Jopa 1100 lypsykarjatilaa lopettaa vuoteen 2020 mennessä – Heikot sadot, tappiot ja uupumus kaatavat maatiloja

Kuivuus vauhdittaa nyt myös vilja- ja karjatilojen lopettamisia.

maataloustuotanto
Isä ja poika traktorin ääressä.

Suomen maatalous on syvässä kriisissä.

Tilojen kannattavuus on heikentynyt niin, että keskimäärin tuotanto on tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin.

– Joka tuotantosuunnasta löytyy toki kannattaviakin maatalousyrityksiä. Yleensä nuo poikkeukset ovat suuria tiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Arto Latukka.

Luonnonvarakeskus laatii ennusteita maatalouden rakennemuutoksista. Ennusteet pohjautuvat yksittäisten tilojen kannattavuuskirjanpitotietoihin ja maatilarekisterin dataan.

Arto Latukka
Suhteessa eniten lähivuosina lopetetaan kotieläintiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö, Arto Latukka,Toni Määttä / Yle

Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka on alle neljä euroa

Luke arvioi maatilan kannattavaksi, jos se ensinnäkin tuottaa riittävän koron tilan omalle pääomalle. Toiseksi yrittäjä saa saman tuntipalkan kuin maataloustyöntekijä.

– Tavoite on 15 euroa tunnille. Siitä maatalousyrittäjät saavat keskimäärin neljäsosan, eli heidän tuntipalkkansa jää alle neljän euron, kertoo Arto Latukka.

Luke tekee kannattavuuslaskelmat vuosittain 800 tilan tilinpäätöstietojen perusteella.

Kannattavuuskriisi iskee nyt rajuimmin lypsykarjatiloihin.

Latukan laskelmien mukaan 1100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee, että 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista ajaa tuotantonsa alas kahdessa vuodessa.

Tuotannonlakkautusten tahti on kiivas, sillä maitotilojen määrä on pudonnut 7 prosentin vauhdilla jo useamman vuoden ajan.

MTK:n projektipäällikkö Niina Suorsa vetää Pohjois-Savossa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Voimaa arkeen -hanketta. Se tarjoaa apua uupuneille ja vaikeuksiin ajautuneille maataloustuottajille. Lue tästä karjastaan luopuneen Lasse Alasalmen tarina.

Maatalousyrittäjät odottavat oikeaa hetkeä tuotannon lopettamiseen

Suorsa kertoo, että maatilojen alasajo kiihtyi keväällä selvästi.

– Toukokuusta kesäkuun puoleenväliin minulle tuli joka viikko keskimäärin neljä yhteydenottoa tilan lopettamisaikeista. Tahti on sittemmin hieman rauhoittunut.

Monet tilalliset odottavat järkevää ajankohtaa tuotannon alasajon toteuttamiseen, sanoo Niina Suorsa.

Niina Suorsa
– Tuotantonsa alasajosta päättänet tilalliset sanovat päätöksensä syyksi katovuosien suman, kannattavuuden heikentymisen ja jaksamisongelmat, kertoo Niina Suorsa.Antti Lähteenmäki

Lopettaminen voi tapahtua vaikkapa sadonkorjuun jälkeen tai vuodenvaihteessa.

Lopettamisen ajoitukseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, jos tila on saanut johonkin hankkeeseensa EU-tukea usean vuoden määräajaksi. Tuotannon keskeytys johtaisi sanktioon ja tukien takaisinperintään.

Tilan alasajon pääsyyt ovat kannattamattomuus ja yrittäjän uupumus

Kannattavuusongelmat ovat perimmäinen syy maitotilojen lakkautuksiin.

Venäjän pakotteet romahduttivat maitotuotteiden viennin muutama vuosi sitten. Maidon tuottajahinta on alentunut alentumistaan samaan aikaan, kun lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet.

Näistä syistä monesta maitotilasta on tullut velkavetoinen.

Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on myös monia muita syitä, jotka syventävät kannattavuusongelmia ja kriisiyttävät tuottajaperheitä.

Moni maatalousyrittäjä potee syvää uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Niistä seuraa usein myös parisuhde- ja alkoholiongelmia.

Kaikki nuo vaivat ja vaikeudet heikentävät tilallisten työkykyä ja toimintatarmoa.

Maatalousyrittäjille tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että mielenterveysongelmat ja itsetuhoiset ajatukset ovat arkipäivää monilla tiloilla.

Maitotilallinen Vieremästä.
– Kun elää monta vuotta laskusta laskuun, henkinen hyvinvointi murenee ja alkaa heikentää työkykyä. Nyt kun suljen työpaikan oven päivän päätteeksi, minun ei tarvitse moisia miettiä, sanoo Tuomo Ranta.Toni Pitkänen / Yle

Moni taho etsii uupuneita viljelijöitä ja tarjoaa heille apua

Tilallisten ahdinko on oivallettu monella taholla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kävi puolitoista vuotta sitten ensimmäisenä käytännön työhön viljelijöiden ongelmien helpottamiseksi. Mela käynnisti projektin nimeltä Välitä viljelijästä.

Niina Suorsan Pohjois-Savossa vetämä Voimaa arkeen -hanke toimii paljolti Melan mallin mukaan.

Suorsa vierailee maatiloilla ja kuuntelee niin tilallisten talousmurheet kuin heidän perhehuolensakin.

Tarvittaessa hän laatii heidän kanssaan suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi ja auttaa lopulta suunnitelman toimeenpanossa.

– Etsin ihmisen, joka osaa auttaa kulloisessakin ongelmassa, vaikkapa talousasiantuntijan. Jaksamisasioihin voin ehdottaa psykoterapeuttia tai mielenterveystoimiston työntekijää. Voin varata ajan pankkineuvotteluun tai ottaa tuotantoneuvojan mukaan tilalle.

Myös viljatilojen lakkautuksia on tulossa paljon

Maitotilat eivät ole suinkaan ainoita, joissa tuotannon alasajo on harkinnassa.

Erityisen kova paine toiminnan alasajoon on viljatiloilla. Niiden kannattavuus on ollut vuosien ajan hyvin heikko. Keskimäärin viljan viljelijälle ei jää työstään palkaa juuri lainkaan.

Tänä vuonna viljasadosta tulee kuivuuden takia vuosikymmenen heikoin. Viimevuotinen sato oli kehno sateisen ja kylmän kesän vuoksi.

Luonnonvarakeskuksen viljatiloja koskeva ennuste on synkkä. Arto Latukka laskee, että joka kymmenes viljantuottaja, eli 1600 tilaa pistää lapun luukulle parin seuraavan vuoden aikana.

Tilojen väheneminen 2018-2025
Yle Uutisgrafiikka

Hälyttävä piirre maatalouden kehityksessä on se, että tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta.

Kun tilamäärä laskee koko ajan ja heikoimmat tilat lopettavat tuotannon, pitäisi käydä päinvastoin: keskiarvoisesti tilojen kannattavuuden pitäisi pitäisi nousta.

– Tämä osoittaa, että toiminnan kannattavuus heikkenee myös parhaimmilla tiloilla, selittää Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Arto Latukka.

Kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä

Maatalouden rakennemuutosta koskeva Luken ennuste yltää aina vuoteen 2025 saakka.

Siihen mennessä Suomen maatiloista häviää ennusteen mukaan noin kolmannes.

Nyt tiloja on kaikkiaan noin 45 000, vuonna 2025 niitä on ennusteen mukaan enää 37 124. Tämä tarkoittaa, että seuraavien seitsemän vuoden aikana joka päivä kolme maatilaa lopettaa tuotantonsa.

Suurin häviäjä maataloustuotannon pudotuspelissä on kotieläintalous.

Suurin voittaja on viljanviljely. Viljatilojen peltopinta-alat kasvavat koko ajan. Samaan aikaan esimerkiksi monet lypsykarjastaan luopuvat tilat jatkavat sivutoimista viljelyä.

Maatilojen määrä 1952-2025
Maatilojen määrä on vähentynyt 1950-luvulta saakka, eikä kehitykselle näy loppua.Yle Uutisgrafiikka

Tähän asti maataloustuotannon määrä ei ole alentunut tilojen lakkautuksista huolimatta.

Jäljelle jääneet tilat ovat pystyneet kasvattamaan tuotantoaan jatkuvasti niin, paljon, ettei tuotannon volyymi ole ainakaan toistaiseksi lähtenyt laskuun.

Jutuun liittyvää grafiikkaa on korjattu klo 13.25. Kuva koskee maatilojen määrän muutosta vuosina 2018-2020.