Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisätilaa mielenterveysongelmista kärsiville turvapaikanhakijoille: "Harvoin ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen"

Suomen vastaanottotoiminnassa on yksi osasto erityistä tukea tarvitseville turvapaikanhakijoille. Se on ollut jo vuosia täynnä.

mielenterveys
Mies
AOP

"Tehostetun tuen osasto" perustettiin Lahteen helmikuussa 2016. Siellä hoidetaan erityistä valvontaa tai psykiatrista tukea vaativia turvapaikanhakijoita.

– Pohjimmillaan oireilu liittyy menneisyyteen. On ollut sotatila, sukulaisia kadonnut, vaarallinen pakomatka, on ihmiskaupan uhreja, luettelee Lahden vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Johann Kiander.

Oireilu on myös osin seurausta Suomessa koetuista pettymyksistä. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä 11 400 turvapaikanhakijaa, joista noin 9 000 on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Osalla turvapaikkaprosessi on valituksineen ja uusintahakemuksineen venynyt vuosien mittaiseksi.

Ahdistus siis kasvaa vastaanottokeskuksissa. Siitä kertoo sekin, että Lahden 20-paikkainen tehostetun tuen osasto on koko ajan täynnä, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

– Sen voin sanoa, että oireilevia asiakkaita on varmasti enemmän kuin tämä 20 paikkaa. Ihmisiä on jonossa koko ajan enemmän tai vähemmän, sanoo Maahanmuuttoviraston terveydenhuollosta vastaava ylitarkastaja Päivi Hieta.

Uusi osasto tarvitaan, mutta mistä rahat?

Maahanmuuttovirasto tarvitsisikin uuden osaston entisen rinnalle, sanoo Kimmo Lehto, joka on Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius -tulosalueen johtaja.

– Asiasta käydään sisäministeriön kanssa neuvotteluja. Joko asiaan osoitetaan oma rahoituksensa, tai sitten voidaan säästää muusta Maahanmuuttoviraston toiminnasta, Lehto sanoo.

Lisätila maksaa. Lahden osaston tämän vuoden budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa.

Kustannukset tulevat ennen kaikkea henkilöstökuluista. Lahden 20-paikkaisessa osastossa on töissä 15 henkilöä, ja heidän joukossaan on sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä mielenterveystyössä kokeneita ohjaajia. Sen vuoksi tehostettu tuki maksaa vuorokaudessa lähes 200 euroa asiakkaalta, kun normaali vastaanottotoiminta maksaa keskimäärin 55 euroa.

Tehostettu tuki on kuitenkin halvempaa kuin ympärivuorokautinen sairaalahoito, muistuttaa tulosalueen johtaja Kimmo Lehto.

– Jos ongelmia ei pysty hoitamaan avohoidossa vastaanottokeskuksessa, ihminen pitää järjestää sairaalahoitoon. Kynnys siinä välissä on iso. Tehostetun tuen yksikkö on välimalli, että ihminen saisi tehostetummin hoitoa jonkun aikaa, jotta tilanne ei pahenisi.

Mielenterveysongelmien hoitaminen on Lehdon mukaan tärkeää myös turvallisuussyistä. Mielenterveysongelmaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla väkivallan uhka kohdistuu kuitenkin useimmiten turvapaikanhakijaan itseensä.

– Suurin osa näistä asiakkaista kärsii masennuksesta. Aika harvoin he ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen, Lehto sanoo.

Lue myös:

Ahdistus vastaanottokeskuksissa kasvaa – Turvapaikanhakijat aiempaa väkivaltaisempia henkilökuntaa kohtaan

"Mieluummin kuolen täällä kuin palaan Irakiin" – Yasirin unelma kuoli, sitten hän tarttui veitseen

Näin vastaanottokeskusten optimismi vaihtui epätoivoon: "Voin ottaa surun vastaan, ei paljon muuta voi"