Järven pohjasta löytyi huikea kivikautinen asuinpaikka – avaa aivan uuden aikakauden Suomen kivikauden tutkimuksessa

Lieden pohjakiveys ja palamisjäljet viittaavat siihen, että Kuolimo-järvessä veden alle jääneessä asuinpaikassa on tuhansia vuosia sitten valmistettu ruokaa.

arkeologia
Sukeltaja tutkii veden pohjaa.
Videolla arkeologi Jens Lindström on kaivamassa koekuoppaa Kuolimo-järven Kammarlahden pohjaan

Helsingin yliopiston tutkija, filosofian tohtori Satu Koivisto kertoo innoissaan kesällä tehdyistä kaivauksista.

Koiviston johtama pohjoismainen arkeologiryhmä löysi Kuolimo-järven pohjasta Savitaipaleen Kammarlahdelta selkeitä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.

Löytö on lajissaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen Suomessa. Lähimmät vastaavat kohteet ovat Luoteis-Venäjällä ja Etelä-Skandinaviassa.

Löydös viittaa Koiviston mukaan siihen, että Kammarlahdella on ollut asutusta 9 000–8 000 vuotta sitten. Paikka on erikoinen, sillä se sijaitsee veden alla. Kammarlahti on osa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajalla sijaitsevaa Kuolimo-järveä. Matkaa sinne Lappeenrannasta on reilut 45 kilometriä.

Vuoksen vesistöön kuuluvan Kuolimon vedenpinta on kivikauden alussa ollut noin 20 metriä nykyistä alempana. Sittemmin veden pinta ensin kohosi maankohoamisen ja vesistöjen kallistumisen myötä ja jäi lopulta Vuoksen puhkeamisen jälkeen noin 6 000 vuotta sitten nykyiselle tasolleen.

Grafiikka
Kammarlahti on Kuolimo-järvessä lähellä Savitaipaleen keskustaa.Yle Uutisgrafiikka

Järven pohja paljasti tuhansia vuosia vanhan keittiön

Tutkimusryhmä aloitti järven pohjan järjestelmällisen tutkimisen juhannusta edeltävällä viikolla. Työtä edelsi perusteellinen järven pohjan kartoitus, jolla pyrittiin selvittämään parhaiten säilyneet alueet arkeologisten kohteiden löytämiseksi.

Juhannusviikolla löytyi kiviesineiden valmistuksesta kertovia kvartsi-iskoksia ja palomaakerros liedenpohjineen.

– Palomaakerros sisältää puuhiilen kappaleita, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, mikä osoittaa, että alueella on ollut varhaista ihmistoimintaa, kertoo Satu Koivisto.

Noin metrin syvyydessä oleva liesirakenne ei Koiviston mukaan voi olla peräisin mistään muusta, kuin vedenpinnan nousua edeltävältä ajalta eli noin 9 000–8 000 vuoden takaa.

– Lieden palomaasta saatiin otettua näyte, josta pyritään löytämään ajoitettavaa materiaalia, kertoo Koivisto.

Tutkijat tutkivat järven pohjasta kaivettua sedimenttiä
Tutkijat pumppasivat Kuolimon pohjasta sedimenttiä tutkimuslautalle, jossa sitä on helpompi analysoida.Eveliina Salo/Nordic Maritime Group

Potkua Suomen kivikauden arkeologiselle tutkimukselle

Kuolimo-järven veden pinnan alle jäänyt varhainen asuinpaikka kirkastaa kuvaa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden asutuksesta Etelä-Karjalassa.

– Samalla se avaa uuden tutkimussuuntauksen Suomen arkeologiassa, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä Koivisto.

Vedenalainen tutkimus on Suomessa ollut pääasiassa historiallisen ajan hylkyjen tutkimusta. Nyt päästiin kiinni vedenalaiseen esihistoriaan.

Kuolimolla tutkimusta tehtiin sukeltamalla, kaivamalla koekuoppia ja kairaamalla näytteitä järven pohjasta. Tutkimusryhmän käytössä oli useita veneitä, ja tukikohtana lahdelle ankkuroitu lautta.

Tutkimusta tehtiin yhdessä pohjoismaisen Nordic Maritime Groupin (NMG) ja Museoviraston vedenalaisyksikön kanssa. Tutkimuksessa myös testattiin laitteistoa, jonka käyttö osoittautui oikeaksi valinnaksi.

– Pääsimme käsiksi sellaisiin alueisiin, mistä tällaisia löydöksiä voi tehdä, sanoo Koivisto.

Hän uskoo vakaasti, että Suomen vesistössä on säilynyt runsaasti mielenkiintoista ja vanhaa arkeologista aineistoa. Koivisto on itse erikoistunut soiden ja kosteikkojen arkeologiaan.

Kammarlahti on vasta alkua

Vuoden 2018 loppuun kestävässä Helsingin yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa on pyritty löytämään varhaisen kivikauden kohteita rantasoista ja veden alta.

Tutkimuksen jatkosta ei vielä ole tietoa. Loppuvuoden Koivisto käyttää Kuolimon pohjasta aineistojen tutkimiseen ja raportointiin.

Hän sanoo, että Kammarlahden kivikautinen asuinpaikka on pelkkä pintaraapaisu, ja on varma, että vedenalaistutkimuksissa käytetyn kaivaustekniikan avulla voidaan löytää muitakin vastaavia kohteita samanlaisista ympäristöistä.

– Monet suurista sisäjärvistämme, kuten Vanajavesi, Pielinen ja Oulujärvi, ovat kokeneet vastaavan pinnanvaihtelun. Siksi Suomen järvissä piilee valtava, pitkälti hyödyntämätön vedenalaisarkeologinen resurssi, missä hyvin vanhat orgaaniset aineistot ovat saattaneet säilyä tuhansien vuosien ajan, sanoo Koivisto.

Etelä-Karjalasta on otollista seutua arkeologeille, sillä muutama vuosi sitten Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjasta löytyi yksi maamme vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista. Muilamäellä, aivan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla sijaitsevalla asuinpaikalla on tehty arkeologisia kaivauksia jo useana kesänä.

Sukeljata tutkii veden pohjaa
Eveliina Salo kaivaa vedenalaista lietettä Kuolimo-järven pohjasta.Eveliina Salo/NMG

Korjattu 8.8.2018 klo 13.07, että Kuolimo kuuluu Vuoksen vesistöön.