Helsingistä saa pian ostaa parasta ennen -päiväyksen ohittanutta ruokaa – Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avataan Kalasatamaan

Hävikkiruokamyymälän valikoima vaihtelee sen mukaan, mitä elintarvikkeita sen yhteistyökumppaneilla on tarjolla.

ruokahävikki
Vihanneksia leikkuulaudalla.
Liisa Kallio/Yle

Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä on valtaisa, ja viime aikoina ravintolat ja ruokakaupat ovat kehittäneet erilaisia keinoja hävikin pienentämiseksi. Esimerkiksi ravintoloiden ylijäämäannoksia voi tilata kännykkäsovelluksella.

Nyt hävikkitaistoon ryhtyy Kirkon Ulkomaanapu, jonka hävikkiruokakauppa WeFood avataan Helsingin Kalasatamaan, REDI-kauppakeskukseen. Avajaisia vietetään syyskuun 20. päivänä.

WeFood on tiettävästi Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä. Myymälän tavoitteena on ohjata hävikkiruokasaldosta 50 000 kiloa hyötykäyttöön.

Hankkeen projektipäällikkö Else Hukkanen kertoo, että elintarvikkeita saadaan myyntiin eri toimijoilta: on kauppoja, valmistajia ja tukkuja.

Myymälän valikoima tulee perustumaan siihen, mitä kumppaniyrityksillä on kulloinkin tarjottavana.

– Myymälän valikoima tulee vaihtelemaan viikoittain suurestikin. Ja ymmärrämme, ettemme voi kilpailla ainakaan sillä, että asiakkaat tulisivat hakemaan meiltä jotain tiettyä tuotetta. Se, mitä myymme tänään, voi olla jo jotain muuta seuraavana päivänä, Hukkanen toteaa.

Hän kuitenkin sanoo, että vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita pitäisi myymälästä löytyä päivittäin. Jatkossa valikoima saattaa laajentua muihinkin kodintarvikkeisiin, kuten pesuaineisiin.

Lisäksi Hukkanen toivoisi, että myymälä saisi myös ravintoloita ja hotelleja yhteistyökumppaneiksi.

– Pystymme samalla tarjoamaan apua yrityksille hävikkiruoan hyödyntämiseen, ettei kaikkea tarvitsisi heittää jätteeksi.

Vanhentunut päiväys ei välttämättä tarkoita syömäkelvotonta

Hävikkiruoka tarkoittaa WeFood-myymälässä sellaisia elintarvikkeita, jotka ovat kakkoslaatua tai joiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai jo mennyt.

– Kakkoslaatu tarkoittaa sitä, ettemme myy ykköslaatua, jota muut kaupat myyvät peruselintarvikkeena. Elintarvikkeet ovat syömäkelpoisia ja siinä suhteessa laadukkaita, mutta niiden pakkaus saattaa olla vahingoittunut tai etiketti ei ole valmistajan standardien mukainen, Hukkanen kuvailee.

Hän vakuuttaa, että myymälässä syynätään tarkkaan elintarvikkeet, joissa parasta ennen -päiväys on jo mennyt eikä pilaantunutta ruokaa myydä.

– Myyjällä, eli meillä on vastuu ja olemme tarkkoja siitä, että myymme vain syömäkelpoisia elintarvikkeita. Teemme lajittelua joka päivä, eli aina kun meille saapuu kuorma, tarkistamme sen.

Hukkanen ei vielä osannut sanoa, miten hävikkielintarvikkeiden hinta muodostuu. Onko alennus muiden kauppojen hintoihin verrattuna esimerkiksi 20 vai 50 prosenttia, se selviää myöhemmin.

Onko tämä vain alkua?

WeFood-hävikkiruokakaupassa työntekijät myymäläpäällikköä lukuun ottamatta työskentelevät vapaaehtoisina. Hukkasen mukaan heillä on kuitenkin vireillä yhteistyö Kide-säätiön kanssa. Jos se onnistuu, myymälässä osa saattaa työskennellä työmarkkinatuella.

Myymälän rahoitus koostuu muun muassa joukkorahoituksella kerätystä, vajaan 50 000 euron potista ja Ympäristöministeriön myöntämästä 24 500 euron tuesta.

– Jossain vaiheessa myymälä alkaa tuottaa sen verran, että saamme liiketilan vuokran katettua myyntituotolla. Kun voittoa alkaa syntyä, se ohjataan kulujen jälkeen Kirkon ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön, Hukkanen kertoo.

Tanskassa vastaavalla konseptilla on avattu jo kolme hävikkiruokakauppaa. Hukkasen mukaan WeFood saattaa laajentua myös Suomessa – riippuen suomalaisten vastaanotosta.

Lue lisää:

Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

Nuoret puuttuivat hävikkiruokaongelmaan – perustivat kahvilan, jossa roskikseen muuten päätyvää ruokaa tarjoillaan ilmaiseksi

Ruokakaupat lähtivät mukaan taistoon ruokahävikkiä vastaan – kännykkäsovellukset ja ilta-alet muuttavat roskan rahaksi