"Ei alle 18-vuotiaalle myydä, sille tarjotaan" – Nuoret saavat aineita entistä helpommin, mutta ammattilaisten päihdetieto laahaa jälkijunassa

Sijaishuollon nuoret päihteidenkäyttäjät avautuivat kokemuksistaan. He kaipaisivat rehellistä puhetta, rangaistuksien sijaan.

nuoret
Apua tahtova nuori voi salata päihteidenkäyttöä, koska pelkää seuraamuksia.
Apua tahtova nuori voi salata päihteidenkäyttöä, koska pelkää seuraamuksia.Niko Mannonen / Yle

Vahvistetaan myyttejä, näytetään 80-luvun valistusvideoita. Pitäisi kertoa faktoja, punnita haittoja ja hyötyjä. Kertoa totuudenmukaisesti ja rehellisesti.

Lastensuojelun työntekijöillä pitäisi olla laajemmin tietoa päihteistä ja niiden käytöstä.

Nuorten päihdefoorumin anonyymit kommentit kertovat karun totuuden. Sijaishuollon työntekijöiden tietotaito päihteistä on vanhentunutta eikä yhteistä kieltä nuorten päihdekäyttäjien kanssa löydy.

– Päihdeosaaminen on vanhentunut. Ohjaajilla sanasto on sellaista, etteivät he tiedä päihteistä, käyttötavoista tai vaikutuksista. Nuoret ovat hyvin tietoisia, miten ne vaikuttavat esimerkiksi kehoon, toteaa Katriina Nokireki, joka toimii Pesäpuu ry:n asiantuntijana.

Tilanne kentällä nuorten keskuudessa menee niin nopeasti eteenpäin, että olemme koko ajan vähän jälkijunassa, missä mennään päihteiden käytössä, ja mitkä ilmiöt siellä liikkuu, ja millä nimillä puhutaan.

Heli Väisänen

Sijaishuollon nuoret puhuivat päihteistä ja elämästä niiden ympärillä, kun lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry ja Jyväskylän kaupunki järjestivät yhteensä seitsemän foorumia päihteistä. Osallistujina foorumeissa oli sekä sijaisperheissä asuneita että lastenkodeissa asuneita 14–28 -vuotiaita nuoria. Nuorten kertomat kommentit on tässä jutussa merkattu kursiivilla.

Paltamon Korpitien koulun koulukuraattori Sirpa Rautio
Koulukuraattori Sirpa Rautio antaa nuorille ja heidän vanhemmilleen konkreettisia neuvoja ja tietoja päihteidenkäytöstä.Elisa Kinnunen / Yle

Nuoret korostivat, että tuomitsemisen sijaan he kaipaavat kohtaamista, kuuntelemista ja arvostusta. Nuoret toivovat rehellistä ja suoraa puhetta päihteistä, ilman syyllistämistä.

– Jos tapa miten nuorten kanssa keskustellaan on alentava tai syyllistävä, se ei tue tai motivoi nuorta katsomaan eteenpäin ja miettimään minkälaista muuta elämää voisi olla, Katriina Nokireki myöntää.

– Nuoret toivovat rehellistä tietoa, eikä niinkään että koko ajan varoitellaan tai pelotellaan. Ihan faktatietoa, että miten ne aineet vaikuttavat, paltamolaisen Korpitien koulun koulukuraattori Sirpa Rautio toteaa.

Rangaistuksen pelko vaikeuttaa kertomista

Olin niin hyvä valehtelemaan, että olin laitoksessa vain kuukauden. Jos olisin puhunut totta, olisin varmaan jäänyt sinne vuosiksi.

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan (siirryt toiseen palveluun) (THL) esimerkiksi hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella, jos lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu. Sijaishuolto perustuu lastensuojelulakiin (siirryt toiseen palveluun) (Finlex).

Jos on kertonut päihteiden käytöstä, kotona vanhemmat ovat liikaa rajoittaneet nuoren menemistä ja on tullut sanktioita. Kun siitä aina seuraa rangaistus, päihteistä ei uskalleta puhua.

Sirpa Rautio

Nuorten mukaan sijaiskotien työntekijöitä on helppo huijata jos päihteiden käyttö on hallinnassa, koulussa pärjää, eikä ole ulkoisia merkkejä päihteiden käytöstä.

– Riippuu, onko kyseessä ongelma-, kohtuu- tai viihdekäyttöä. Ongelmakäytössä ei ole elämässä muuta kuin päihteet. Kohtuukäyttö on vielä helpommin huijattavissa, Katriina Nokireki Pesäpuu ry.stä toteaa.

Harjulakoti Kajaani Kajaanin Pelastakaa Lapset ry
Lastensuojelulaki pyrkii turvaamaan lapselle turvallisen kasvuympäristön.Lucas Holm / Yle

Nuoret pelkäävät päihteiden käytöstä kertomista, koska siitä saa rajoituksia tai rangaistuksia. Esimerkiksi lasten- ja sijaiskodeissa on käytössä lain määräämiä rajoituksia (siirryt toiseen palveluun) (THL), joilla pyritään turvaamaan nuoren kasvua ja kehitystä. Rajoituksia voivat olla esimerkiksi henkilöntarkastus, aineiden ja esineiden haltuunotto, lomien menettäminen tai yhteydenpidon rajoittaminen.

– Kyllä varmaan päihteistä kertominen pelottaa. Se on yleinen käsitys, että kun aikuiset saavat tietää, seuraa heti rangaistus. Olemme yrittäneet lähteä kohti sitä linjaa, että avataan asia keskustelulle, eikä olla heti tuomitsemassa. Käymme keskustelua, että mistä päihteidenkäytössä on kysymys ja mitä siinä voisimme yhdessä tehdä, Harjulakodin johtaja Heli Väisänen kertoo.

Huumeita saa kuin karkkia kaupasta

Huumeita saa helpommin kuin apua.

Myyjien moraali? Ei alle 18-vuotiaalle myydä. Sille tarjotaan. Saa ilmaiseksi.

Voin osoittaa vaikka heti tyypin keneltä saa.

Huumeiden markkinat netissä, kaduilla ja kaveriporukoissa huolestuttavat sekä nuoria että ammattilaisia.

– Nuoret kuvaavat katuja päihteiden karkkikauppana, koska kaikkea on tarjolla ja saatavilla. Lähes kaikki nuoret tietävät, mistä päihteitä saa, toteaa Katriina Nokireki.

Heli Väisänen ja Päivi Hyttinen Harjulakoti Kajaani Kajaanin Pelastakaa Lapset ry
Harjulakodin johtaja Heli Väisänen ja vastaava ohjaaja Päivi Hyttinen mahdollistavat henkilökunnan päihdekoulutusta säännöllisesti.Lucas Holm / Yle

Kun apua päihde- ja mielenterveysongelmiin ei saa oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti, lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n mukaan moni nuori lääkitsee itseään ja hakee lääkkeet katukaupasta.

– Aikaisemmin tuntui, että niillä, jotka käyttivät huumeita meni huonosti. Sitten olivat ne, jotka eivät käyttäneet ja menestyivät koulussa ja saivat töitä. Nyt se on enemmän viihdekäyttöä ja on osa useiden elämää, Väisänen sanoo.

– Vanhemmilla nuorilla voi olla kovempia aineita. Itselle on tullut tietoon seiskaluokkalaisia ja jopa nuorempia huumeita kokeilleita. Yleensä yläkouluiässä kokeillaan, mutta kaikki eivät jatka sitä, kertoo koulukuraattori Sirpa Rautio.

Lastensuojelussa myös onnistumisia

Nuorisokodin työntekijät olisivat voineet luovuttaa mun suhteen, mut ne taisteli mun kanssa alusta loppuun asti.

Päihdefoorumin nuoret kertoivat myös asioita, joita lastensuojelussa on tehty oikein. Kun nuoret saavat oman ammattilaisen rinnalleen, he toivovat sitoutuneisuutta ja sitkeyttä.

Nuorille päihteet ovat osa elämää. Niitä on helposti saatavilla, niitä tarjotaan ja tiedetään paljon kavereita ja tuttuja, jotka tietävät, mistä huumeita saa.

Heli Väisänen

– Nuoret toivovat, että työntekijä tulee kysymään mitä kuuluu ja työskentelevät nuoren kanssa selvittäen, mitä nuori haluaa oikeasti elämältään, kertoo Pesäpuu ry:llä päihdefoorumeita työstänyt sosionomiopiskelija Marianne Ersta.

– Nuoret myös arvostavat, kun työntekijä taistelee loppuun asti nuoren kanssa, eikä rangaista kaikesta ja anneta sanktioita joka välissä. Silloin työntekijä on kohdannut nuoren arvostaen nuoren mielipiteitä, mutta kuitenkin asettaen rajat, Ersta lisää.

Lisää toimintamalleja aikuisilta

Nuoren vinkki toiselle: lopeta päihteet ja mene töihin.

Nuoret nostivat esiin paljon eri ihmisiä, joilta haetaan tukea päihdeongelmaan. Apu voi olla äiti, kaveri, mummo, lääkäri, psykologi tai nuorisokodin työntekijä. Heille on tärkeää, että sama ihminen pysyy rinnalla alusta asti eikä työntekijä koko ajan vaihtuisi.

– Nuoren ääni on tärkein ja häntä ei pidä unohtaa missään vaiheessa. Kun käydään nuoren kanssa keskusteluja, siinä voi olla tukena ja painottaa, että näitä asioita selvitellään nyt yhdessä, eikä jätetä yksin, Sirpa Rautio sanoo.

päihteet kyltti valistaminen
Koulukurattorin mukaan kouluissa päihteistä pitäisi puhua jo lapsesta saakka.Elisa Kinnunen / Yle

Päihdefoorumin nuoret pohtivat toimivina toimintamalleina työntekijän kotikäyntejä, avokuntoutusta sekä laitosten päihdetyön tehostamista.

– Täydennyskoulutusta ammattilaisille pitäisi järjestää järjestelmällisesti ja vuosittain. Siten olisimme koko ajan tasalla, eikä vain silloin kuin tulee piikki huumeiden käyttöön, päihteidenkäyttäjiä on kasvavissa määrin tai se näkyy rikostilastoissa, pohtii Pesäpuu ry:n asiantuntija Katriina Nokireki.

– Yksi nuorten ehdotus olikin, että laitoksiin luotaisiin lyhyitä ja intensiivisiä päihdekuntoutusjaksoja, jossa apua ja terapiaa saisi erityisen tiiviisti. Joillekin tämä toimii pitkää sijoitusta paremmin, Nokireki sanoo.

Myös elämän muun sisällön löytäminen koettiin tärkeänä päihteistä irti pitävänä asiana.

Etsi mikä sinulle on tärkeää. Tee siitä itsellesi päihteitä suurempi juttu.