Arttu-varsa syntyi pahasti sairaana – hevosen kova kohtalo sai ihmiset ympäri Suomen auttamaan väsynyttä omistajaa: "Tämä on aivan uskomatonta"

Tutut ja tuntemattomat ovat rientäneet auttamaan Tarja Uusi-Illikaista sairaan hevosvarsan hoidossa.

varsat
Irlannincob-varsa Arttu.
Arttu-varsalla oli syntyessään verenmyrkytys ja jaloissa paha asentovirhe.Ville Toijonen / Yle

LuumäkiSuuren pelon ja valtavan ilon tunteet ovat tämän loppukesän aikana riuhuneet Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä Tarja Uusi-Illikaisen hevostilalla.

Yksi Tarja Uusi-Illikaisen hevosista – 11-vuotias irlannincob Lily – oli tiineenä ja varsan piti syntyä jo kesäkuussa. Raskaus kuitenkin venyi, ja Lily synnytti vasta 24. heinäkuuta. Kaikki ei kuitenkaan ollut, niin kuin olisi pitänyt.

Yleensä varsa nousee heti syntymänsä jälkeen jaloilleen ja alkaa etsiä emänsä nisää. Nyt varsa ei liikkunut.

– Varsa ei noussut jaloilleen, eikä oikein edes yrittänyt nousta, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Huoli alkoi kasvaa. Paikalle hälytetyllä eläinlääkärillä ei ollut kerrottavanaan mitään muuta kuin huonoja uutisia. Varsalla oli etujaloissaan asentovirhe, minkä takia se ei päässyt ylös. Lisäksi veriarvot paljastivat, että varsalla oli paha verenmyrkytys.

– Sitten ruvettiin miettimään, mitä tehdään. Vaihtoehtoja ei paljon ollut, kertoo Uusi-Illikainen.

Varsan ja tamman olisi voinut siirtää hoidettavaksi Helsinkiin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Olisi myös ollut mahdollista luovuttaa kokonaan ja lopettaa varsa. Kumpikaan ei ollut Uusi-Illikaisen mieleen.

– Me emme halunneet siirtää varsaa sairaalaan, vaan halusimme hoitaa sen kotona. Eläinlääkäri antoi luvan, ja nyt ollaan tässä, kertaa Tarja Uusi-Illikainen.

Arttu-varsaa nostetaan pystyyn
Arttua täytyy auttaa, jotta se pääsee imemään maitoa emänsä nisistä.Ville Toijonen / Yle

Jatkuva lääkitys

Viikon kuluttua syntymänsä jälkeen Arttu-varsa loikoilee tallin lattialla. Ulkopuolinen ei edes huomaa, että rennosti makaavalla pikku hevosella voisi olla jokin vialla.

Tosiasiassa varsa on vasta parin päivän ajan päässyt emänsä nisälle imemään maitoa. Sekin on tapahtunut vahvasti avustettuna.

– Meitä on monta ihmistä auttamassa Arttua. Sen jaloissa ei ole voimia oikeastaan ollenkaan.

Verenmyrkytyksen hoitoon Arttu saa antibioottia kaulassa olevan kestokanyylin kautta. Tarja Uusi-Illikaisen täytyy kuuden tunnin välein annostella kahta eri antibioottia Arttuun. Lääke on alkanut tehota ja Artun veriarvot ovat kääntyneet parempaan suuntaan.

Arttu ei ole omin jaloin seissyt vielä ollenkaan. Siksi sen voimatkaan eivät ole kasvaneet.

Artun tarina sai ihmiset liikkeelle

Kun Tarja Uusi-Illikainen päätti alkaa hoitaa Arttu-varsaa tallissaan, hän tiesi, että pienen hevosen hoitaminen ei tule olemaan helppoa. Hevonen vaatisi jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa. Ravintoa Arttu on saanut pääasiassa tuttipullosta.

Arttu on kuitenkin niin painava ja isokokoinen, että yksin sitä ei pysty siirtämään. Hevosen hoivaaminen alkoi ottaa koville.

– Nytkin on nyrkin kokoiset silmäpussit, naurahtaa Tarja Uusi-Illikainen.

Muutaman päivän hoivailun jälkeen Tarja Uusi-Illikainen sai yllättäen apua.

– Ystäväni Hassisen Mintti oli laittanut Facebookiin ilmoituksen siitä, että meillä on tällainen tilanne. Sen jälkeen olen saanut aivan mielettömästi avuntarjouksia. Nyt Arttua käy auttamassa lukemattomia ihmisiä – tuttuja ja ihan vieraita.

Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että avun ansiosta Artun voimat alkavat pikku hiljaa kasvaa ja hevonen yrittää jo seisoa jaloillaan.

– Nyt ehkä aletaan olla voiton puolella. Tosin pienellä varsalla vointi voi kääntyä huonoksi tosi nopeastikin.

Juuri tulleiden verikokeiden tulokset kertovat, että veriarvot ovat nyt kunnossa ja verenmyrkytys siis voitettu tauti.

Irlannincob-varsa Arttu.
Katso video, miten Arttu-varsaa autetaan selviämään hengissä.

Erikoinen lahjoitus

Arttu tarvitsee jatkuvaa tukea, koska jalat eivät kanna. Jotta Arttu saadaan siirrettyä emänsä nisälle, tarvitaan viisi ihmistä: neljä pitää jaloista kiinni ja yksi ohjaa Artun pään nisän äärelle.

– Artun jalat olivat kuin spagettia. Ne eivät kantaneet ollenkaan, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Uusi-Illikainen iloitsee kaikesta avusta, jota on Artun hoivaamiseen saanut. Kaikki apu ei kuitenkaan ollut vielä tässä. Eräänä päivänä hän sai hyvin yllättävän ja mieluisan avunannon lääkäriltä.

– Minulle tuli ihan ihmislääkäriltä avuntarjous. Hän oli kehittänyt Artulle etujalkoihin hiilikuitutuet. Ihan uskomatonta, että saamme sellaista apua.

Lääkärin Artun jalkoihin suunnittelemat tuet ovat ikään kuin kipsit, jotka saa helposti jaloista pois. Tarja Uusi-Illikaisen mukaan tuet tulevat tarpeeseen, koska Arttu tarvitsee apua vielä pitkään sen jälkeen, kun on päässyt jaloilleen. Vielä hiilikuitutukia ei ole päästy kokeilemaan, sillä niiden pitäisi tulla postissa kenties jo huomenna.

Valvontaa ja valvomista

Kaiken lisäksi Arttu tarvitsee valvontaa jatkuvasti. Koska Tarja Uusi-Illikainen ei luonnollisestikaan pysty 24 tuntia vuorokaudessa valvomaan, on siihen saatu apuvoimia nykyajan tekniikan avulla.

Facebookissa on Varsavahdit-niminen ryhmä, jossa vapaaehtoiset eri puolilla Suomea näkevät, mitä hevostallissa tapahtuu. Uusi-Illikaisen tallissa on valvontakamera, joka välittää kuvaa Varsavahdit-ryhmään. Kukin vapaehtoinen seuraa kameran välityksellä esimerkiksi yöaikaan tunnin tai kaksi, jotta Tarja Uusi-IIlikainen pääsee itse nukkumaan.

– Nämä kultaiset ihmiset valvovat Arttua ja tammaa, jotta minä pääsen nukkumaan. Tämä on aivan uskomatonta.

Arttu-varsan hoivaaminen jatkuu vielä kauan. Periksi ei anna hoitaja, eikä niin näytä tekevän varsakaan. Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että jo heti syntymän jälkeen Artun silmistä näki, että se ei luovuta.

Nyt kaksi viikkoa syntymän jälkeen Arttu ottaa jo haparoivia askeleita ja alkaa näyttää oikean luonteensa.

– Kyllä me siihen uskotaan, että kaikki tulee päättymään hyvin. Arttu on osoittanut, että hän on todellinen taistelija.