Hallitus tähyää vaaleihin budjettineuvotteluissa: Nyt kosiskellaan pieni- ja keskituloisia, mutta kevennetäänkö veroja?

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää opposition vaatimaa sosiaaliturvauudistusta epärealistisena vaatimuksena vaalikauden loppusuoralla.

budjetit
Budjettikirjoja kansanedustajien istumapaikoilla eduskunnan täysistunnossa syyskuussa 2017.
Budjettikirjoja kansanedustajien istumapaikoilla eduskunnan täysistunnossa syyskuussa 2017.Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallitus on kovan paikan edessä, kun loppukesästä ja alkusyksystä neuvotellaan valtion ensi vuoden budjetista.

Parantunut talousnäkymä ja työllisyystilanne sekä lähestyvät eduskuntavaalit luovat paineita hallitukselle kasvattaa valtion menoja tai keventää verotusta, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Vihriälä ja Rahkonen vierailivat Yle Radio 1:n Ykkösaamussa maanantaina.

– Hallitus rukkaa talouspolitiikkaansa vasemmistolaiseen suuntaan vaaleja kohti, toteaa Taloustutkimuksen Juho Rahkonen.

Rahkonen uskoo, että hallituksen kovin keppilinja on käytetty loppuun hallituskauden alussa.

Keväällä 2019 järjestettävät eduskuntavaalit vaikuttavat talousarvioesitykseen siten, että nyt pyritään miellyttämään äänestäjiä, erityisesti pieni- ja keskituloisia. Hallituksen kannattaa korostaa olevansa heikompien puolella.

– Suurin osa äänestäjistä on 2 500 euroa kuussa tienaavia työtätekeviä ihmisiä. Jotta puolue voi saada paljon ääniä, on politiikkaa tehtävä pieni- ja keskituloisen näkökulmasta, Rahkonen sanoo.

Tähän asti hallituspuolueissa on nostettu esiin muun muassa sosiaaliturvan indeksijäädytyksen purkaminen.

Rahkonen muistuttaa, että politiikassa eniten merkitystä on mielikuvilla, ei todellisuudella. Aktiivimallin kaltaiset toimenpiteet ovat luoneet mielikuvan, että köyhiä ja työttömiä kyykytetään. Tätä eivät tutkimukset tai luvut hevillä muuta.

Seuraavaksi tarvitaan puskurirahaa, ei verotuksen keventämistä

Vasemmisto-oppositiolle elinkeinoelämää suosiva politiikka antaa mahdollisuuden vaatia menojen kasvattamista. Rahkonen viittaa mielipidetutkimuksiin, joiden mukaan kansalaiset ovat eniten huolissaan palveluiden ja sosiaaliturvan tasosta sekä tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvusta.

– Verotuksen kiristys on pienempi paha kuin palveluista ja hyvinvointivaltiosta tinkiminen.

Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan hallituspuolueet ovat tuoneet yksimielisesti esiin, että tuloverotusta pitäisi keventää, mikä sataa erityisesti kokoomuksen laariin. Vihriälä toppuuttelee kuitenkin suunnitelmia.

– Itse pitäisin huonona ratkaisuna, jos verotusta kevennettäisiin. Nyt pitäisi kerätä puskurirahaa, kun taloustilanne on hyvä.

Samaa mieltä ovat olleet myös monet muut asiantuntijat. Puskureilla turvataan valtion taloutta seuraavaa laskusuhdannetta varten.

Luottoluokittaja Fitch muutti Suomen talouden näkymää viime viikolla vakaasta myönteiseksi julkisen velan tilanteen paranemisen takia. Vaikka velkaantuminen on taittunut, Vihriälä pitää tärkeänä alentaa julkisen velkaantumisen tasoa puskureita varten.

Sosiaaliturvauudistus epärealistinen vaatimus

Vihriälä uskoo, ettei ensi vuoden budjettiin voida ottaa isoja uudistuksia. Sote-uudistus on vielä vaiheessa, ja isot uudistukset täytyisi saada myös seuraavaan hallitusohjelmaan.

Esimerkiksi oppositio on vaatinut sosiaaliturvauudistuksia, mitkä olisivat merkittäviä päätöksiä tässä vaiheessa vaalikautta.

– Se on epärealistinen vaatimus, vaikka tahtoa olisi.

Pahin virhe tässä vaiheessa olisi talouden elvyttäminen ja menokurista luopuminen. Vihriälä ei usko, että näin tapahtuu, sillä Suomen viimeisimmät hallitukset ovat pitäneet tiukasti kiinni menoista.

Sen sijaan verotusta on helppo keventää, vaikka siihen ei tällä hetkellä olisi tarvetta. Odotettavissa on kuitenkin ainakin työllisyyden kohentamiseen liittyviä toimia.

Valtiovarainministeriö julkaisee talousarvioehdotuksensa torstaina. Ensi viikolla muut ministeriöt käyvät neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa. Hallituksen budjettiriihi on kuun lopulla.