Tuore väitös: Tupakointia aikuisena ei ennusta perhe, vaan hampaiden kunto ja itsetunto

Antti J. Saari tutki, mikä vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen ja jatkamiseen.

asenteet
Nainen tupakoi.
Nella Nuora / Yle

Mikä saa ihmisen aloittamaan tupakoinnin nuorena ja jatkamaan sitä aikuisena?

Terveyskeskuslääkäri Antti J. Saari etsi vastauksia tähän Tampereen yliopistolle tehdyssä väitöskirjassaan. Saari selvitti, miten nuoren hampaiden kunto, itsetunto ja läheisten tupakoiminen vaikuttavat tupakointiin aikuisena.

Tutkimusaineisto koostuu vuonna 1979 syntyneestä pohjalaisesta ikäluokasta. Tutkittavilta oli 12–16 vuoden iässä tutkittu hampaat ja kysytty itsetunnosta ja tupakkatottumuksista.

Nuorten tupakointiin yritettiin vaikuttaa lyhyillä interventioilla eli puuttumisilla, mutta niillä ei ollut vaikutusta.

Vuonna 2008 tutkittaville lähetettiin seurantakysely, jossa selvitettiin heidän tupakointitottumuksiaan ja terveydentilaansa aikuisina. Vastaus saatiin 1 020 henkilöltä.

Yhteydessä muihin terveysseikkoihin

Väitöskirjan mukaan naisilla nuoruusiän läheisen ystävän tupakointi oli yhteydessä heidän aikuisiän tupakointiinsa, miehillä tällaista yhteyttä ei havaittu. Sen sijaan vanhempien ja sisarusten tupakoinnilla ei havaittu yhteyttä aikuisiän tupakointiin.

– Ne nuoruusikäisinä tupakoimattomat vastaajat, joilla oli hammaskariesta ja/tai heikko itsetunto, olivat todennäköisemmin tupakoitsijoita aikuisiässä, Saari sanoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat väitöskirjan mukaan aiempaa käsitystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti muiden terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antama esimerkki ja heikko itsetunto.

Saaren väitöskirja tarkastetaan Tampereella 17. elokuuta.