Ampiaisen pisto tarkoittaa talliyrittäjä Elina Sjögrenille sairaalareissua – "Olen joutunut teho-osastolle, vaikka minulla on käytössä lääkkeet"

Allergikoille tärkeiden Epipen-adrenaliinikynien saatavuudessa on edelleen ongelmia.

ampiaiset
Elina Sjögren
Elina Sjögren omistaa hevostallin Mikkelissä.Yle/Tarja Nyyssönen

Mikkeliläinen Elina Sjögren muistaa erityisen hyvin erään kesäpäivän nuoruudestaan. Parikymppinen hevostyttö oli laitumella pystyttämässä aitaa, kun hän todennäköisesti astui lähelle maa-ampiaispesää.

Ampiainen tuikkasi piston käteen, ja sitten tulivat oireet.

– Aluksi verenpaine laski ja jalkapohjia kutitti, sitten tulivat kylmät väreet, ja siitä alkoi hengenahdistus. Onneksi perhe ja ystävät olivat lähellä.

Sjögren kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan.

– Se oli tosi rajua. En muista ambulanssista mitään, minulla meni taju.

Siitä pistosta Sjögrenin elämä muuttui. Hänelle ampiaisen pisto ei tarkoita pistävää kipua ja turvotusta, vaan mahdollista hengenvaaraa. Ampiaisen pisto saa lähes aina Sjögrenin elimistössä aikaan vakavan allergisen reaktion, anafylaktisen shokin.

Pistosta seuraa sairaalareissu

Sjögren omistaa hevostallin Mikkelissä ja pitää esimerkiksi ratsastustunteja. Savelan tallin pihalla ja puutarhassa on omenapuita ja pensaita. Pörriäiset viihtyvät luonnon ja eläinten keskellä. Sairaalaan on noin 15 minuutin ajomatka.

Sjögren muistelee, että ampiaisen pisto on vienyt hänet sairaalahoitoon noin kuusi kertaa. Joka piston jälkeen Sjögren on toipunut sairaalassa useita päiviä. Pisimmillään Sjögren on ollut piston jälkeen sairaalassa yli viikon.

Sjögrenillä on aina lähettyvillään ensiapulääkkeenä toimiva adrenaliinikynä ja puhelin. Käytössä ovat myös esimerkiksi kortisoni ja kyypakkaus.

– Olen tosin joutunut teho-osastolle, vaikka minulla on käytössä lääkkeet, Sjögren kertoo.

Ampiainen
Markus Kauppinen / Yle

Vakavasti ampiaisen pistolle allergisia on Suomessa vähän. Helsingin Iho- ja allergiasairaalan erikoislääkäri Auli Hakulinen kertoo, että alle prosentti piston saaneista saa vakavan reaktion.

Ampiaisen ensimmäinen pisto ei aiheuta allergista reaktiota. Allergian kehittyminen vaatii sen, että on altistunut aiemmin ampiaisen myrkylle. Jos kehoon on kehittynyt välitön allergia ampiaisen myrkylle, ampiaisen pistosta seuraa muutakin kuin kipeä pistokohta ja paikallinen turvotus.

Allergiselle ihmiselle pistot ovat aina vaarallisia tilanteita.

– Kun useat elimet alkavat oireilla, voi pahimmassa tapauksessa tulla anafylaktinen shokki, Hakulinen kertoo.

Anafylaktisia reaktioita voi olla lieviä, hengenvaarallisia ja kaikkea siltä väliltä. Anafylaktisessa shokissa voi ilmetä ihon laaja-alaista kutinaa, punoitusta, ihottumaa ja ihon alaista turvotusta ja esimerkiksi hengitysteiden limakalvot voivat turvota. Myös verenpaine voi laskea ja ihminen menettää tajuntansa.

– Ihmisen omat korjaavat mekanismit kuitenkin usein alkavat toimia, ja reaktio saadaan väistymään. Myös mahdollisimman pian pitäisi adrenaliiniruiske iskeä reisilihakseen, ottaa antihistamiini- ja kortisonitabletit ja hakeutua ambulanssilla hoitoon.

Sairaalaseuranta on tärkeä, sillä osalla allergisista kohtaus voi tulla kahdessa osassa. Hakulinen muistuttaa, että ampiaisen pistoissa on aina eri määrä myrkkyä. Joka kerta ei tule siis samaa annosta, ja aina allerginen ihminenkään ei saa anafylaktista shokkia.

– Myös se vaikuttaa, mihin kohtaan kehoa pisto tulee. Kaikkein vaarallisin on, jos pistos tulee pään alueelle esimeriksi kaulalle. Varpaassa riski saada voimakas reaktio ei ole niin suuri, Hakulinen kertoo.

Ampiaisen pistoon on kuollut 21 ihmistä vuosina 2000–2016. Vuonna 2014 peräti neljä ihmistä kuoli ampiaisen pistoon.

Nainen pistää itseään adrenaliinipiikillä.
Päivi Meritähti / Yle

Epipen-adrenaliinikynistä edelleen pulaa

Tänä kesänä on ollut puutetta allergikoille tärkeistä adrenaliinikynistä. Ampiaisia on arvioitu olevan normaaliin kesään verrattuna 20-kertainen määrä, joten allergikot ovat kuumeisesti etsineet adrenaaliannoksia.

Sjögren sai lopulta kynänsä Lahdesta, kun sekä kotikaupungissa Mikkelissä että lomareissulla Hangossa myytiin ei oota.

– Se on kyllä paha paikka, jos sitä seuraavan kerran saa syyskuussa. Voi vain kuvitella, että elokuu tulee olemaan kaikkein pahin ampiaisten osalta, Sjögren pohtii.

Yleisimmän adrenaliinikynän Epipenin saatavuudessa on edelleen ongelmia (siirryt toiseen palveluun). Lääkelaa valvovasta Fimeasta kerrotaan, että lapsille tarkoitettu kynä on juuri loppunut tukusta, ja maahantuojan ilmoituksen mukaan sitä olisi tulossa lisää tämän viikon aikana. Aikuisten Epipen-kynät ovat loppu, ja arvio on, että syyskuussa niitä olisi jälleen saatavilla.

Muita valmisteita, kuten kesäkuussa Suomen markkinoille tuotua Emeradea, on saatavilla sekä lasten että aikuisten vahvuuksissa. Lisäksi Jextiä on saatavilla lapsille, mutta ei aikuisille.

Tilanne on työllistänyt lääkäreitä ja aiheuttanut potilaille ylimääräistä huolta, sillä jos resepti on ollut Epipenille, on korvaavalle valmisteelle tarvinnut uuden reseptin.

Iho- ja allergisairaalan erikoislääkäri Hakulinen kertoo, että ampiaisen myrkylle voi allergisoitua, vaikka ei olisi millekään muulle allerginen. Toisaalta, vaikka olisi kehittynyt allergia ampiaiselle, se voi vuosien kuluessa vaimeta.

– Kun pistosta on kulunut kymmenen vuotta, on enää noin kymmenen prosentin riski saada reaktio. Se on lohdullista, Hakulinen toteaa.

Vuositasolla Suomessa hoidetaan siedätyshoidon piirissä satoja ampiaisen myrkylle allergisia. Tutkimuksista tiedetään, että kun siedätyshoitoa on riittävän pitkä pätkä takana, riski koville reaktioille pienee.

– Hoito on toki työläs, pistosiedätys ampiaisen myrkylle kestää viisi vuotta, Hakulinen toteaa.

Myös Sjögrenin allergiaa on yritetty nujertaa siedätyshoidolla. Hoito aloitettiin Helsingissä allergiasairaalassa, mutta tulokset olivat hänen kohdallaan laihoja.

– Se piti keskeyttää, koska siedätyksen aikanakin oireet olivat niin kovat, Sjögren kertoo.

Elina Sjögren koiransa kanssa.
Yle/Tarja Nyyssönen

"Asian kanssa pystyy elämään, mutta syksy pelottaa"

Elämä ampaisten kanssa vaatii Sjögreniltä varovaisuutta ja suunnittelua. Keväisin hän katsoo tallilla paikat läpi, jotta ampiaiset eivät pääsisi tekemään pesiään. Sjögren pitää myös huolen, että lääkkeet ja puhelin ovat koko ajan lähellä.

Kerran kuitenkin lääkkeet unohtuivat.

– Olin papan hautajaisissa muistotilaisuudessa laskemassa kukkia, kun yhtäkkiä huomasin, että nyt pisti. Siitä sitten hiljaisuudessa poistuin takavasemmalle, ja siitä taas suoraan sairaalaan.

Sjögren kertoo ympärillä oleville ihmisille avoimesti allergiastaan, jotta ihmiset tietäisivät, miten vakava tilanne on, jos ampiainen häntä pistää.

– Kyllä sen asian kanssa pystyy elämään, mutta esimerkiksi tämä syksy pelottaa, kun ampiaisia on niin paljon.

Allergian takia Sjögren on oppinut kiinnittämään huomiota vaatteisiin. Hän on huomannut, että valkoiset vaatteet sekä esimerkiksi kukkakuosit houkuttelevat ampiaisia. Tummat vaatteet sen sijaan houkuttelevat ampiaisia vähemmän.

Myös netin monet karkoitusvinkit on tarkkaan läpikäyty.

– En oikein usko niihin. Kaikista parasta on vaan houkutella ne jonnekin muualle. Laitettiin muutamaan ämpäriin pihalle siirappia ja tiskiainetta, siihen ampiaiset tuntuvat hukuttautuvan.

Sjögren kertoo, että pelko on usein läsnä. Joskus hän miettii, mitä tapahtuisi, jos yhden ampiaisen sijaan häntä pistäisikin useampi pörriäinen. Siksi Sjögren ei jää ihmettelemään ja odottelemaan, jos ampiaiset tulevat pörräämään esimerkiksi ravintolassa terassilla ruokailun aikana.

Lähipiiri tietää Sjögrenin allergian vakavuuden, mutta joskus hän törmää ihmisiin, jotka eivät pidä allergiaa vakavana asiana.

– Ärsyttää välillä, kun ihmiset naureskelevat, että älä huido, ei ne mitään tee.