Millainen netti ekaluokkalaisen älypuhelimeen? Voit säästää rahaa näillä asiantuntijoiden vinkeillä

Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner valitsisi koulutulokkaan älypuhelimeen huokean ja hitaahkon nettiyhteyden kodin ulkopuoliseen käyttöön.

internet
Lapsi käyttää mobiililaitetta.
AOP

Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee älypuhelimen nettiyhteydellä kodin langattoman verkon ulkopuolella.

Mannerin mukaan pohjimmiltaan ekaluokkalaisen mobiiliviestinnän tarpeet ovat yksinkertaisia: Älypuhelimella täytyy voida soittaa, lähettää WhatsApp-viestejä ja kenties jakaa oma sijainti vanhemmalle.

– WhatsApp ja sijainnin jakaminen toimivat 0,256 megabitin liittymällä ihan hyvin, Manner huomauttaa.

Liittymä, jossa netin maksiminopeus on 0,256 megabittiä per sekunti (Mbit/s), on tällä haavaa hitain markkinoilla oleva yhteys älypuhelimiin. Kaikki operaattorit eivät tätä enää edes tarjoa.

Entä mitä tehdä, kun teleoperaattorin tiskillä myyjä mainostaa nopeaa ja rajatonta mobiiliyhteyttä mainitsemalla, että lapset tykkäävät katsoa videoita suoratoistopalveluista?

Erityisesti teräväpiirtoinen videokuva vaatii nopeutta ja rohmuaa myös rutkasti dataa.

Mannerin mukaan vanhempien on syytä miettiä, pitääkö lapsen ylipäätään katsoa vaikkapa YouTubea koulumatkalla tai kaverin luona?

– Riittäisikö se, että videot pyörivät kotona, jossa yhdellä nopealla yhteydellä videoita katsoo koko perhe? kysyy Manner.

Mannerin mukaan tässä on myös se hyvä puoli, että kotona vanhempien on helpompi valvoa ja auttaa lasta netinkäytössä.

Järeän liittymän vuosikulut voivat yllättää

Suomessa 0,256–1 megabitin liittymän, ilman datakattoa, saa alle kymmenellä eurolla kuussa perinteisiltä operaattoreilta.

Toisaalta uutena tulokkaana teleoperaattori Moi kauppaa samassa hintaluokassa maksiminopeudeltaan sadan megan liittymää, mutta siinä datasiirrolle on yläraja.

Telian, Elisan ja DNA:n nopeista sadan megan rajattomista liittymistä täytyy pulittaa karkeasti ottaen 20–30 euroa kuussa.

Tällöin liittymän kulut nousevat jo satoihin euroihin vuodessa per lapsi.

– Totta kai jotkut vanhemmat haluavat olla huolettomia ja maksavat 25–30 euroa kuukaudessa, jolloin kaikki on rajatonta. Mutta pieni lapsi ei soittele, tekstaile ja käytä nettiä jatkuvasti, jolloin maksetaan turhasta, Manner sanoo.

Myös Viestintäviraston kehityspäällikkö Joonas Orkola toppuuttelee nopeimpien yhteyksien tarvetta pienillä koululaisilla.

– Ohjenuorana voisi olla se, että jos liittymässä on muutamia megoja nopeutta, niin sen pitäisi pääosin riittää. Jos koetaan, ettei se riitä, niin nopeutta on helppo nostaa myöhemmin, Orkola painottaa.

Perinteiset teleoperaattorit markkinoivat lapsen ensimmäiseksi liittymäksi tyypillisesti pakettia, jossa on rajaton tiedonsiirto ja maksiminopeus liikkuu 1–2 megan haarukassa.

– Yhteydenpitoon se toki riittää, tiedonsiirtorajat eivät tule vastaan. Useimmissa tapauksissa 1–2 megaa riittää myös videon katseluun matkapuhelimen pieneltä ruudulta, Orkola sanoo.

Professori Mannerin mukaan 1–2 megan nopeudella nettisivut latautuvat, tosin hitaahkosti, ja valtaosa peleistä toimii.

Liittymät maksavat operaattorista ja liittymätyypistä riippuen noin 8–15 euroa kuussa.

Huippuyhteydet tarpeettomia lapselle

Osaa vanhemmista tuntuu myös huolettavan datarajojen paukkuminen halvemmissa liittymissä. Manner muistuttaa, että suomalaisten mobiilidatan käytön mediaani (lukujoukon keskimmäinen arvo) on noin kolme gigaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puolet suomalaisista kuluttaa mobiilidataa henkilökohtaisilla laitteilla kolme gigaa tai vähemmän per kuukausi.

Keskiarvo huitelee tiettävästi jo yli kymmenessä gigassa, mutta keskiarvoa nostaa harvalukuinen suurkuluttajien joukko.

Mannerin mukaan pienet koululaiset eivät käytännössä tarvitse rajattomia tiedonsiirtopaketteja ja sadan megan nopeuksia mihinkään kodin ulkopuolella.

– Meillä on tehty se ratkaisu, että netin käyttö tapahtuu pääosin kotona, jolloin lapsi ei oikeasti tarvitse henkilökohtaisia huippunopeita yhteyksiä.

Manner kehottaakin vanhempia panostamaan mieluummin hyvää älypuhelimeen, jossa on riittävästi muistia kuin järeään liittymään.

Pienellä muistilla varustettuihin halpoihin älypuhelimiin kun ei tahdo mahtua käyttöjärjestelmän lisäksi kovinkaan paljon sovelluksia, valokuvia ja videoita.