Kysely: Hyvätuloiset, kaupunkilaiset ja yrittäjät pärjäävät tulevaisuudessa

Huonoiten menee arvioiden mukaan huonotuloisilla, eläkeläisillä, maaseudulla asuvilla, työttömillä sekä viljelijöillä.

toimeentulo
Pietarilainen Alexander Gerb soittaa viulua Helsingin keskustassa.
Katunäkymä HelsingistäJari Kovalainen / Yle

Suomalaiset uskovat vain hyvätuloisten elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisista on tätä mieltä, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön, KAKS:n laajasta tutkimuksesta.

Kolmen pärjäävän ryhmän kärjessä ovat kaupungissa asuvat. Kaksi viidestä (38 %) vastaajasta uskoo kaupunkilaisten elinolojen parantuvan ja joka kolmas (32 %) säilyvän muuttumattomana. Vain joka viides (22 %) vastaaja uskoo kaupungissa asuvien elinolojen heikkenevän.

Myös yrittäjillä on suunnilleen vastaavat lukemat. Vastaajista 41 prosenttia uskoo yrittäjien elinolojen paranevan, 27 prosenttia säilyvän muuttumattomana ja 21 prosenttia heikkenevän.

Viiden väestöryhmän elinolojen arvioidaan heikkenevän

Kyselyn mukaan elinolojen uskotaan heikkenevän huonotuloisilla, eläkeläisillä, maaseudulla asuvilla, työttömillä sekä viljelijöillä. Vastaajista jopa 69 prosenttia arvioi huonotuloisten aseman heikkenevän. Vastaavasti eläkeläisten/ikääntyneiden elinolojen heikkenemiseen uskoi 64 prosenttia, maaseudulla asuvien 64 prosenttia, työttömien 61 prosenttia ja viljelijöiden 58 prosenttia. Lähes joka toinen arvioi myös opiskelijoiden olojen kurjistuvan entisestään (48 %).

Tuloksia voi tarkastella myös vastinpareittain. Maaseudulla asuvien elinolot huonontuvat, kaupungeissa taas olojen otaksutaan kohentuvan. Ikääntyneiden elinolot kurjistuvat, kun lasten ja nuorten olojen arvioidaan, jollei parantuvan, niin säilyvän ennallaan. Yrittäjillä uskotaan menevän tulevaisuudessa paremmin kuin palkansaajilla ja työttömillä erityisen heikosti.

Lapsiperheiden ja sinkkujen arvioidaan tulevaisuudessa pärjäävän suurin piirtein yhtä hyvin. Enemmistö (51 %) uskoo lapsiperheiden aseman parantuvan tai säilyvän nykyisellään. Vastaava usko yksin asuvien sinkkujen osalta on hieman vahvempi (56 %).

Moni nuori uskoo elinolojensa kohentuvan tulevaisuudessa

Oman itsensä osalta neljännes (26 %) kansalaisista arvioi elinolojen muuttuvan parempaan suuntaan, kolmannes (33 %) pysyvän samana ja kolmannes (32 %) heikkenevän.

Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimääräistä useammin oman aseman kohentuvan tulevaisuudessa. Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläkeikää lähestyvistä (51–60-vuotiaat) neljä kymmenestä (43 %) olettaa omien elinolojen huonontuvan lähitulevaisuudessa.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla keskimääräistä useampi luottaa elinolojen kehittyvän myönteisempään suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti vähän koulutetuista keskimäärää useampi (38 %) uskoo elinolojensa heikentyvän. Akateemisesti koulutetuista vain reilu viidennes (22 %) on pessimistinen oman kohtalonsa suhteen.

Kokoomuksen (42 %), keskustan (37 %) ja vihreiden (32 %) kannattajien keskuudessa on enemmän optimistisia näkymiä., kun taas vasemmistoliiton (45 %), perussuomalaisten (41 %) ja SDP:n (38 %) tukijoiden parissa keskimääräistä useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa suhteen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.