Hyttyset ovat monin paikoin lähes kadonneet – "En millään ennustaisi, että isompaa hyttysepidemiaa on tiedossa"

Koko Suomessa on vähän hyttysiä, sanotaan Kainuun ELY-keskuksesta.

hyttyset
Lähikuva hyttysestä ihmisen iholla.
Helteiden myötä hyttysiä on nyt poikkeuksellisen vähän lennossa.James Gathany / AOP

Helle ei ole tehnyt hyttysten elämästä helppoa.

Lämpimän kesän myötä hyttysten lisääntymispaikat, eli matalat lammikot ovat kuivuneet esimerkiksi Lapissa. Tämä tarkoittaa, että hyttysiä ei ole ollenkaan niin paljon kuin tavallisesti.

Sääskitutkija Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta sanoo, että hyttyskammoinen voi nyt matkata esimerkiksi alueelle huolettomin mielin.

– En millään ennustaisi että isompaa hyttysepidemiaa on loppukesän aikana tiedossa.

Aivan kaikki hyttyset eivät ole kadonneet. Vesimuodostumia toki vielä Salmelan mukaan on, mutta alkukesään ja kevääseen verrattuna toukkia on vähän. Räkkää ei siis ole luvassa.

– Hyttyset eivät pidä pitkistä hellejaksoista. Ne ovat silloin päiväaikaan erittäin vähän liikkeellä. Enemmänkin kun yöllä ilma viilenee niin hyttysiä saattaa nähdä paremmin.

Tilanne ei rajoitu vain Lappiin.

– Voi sanoa, että koko Suomessa on aika vähän hyttysiä, sanoo Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta.

Horkkahyttyset kestävät kuumaa

Yksi hyttysten suku pärjää kuumassakin. Suomessa on Salmelan mukaan tarkalleen 41 hyttyslajia, joista valtaosa lisääntyy sulamisvesistöissä.

– Vaikuttaa siltä, että helteessä ovat selvinneet ainakin eräät Anopheles-hyttyset, sanoo Salmela.

Nämä horkkahyttyset tunnetaan myös malarian levittäjinä. Suomessa malariaa ei kotoperäisenä tavata.

– Niiden toukat elävät vähän isommissa vesissä. Tyypillisesti horkkahyttyset eivät nauti veriaterioita ennen seuraavaa kevättä – ne eivät tarvitse talvea varten verta.

Horkkahyttyset eivät siis syksyllä häiritse ihmisiä.

Ei toista sukupolvea

Yksi syy hyttysten vähäiselle määrälle voi Salmelan mukaan olla se, että hellejakson alussa hyttysiä kuoriutui kerralla miljardeja sen sijaan, että eri hyttyslajit olisivat kuoriutuneet eri aikoihin.

– Nopea lämpöaalto todennäköisesti kiihdytti kaikkien lajien kehitystä. Silloin useammat lajit olivat yhtä aikaa lennossa.

Joskus kesän mittaan syntyy myös toinen sukupolvi hyttysiä kesäsateiden myötä. Nyt tällaista ei ole tapahtunut.

Paarmat sankkoina pilvinä

Verenimijöiltä ei pääse täysin välttymään. Salmela mainitsee polttiaiset ja mäkäräiset, jotka eivät samalla tavalla välitä helteestä.

Paarmat esimerkiksi rakastavat Salmelan mukaan kuumuutta. Toisin kuin hyttyset, paarmat lisääntyvät esimerkiksi muta-alustoilla järvien rannoilla, joten niihin ei kuivuus samalla tavalla vaikuta.

Salmela kertoo omakohtaisen esimerkin heinäkuun alusta.

– Hellejakson alussa Sodankylässä oli silloin liikkeellä ennätysmäärä paarmoja. Ilman hyvää hyttysharsoa olisi tullut hulluksi kokeneempikin eräjorma. Se oli jotain hirvittävää, se alkoi melkein naurattamaan että miten voi olla mahdollista, että näitä paarmoja on näin paljon.

Suurin osa ensi kesän surisijoista munitaan nyt

Salmelan mukaan tällä kesällä voi olla vaikutusta ensi vuoden hyttysmäärään.

– Suurin osa ensi vuoden hyttysistä munitaan tänä vuonna. Eli jos niitä on tänä vuonna ollut vähemmän niin voisi varovasti ennustaa, että ensi kesäkään ei tule hirveän paha olemaan. Se jää kuitenkin nähtäväksi.

Tarkkaa tietoa hyttysten määristä ei ole, koska Suomessa siitä ei tehdä seurantaa. Kyseessä on siis arvioita.

Elävätkö hyttyset nyt helteen takia lyhyemmän ajan kuin tavallisesti?

– Hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta.

Vielä on siis paljon tutkittavaa hyttysten saralla.

– No kyllä, kyllä.