Hevostalleja uhkaa ensi talvena heinäpula, saattaa johtaa jopa eläinten lopettamisiin – "Se on vihoviimeinen vaihtoehto"

Kesän kuivuus näkyy myös hevostalleilla: heinästä tulee pulaa ja sen hinta nousee. Heinäsadossa on kuitenkin ollut tänä kesänä isoja alueellisia eroja.

Eläinten ruokinta
Hevonen syö kuivaheinää
Hevosen teurastaminen rehupulan vuoksi kauhistuttaa hevosihmisiä.Marjut Suomi / Yle

Konsta näykkii hanakasti kymmenkiloisesta heinäpaalista, vaikka maassa olisi tuoreempaakin syötävää. Konsta on hämeenkyröläisen Kartanon Tallin ratsastuskoulussa tärkeä hevonen: vaikka se on melko kookas, se sopii luonteensa vuoksi pienillekin ratsastajille.

Konstalle riittää yksi kantikas pikkupaali melkein vuorokaudeksi. Vuodessa se syö noin 3000 kiloa kuivaheinää.

Vaikka kuiva kesä on rokottanut heinäsatoja monella tilalla, ovat Kartanon Tallin asiat hyvällä tolalla: talli on rehun suhteen omavarainen.

Monella tilalla tilanne ei ole yhtä hyvä ja heinäpula uhkaa ensi talvena. Pahimmassa tapauksessa pilttuita saattaa hiljentyä, jos hevosista joudutaan luopumaan rehun puutteen vuoksi. Mikäli luopumisiin ryhdytään, erityisesti vanhojen hevosten päivät voivat olla luetut.

Kartanon Tallin tallivastaava Ansa Immonen pitää teurasmahdollisuutta suorastaan kamalana.

– Se on vihoviimeinen vaihtoehto hevosihmiselle, että hevonen pistettäisiin kokonaan pois. Ennemmin se myydään.

Heinäpaaleja pellon laidalla läjässä
Hevonen syö vuodessa kuutisen säilöheinäpaalia.Marjut Suomi / Yle

Toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskuksesta muistuttaa, että hevosiin kiinnytään ja ne tunnetaan nimeltä. Niitä halutaan pitää pitkään.

– Voi kuitenkin olla, että rehupula saa harkitsemaan lopettamistakin.

Suomen Hippoksesta kerrotaan, että ainakaan vielä ei ole tietoa tavallista suuremmasta teurastarpeesta.

– Tosin "eläkehevosten määrä on suuri, kertoo eläinlääkäri Reija Junkkari Hippoksesta.

Junkkarin mukaan lopulliset määrät lopetetuista eläimistä tiedetään vasta syksymmällä.

Heinää kolmannes viime vuodesta

Omavarainen on myös parikymmenpäistä ylämaankarjaa kasvattava Marko Honkaniemi Nokian Pinsiöstä. Tilalta riittää heinää myös myyntiin.

Viime kesänä oli märkää, nyt oli kuivaa, summaa Honkaniemi.

– Tänä kesänä pääsin traktorin kanssa paalaamaan heinää sellaiselle pellolle, johon viime kesänä upposin mönkijällä.

Suopohjaisilla pelloilla sato oli Honkaniemen mukaan kuitenkin yllättävän hyvä, vaikkakin kolmanneksen pienempi kuin viime vuonna: mistä viime vuonna koottiin 40 pyöröpaalia, saatiin tänä vuonna 15.

Koko maan tilannetta parantaa se, että esikuivattua säilöheinää on saatavilla, kertoo Hevostietokeskuksen Minna-Liisa Heiskanen.

– Ainakin Pohjois-Savossa tilanne on verrattain hyvä.

Heiskasen mukaan alueelliset erot sadossa ovat suuret. Huonoiten heinä on kasvanut lounaassa ja etelässä

Kolmas sato tuskin pelastaa

Hevonen ei syö yksinomaan kuivaheinää, vaan myös viherprikettiä voidaan käyttää rehuna. Hevosen ruokaan kuuluu myös väkirehu eli viljapohjainen ravinto. Kuivaheinä on kuitenkin tärkeää hevosen suoliston toiminnalle, muistuttaa Heiskanen. Sitä pitää olla puolitoista kiloa päivässä jokaista hevosen sataa kiloa kohden.

– 400 kiloa painava hevonen tarvitsee sitä noin kuusi kiloa päivässä.

Etelä-Suomen Laatuheinärengas ry:n puheenjohtaja Anita Kaakkola arvioi, että heinän hinta voi vaikka kaksinkertaistua, jos sato jää puoleen normaalista.

– Vakituisten asiakkaiden sopimuksista puuttuu tällä hetkellä vielä 15- 25 prosenttia. Kolmatta satoa yritetään. Se on kuitenkin yleensä hätävara eikä se useinkaan ole laadultaan hyvää.

Tuontirehukaan ei ole ratkaisu, sillä Baltiassa ja etenkin Ruotsissa ja Tanskassa ovat heinäpellot kärsineet kuivuudesta.

Ansa Immonen ja hevonen
Kartanon Tallin luottohevonen Konsta syö vuodessa noin 3 000 kiloa kuivaheinää, kertoo tallivastaava Ansa Immonen.