Vyöryykö arki päälle ryminällä? Neljän lapsen perheessä mikroruokakin kelpaa ja menoja unohtuu: "Jos yrittää hallita kaikki tilanteet täydellisesti, stressaantuu järjettömästi"

Arjen alkaminen kesän jälkeen tuo kiireen monen lapsiperheen elämään.

lapsiperheet
Grafiikka
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Kaaoksen sietäminen. Se on Poikien äiti -blogia (siirryt toiseen palveluun) kirjoittavan neljän lapsen äidin, Jonna Mikkosen, tärkein keino lapsiperheen arjen pyörityksestä selviämiseen.

Mikkosen mielestä ei ole vakavaa, jos joku lapsista myöhästyy satunnaisena aamuna koulusta. Hän ei myöskään pode tunnontuskia, jos lapset syövät välillä mikroruokaa tai tavaroita lojuu kotona hujan hajan.

– Jos yrittää hallita kaikki tilanteet ihan täydellisesti, kyllähän sitä stressaantuu järjettömästi, Mikkonen sanoo.

Arkeen palaaminen kesän jälkeen tarkoittaa monille lapsiperheille kiireisiä aamuja ja stressaavia aikatauluja. Vanhempien pitäisi revetä moneen paikkaan yhtä aikaa ja muistaa hoitaa tuhat asiaa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n asiantuntija Jenni Helenius toivoo, että arjen hötäkän keskelläkin vanhemmat priorisoisivat lasten kanssa olemista eivätkä ahdistuisi siitä, jos jotain jää suorittamatta.

– Jos viettää lapsen kanssa aikaa, ehtii jutella, leikkiä ja hassutella, se näkyy myönteisesti myös hänen hyvinvoinnissaan. Jos joitakin juttuja jää tekemättä, niin ihan sama, Jenni Helenius sanoo.

Neljän lapsen perheessä harrastukset ovat lähellä kotia

Bloggaaja Jonna Mikkonen arvelee, että hänen perheensä elämä voi monien silmissä näyttää aivan hullunmyllyltä. Neljän 5–12-vuotiaan lapsen ja kahden vanhemman perheessä olennainen keino arkikaaoksen selättämiseen on pitkän tähtäimen ennakointi.

Jokainen perheenjäsen harrastaa liikuntaa, ja lähes joka päivä jollakin lapsista on harrastusmenoja. Lajit on kuitenkin valittu niin, että treenit ovat lähellä kotia ja isommat lapset pystyvät kulkemaan niihin itse. Mikkonen päätti jo kauan sitten, ettei halua käyttää kaikkia iltoja pelkkään kuskailuun.

– Ennen kuin minulla oli omia lapsia, tätini valitteli, että töistä päästyään hän on taksikuski kaikki illat. Muistan sen lauseen aina. Päätin, etten itse halua sellaista.

Jonna Mikkonen lastensa kanssa.
Poikien äiti -blogin kirjoittaja Jonna Mikkonen lastensa ja kummipoikansa kanssa.Jonna Mikkonen

Lyhyemmän tähtäimen ennakoinnissa apuna on perheen yhteinen seinäkalenteri, johon merkitään lasten ja koko perheen menot. Kun treenit, turnaukset ja muut tapahtumat eivät ole pelkästään vanhempien omissa kalentereissa, ainakin isommat lapset huomaavat seurailla niitä itsekin.

Arkiaamuja helpottaa myös se, että perheen lapset ovat oppineet hoitamaan aamutoimet hyvin itsenäisesti.

Vaatteet valmiiksi illalla, harrastuskyydeille whatsapp-ryhmä

Myös MLL:n Jenni Helenius pitää ennakkosuunnittelua ja arjen palastelua tärkeänä kaaoksen helpottamisessa. Jos vanhempi vasta aamulla lähtee miettimään, miten lasten hakemiset, kuskaukset, ruuanlaitto ja muut asiat päivän aikana järjestetään, kaaos on valmis ja kaikki ovat pian pahalla tuulella.

Vanhemmat voivat tehdä suunnitelman esimerkiksi viikoksi eteenpäin ja merkitä sovitut asiat yhteiseen kalenteriin.

– Kuka vie ja hakee lapsen hoidosta, kuka hankkii jumppatavarat ja muuta.

Edellisenä iltana voi vielä tsekata seuraavan päivän kuviot. Aamukiirettä voi vähentää esimerkiksi valitsemalla vaatteet illalla seuraavaa aamua odottamaan.

Jos mahdollista, muiden lasten vanhempien kanssa kannattaa jakaa vastuuta. Siitä on paljon apua varsinkin silloin, kun muuta tukiverkostoa ei ole.

Vanhemmat voivat perustaa vaikkapa whatsapp-ryhmän, jossa samassa harrastusryhmässä olevien lasten vanhemmat voivat sopia lasten viemisestä ja hakemisesta vuorotellen. Vanhempien vuorottelu helpottaa myös esimerkiksi pienten lasten kouluun saattamista. Yhteistyössäkin ennakointi on tarpeen.

– Se vaatii suunnittelua. Aina ei onnistu, jos samana päivänä kysyy, voiko joku hakea meidän lapsen, Jenni Helenius sanoo.

Kolmet kaverisynttärit unohtuivat – "Kamala morkkis"

Vuoden verran Jonna Mikkonen pyöritti neljän lapsen arkea täysin yksin, sillä perheen isä rakensi työn ohella perheen taloon laajennusosaa. Samalla hän teki täyttä työpäivää bloginsa sekä Poikien äidit -yhteisön sosiaalisen median ja tapahtumien parissa. Arkea helpotti se, että hän pystyi yrittäjänä sumplimaan töitään oman aikataulunsa mukaan, mutta siitä huolimatta kestokyvyn rajat alkoivat paukkua.

Asioita alkoi kalenterimerkinnöistä huolimatta putoilla Mikkosen muistista niin paljon, että se tuntui lasten puolesta pahalta.

– Kolmet kaverisynttärit unohtuivat yhdeltä ja samalta pojalta. Unohdin viedä. Minulla oli siitä niin kamala morkkis, ettei mitään rajaa. Nyt mies on taas arjessa mukana ja huolehtii puolet kaikista asioista, Jonna Mikkonen sanoo.

Talonrakennusvuoden aikana Mikkosella ei ollut hengähdystaukoja lainkaan. Ne ovat hänen mielestään kuitenkin välttämättömiä arjen hulinasta selviämiseen. Pää pitää saada nollata.

MLL:n Jenni Helenius suosittelee laittamaan lepotauot hyvissä ajoin kalenteriin.

– Se on yllättävän vaikeaa. Se on myös arvokysymys. Elämässä vuodet ovat erilaisia, mutta kun lepohetkeen on mahdollisuus, se kannattaa käyttää. Ehkä ihan kaikkeen ei ole pakko osallistua, Helenius sanoo.

Heleniuksen mielestä oman perheen elämää ei myöskään kannata verrata tuttujen tekemisiin. Elämäntilanteet ja jaksaminen vaihtelevat. Somepäivitysten perusteella monen perheen arki sitä paitsi näyttää tehokkaammalta ja harmonisemmalta kuin se todellisuudessa on.