Katso kotiasi murtovarkaan silmin – Millaiset lukot meillä on? Mistä pääsee nopeimmin sisään? Mitä on roskiksessa?

Ammattimaiset murtovarkaat eivät pelkää hälytinjärjestelmiä. Muutaman satasen varashälyttimen sijaan kannattaa ensin tehdä ilmaista aivotyötä.

Asuntomurto
Mies ja sorkkarauta asunnon oven edustalla.
Markku Ulander / Lehtikuva

”Asuntomurrot ovat helppoja, kun vain ketään ei ole kotona”, sanoi tuhannen murron mies ”Kake” Ylen haastattelussa kesällä 2016.

Täydellistä suojaa murtovarasta vastaan ei ole olemassakaan, mutta paljon on sentään tehtävissä. Kaikki kannattaa aloittaa katsomalla asuinympäristöään murtovarkaan silmin. Etenkin nyt kesällä, sillä heinäkuussa tehtailtiin ennätysmäärä asuntomurtoja.

Ensinnäkin sellaisia murtoja tehdään Suomessa häviävän vähän, jossa murron hetkellä joku olisi kotona. Vaikka ulkomaisten varasliigojen otteet saattavat kuulostaa pelottavilta, yönsä voi edelleen nukkua rauhassa. Varas tulee kaikkein mieluiten päivällä. Jos kotona on joku, varas vaihtaa maisemaa.

Katselukierroksen varkaan silmin voi aloittaa vaikka miettimällä, miksi varas tulisi tyhjään kotiini?

Jos koti on vanhassa taloyhtiössä, jossa on edelleen varhaisempien sukupolvien pintalukko ja huoneiston ovi karmeineen on pelkkää puuta, niin siinä on jo riittävästi syytä.

Mutta jotta kotiaan osaa katsoa murtovarkaan silmin, pitää ensin tietää jotain itse murtovarkaasta.

Georgiasta tullaan, varastetaan ja häivytään

Asuntomurtoihin erikoistuneilla varkailla on oma käsialansa. Poliisi tunnistaa kotimaiset tekijät usein jo murtotavasta.

Kun tietyn tekotavan murtoja alkaa ilmetä, tarkistaa poliisi heti, onko sen murtotavan taitajia kenties juuri päässyt vankilasta. Murtopaikan lähistön valvontakameran kuvista voi sen jälkeen yrittää katsella, kuka siellä suunnalla on pyörinyt.

Kotimaiset tekijät menevät yleensä hellästi sisään perinteisin piikki-, koukku- ja rautalankamenetelmin. He yrittävät löytää helpoimmat sisäänpääsyt ja suosivat sen vuoksi heppoisia lukkoja.

Suomalaisvarkaiden motiivina on yleensä löytää asunnoista jotakin, jolla voi rahoittaa päihteiden käyttöä. He saattavat penkoa, mutta eivät yleensä riehu asunnossa.

Ammattimaisista varasliigoista Suomeen näyttäisi tulevan nyt eniten georgialaisia. Helsingin tuore laaja asuntomurtosarja kertoo, että ulkomaalainen ammattilainen on taipuvainen käyttämään voimaa. Metelin aiheuttamista ei pelätä.

Nämä tekijät vääntävät raudalla asuinhuoneistoon johtavia ovia ja karmeja niin voimakkaasti, että puu antaa periksi. Siinä menossa eivät turvalukotkaan auta. Parhaimmillaan varkaat menevät jopa kolmeen viereiseen asuntoon yhtä aikaa.

Siinä missä kiinni jäänyt suomalaisvaras on poliisikuulusteluissa yleensä yhteistyökykyinen, ulkomaalainen liigavaras ei yleensä tiedä kuulusteluissa mistään mitään.

Molempia yhdistää kuitenkin, että murto on ohi minuuteissa, eikä murtautuminen ole vaatinut heiltä suurta mielikuvitusta. Niinpä vahvoilla ovat asukkaat, jotka murtovarkauksien ehkäisemiseksi käyttävät omaansa.

Sotke naapurin lasten lelut

Murtovarkaat erikoistuvat. Joku hallitsee pientalot, toinen tykkää kerrostalohuoneistoista. Kaikki murtovarkaat eivät suinkaan ole rajuja ulkomaalaisia, joita mikään ovi ei pidättele.

Taloyhtiöissä murroilta suojautuminen vaatii yhteistä tahtotilaa. Putki- ja kattoremonttien välisinä vuosina harvalta osakkaalta löytyy rohkeutta ehdottaa ovien ja lukitusten uusimista, jos nykyiset näyttävät omaan silmään vielä hyviltä. Mutta asiaa kannattaa taas katsoa myös murtovarkaan silmin.

Paraskaan turvalukko ei auta, jos varas on päättänyt tulla. Valitettavan usein vaan on niin, että ovesta löytyy kunnon lukko, mutta sitä ei viitsitä tai osata käyttää. Jos lukon telki on vain puoliksi ulkona, voi pikkuisen syyttää myös itseään.

Useimmat asiat on helppo pistää kerralla kuntoon. Esimerkiksi ikkunat kannattaa helteelläkin pitää kiinni, jos kukaan ei ole kotosalla. Ja heikoin ovi on usein se kellarin ovi, mistä kukaan muu kuin murtovaras ei koskaan kulje.

Vanha vinkki on pitää lomaillessakin koti asutun näköisenä. Se ei tarkoita ainoastaan, että joku käy ajamassa nurmikon, kastelemassa kukat ja tyhjentämässä postilaatikon, vaan esimerkiksi sitä, että naapuri käy viskaamassa roskansa lomailijan roskapönttöön.

Lasten lelujakaan ei kannata loman ajaksi siivota pihasta, vaan naapurilta voi pyytää, että tämä käy heittelemässä leluja vaikka joka päivä eri asentoihin. Myös kasteluletkun voi jättää vähän huolimattomasti sinne ja tänne.

Se nimittäin tiedetään, että moni murtovaras käy aikaisempina päivinä ensin tutustumiskäynnillä.

Hälytin tuo mielenrauhaa tai vie hermot

Kodin hälytysjärjestelmiä on monenlaisia. Kovassa muodissa ovat muutaman satasen laitteet, jotka voi asentaa itse. Näissä malleissa voi olla video- ja kulunvalvontaa sekä hälytysääniä. Asukaalle hälytin antaa mielenrauhaa.

Nyrkkisääntönä on, että sellaista laitetta ei kannata asentaa, jonka sireeni huutaa talon ulkopuolelle. Sellaisella on taipumusta huutaa myös silloin, kun kukaan ei ole murtautumassa. Tärkein syy välttää ulkosireenejä on naapurisopu.

Mutta hälytinlaitteet eivät anna enää suojaa, jos varas on päässyt sisään. Ylen haastattelema murtomies ”Kake” sanoo hälytyksen lauettua jopa jutelleensa puheyhteydellä suoraan vartiointifirmojen kanssa.

Sisällä kohteessa kaikki käy nopeasti, kun asiaa katsoo murtomiehen silmin. Yöpöydällä olevat korut voivat asukkaasta näyttää ihanalta, mutta murron hetkellä mummon perintöketju sujahtaa varkaan matkaan sillä sekunnilla, kun tekijä ehtii makuuhuoneeseen.

Varkaat eivät aina liiku pakettiautolla ja varasta kaikkea. Moni pistää taskuunsa vain rahaa, kelloja tai koruja ja kävelee sen jälkeen tyynesti pois.

Ammattivaras tietää, että jalankulkijoiden joukkoon sekoittumalla poliisin on todella vaikeaa erottaa varasta valvontakameran kuvista. Kukaan ei myöskään saa valokuvaa oudon liikkujan rekisterikilvestä.

Lue myös:

Murtomies käy kotona silloin, kun sinä käyt töissä – näin asuntomurto tehdään

Asuntomurtoja tehty heinäkuussa ennätysmäärä