Neulalahden kalatutkimukset alkoivat – myös uistelukilpailun saaliit valjastetaan tutkimukseen

Neulalahdesta ei ole aiemmin tehty vastaavia kalatutkimuksia, vaikka pohjassa on tiedetty olevan korkeita raskasmetallipitoisuuksia.

Kuopio
Hauki.
Neulalahden kalatutkimuksissa pyydetään muun muassa haukia. Arkistokuva.Pentti Palmu / Yle

Tutkimukset Neulalahden kalojen raskasmetallipitoisuuksista ovat alkaneet Kuopiossa. ELY-keskus pyytää alueelta kaloja selvittääkseen, minkä verran niissä on haitta-aineita.

Taustalla on Ylen heinäkuussa julkaisema uutinen Neulalahden pohjasta löytyneistä raskasmetalleista. Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkijat olivat löytäneet paikoin korkeita pitoisuuksia muun muassa lyijyä ja elohopeaa.

Neulalahden pohjakerrostuman eli sedimentin haitta-aineet ovat peräisin etenkin valtion ammuslataamosta sekä Puolustusvoimien varikosta, jotka toimivat alueella ennen. Räjähteitä ja räjähdeaineita hävitettiin pitkään upottamalla ne järveen.

Järvenpohjan saasteet ovat olleet pitkään Kuopion kaupungin tiedossa, mutta alueella ei ole tiettävästi koskaan aiemmin tehty vastaavia kalatutkimuksia kuin nyt.

Uistelukilpailun osallistujat auttavat tutkijoita

Tutkimuksia varten on nyt pyydetty uistelemalla haukia ja myöhemmin elokuussa tarkoitus on pyytää vielä muitakin lajeja. Syyskuun alussa järjestetään kauempana Pohjois-Kallavedellä Savonia-cup-uistelukilpailu. Sieltä saatujen kalojen pitoisuuksia verrataan Neulalahden tutkimuskalojen pitoisuuksiin.

Ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalaisen mukaan kalat lähetetään todennäköisesti analysoitavaksi Eviraan. Tuloksia odotetaan tulevan myöhemmin syksyllä.

Neulalahden kaloista on samaan aikaan tekeillä toinenkin, erillinen tutkimus. Siinä vapaaehtoiset pyytävät kaloja ja lähettävät ne tutkittavaksi Itä-Suomen yliopistoon.

Kalatutkimusten lisäksi Neulalahden pohjan haitta-aineista on tekeillä myös laajempi riskiarviointi, josta Kuopion kaupungin edustajat keskustelevat keskiviikkona asiantuntijatahojen kanssa.

Osittain Neulalahden rannoille nouseva Savilahti on Kuopion suurin rakennushanke. Asuntoja on suunniteltu rantaan, saareen ja veden päälle. Huoli pohjan haitta-aineiden leviämisestä liittyy uuden asuinalueen rakentamisen lisäksi alueella tehtyihin muihin töihin, kuten Puolustusvoimien räjähderaivauksiin.

Elohopeaa on monissa Pohjois-Savon järvissä kohtalaisen paljon

Viimeksi Pohjois-Savon järvien kalojen elohopeapitoisuuksia tutkittiin laajasti vuonna 2010–2014 (siirryt toiseen palveluun), EU:n vesipuitedirektiivin seurauksena. Näytteitä otettiin ympäri maakunnan ja myös Pohjois-Kallavedeltä. Yhtään tutkimuskalaa ei kuitenkaan pyydetty Neulalahden lähialueilta.

Tuolloin tutkimuksia tehtiin 47 järvellä. Vesieliöstön suojaamiseksi asetettu elohopean laatunormi (0,22–0,25 mikrogrammaa kiloa kohden) ylittyi 19 järvessä selvästi. Vastaavasti 22 järvessä laatunormi alittui.

Korkeimmat elohopeapitoisuudet saatiin Rautavaaran Ala-Luostan sekä Sonkajärven Kiltuanjärven pienistä ahvenista. Niissä elohopeapitoisuus oli keskimäärin hiukan yli 0,4 milligrammaa kiloa kohti.

– Sellaisilla pitoisuuksilla alkaa näkyä jonkinlaisia haittavaikutuksia eliöstössä. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi lisääntymisen onnistumiseen, selittää Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen.

Pohjois-Kallaveden kaloissa elohopeapitoisuus oli 0,28 mikrogrammaa kiloa kohti.

Laatunormin lisäksi Eviralla on vielä omat rajansa kalojen elohopeapitoisuudesta. Eviran mukaan ravintokäytölle tarkoitetun hauen elohopearaja on 1 mikrogramma kiloa kohti ja muiden kalojen 0,5 mikrogrammaa kaloja kohti. Tämän rajan on ylittänyt Pohjois-Savon tutkimuskaloista noin joka 20:s.

Järvenpohjan myrkyt ovat yleensä turvassa

Elohopea tulee vesistöihin pääasiassa valuma-alueilta. Kannisen mukaan on arvioitu, että noin 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee ulkomailta.

Järvenpohjissa menneiden vuosikymmenien saasteet näkyvät elohopean ja muiden haitta-aineiden korkeina pitoisuuksina tietyissä kerroksissa. Sedimentin myrkyt eivät kuitenkaan yleensä leviä muualle vesistöön, ellei järvenpohjaa häiritä.