi on määritelty yleislääkärien tekemät tavalliset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet. Kuitenkin terveyskeskuksissa on lukuisia muitakin palveluita.

Esimerkiksi sosiaalipalveluista uudessa lakiluonnoksessa sanotaan, että sosiaalipalveluja tarvitseva saa ohjausta ja neuvontaa perusterveydenhuollossa. Tämän jälkeen hänet ohjataan pois terveyskeskuksesta.

Kekomäki kutsuu järjestelmää syrjiväksi.

– Nyt halutaan hävittää suomalainen terveyskeskus.