Itähelsinkiläinen Noel Fernando, 7, läpäisi pääsykokeiden seulan ja alkaa nyt lukea kiinaa ensimmäisten joukossa – äiti: "Ajattelimme, että on vähän haastetta lapselle"

Tuhannet koululaiset aloittavat tänä aamuna lukuvuotensa. Moni alkaa opiskella pitkää vierasta kieltä jo ensimmäisellä luokalla.

koulu
Kiinan kieli kouluissa, Itäkeskus
Tuore ekaluokkalainen Noel Fernando alkaa opiskella koulussa kiinan kieltä. Äiti Maija Lepola uskoo, että kielitaidosta on hyötyä tulevaisuudessa.Elise Tykkyläinen / Yle

HelsinkiSeitsemänvuotiaalla Noel Fernandolla on hymy herkässä. Hänen ja tuhansien muiden koulunkäyntinsä aloittavien tai sitä jatkavien lukuvuosi pyörähtää isossa osassa maata (siirryt toiseen palveluun) käyntiin tänään torstaina.

Fernandon tosin erottaa useimmista uusista oppilaista se, että hänen lukujärjestyksessään on vierasta kieltä jo ensimmäisellä luokalla. Eikä mitä tahansa vierasta kieltä vaan kiinaa.

Fernando on yksi helsinkiläisen Itäkeskuksen peruskoulun kahdestatoista oppilaasta, jotka alkavat opiskella pitkänä vieraana eli A1-kielenään kiinaa. Ryhmään päästäkseen on täytynyt läpäistä pääsykokeet.

Helsinkiläisoppilaille päivä on muutenkin historiallinen. Nyt uudet peruskoululaiset aloittavat vieraan kielen opiskelun koko kaupungissa ensi kertaa jo ensimmäisellä luokalla, kun tähän saakka se on alkanut vasta kolmannella.

Kiinaa on voinut opiskella aiemmin vain Meilahdessa, nyt siis myös Itäkeskuksessa.

Ajattelimme, että on vähän haastetta lapselle, ja toisaalta kun nyt näin hieno mahdollisuus on, niin totta kai se pitää käyttää.

Maija Lepola

Nuorta Fernandoa ei koulun aloitus jännitä. Hän sanoo odottavansa koululta eniten kavereita – ehkä.

Ennen ensimmäistä koulupäivää ei voi oikein tietää, mitä odottaa.

Tutkija: Lapsi on joustavampi oppimaan kieltä kuin aikuinen

Tutkija, Helsingin yliopiston kielididaktiikan dosentti Pirjo Harjanne pitää hyvänä, että pitkän vieraan kielen opetus aloitetaan kouluissa yhä varhemmin.

– Tutkimuksen pohjalta voi sanoa, että varhain aloitettu kielten opiskelu on hyväksi, hän toteaa.

Harjanteen mukaan joskus väitetään, että aikuiset eivät opi vierasta kieltä niin hyvin kuin lapset. Tutkimus osoittaa, että ikä vaikuttaa ennen kaikkea siihen, millaisessa opiskeluympäristössä eri ikäryhmät oppivat parhaiten.

– Yleistäen voidaan sanoa, että aikuiset tarvitsevat myös eksplisiittistä, kielen rakenteisiin ja sanastoon kohdentuvaa opetusta, kun taas lapset hyötyvät enemmän toiminnallisesta opiskelusta. Lapsi on joustavampi oppimaan kieltä, erityisesti ääntämistä.

liituja taululla ja a b c -teksti
Moni oppilas alkaa lukea pitkää vierasta kieltä jo ensimmäisellä luokalla.Ismo Pekkarinen / AOP

Hallitus on linjannut, että ensimmäinen vieras kieli alkaa vastedes koko maassa jo ensimmäisellä luokalla. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2020, ja se koskisi kaikkia syksyllä 2019 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Lakiesitys asiasta on lausunnolla huomiseen perjantaihin asti. (siirryt toiseen palveluun)

Pitkää vierasta kieltä on voinut lukea ensimmäisellä luokalla kuitenkin jo nyt: Opetushallituksesta kerrotaan Ylelle, että viime vuonna kaikkiaan liki 8 600 ekaluokkalaista eli lähes neljätoista prosenttia koulunsa aloittaneista opiskeli A1-kieltä.

Helsingissä päätös kielten opetuksesta tehtiin loppuvuodesta.

"Helsinki tarvitsee lisää kiinan kielen osaajia"

Noel Fernandon äidille, Puotinharjussa asuvalle Maija Lepolalle ei ollut suuri kynnys valita lapselleen kiinan kieltä vaikkapa englannin sijaan.

– Ajattelimme, että on vähän haastetta lapselle, ja sitten toisaalta kun nyt näin hieno mahdollisuus on, niin totta kai se pitää käyttää.

Lepola ei itse osaa kiinaa, mutta hän on lukenut englannin ja ruotsin lisäksi muun muassa italiaa sekä muutamia muita kieliä. Hän uskoo sen vaikuttaneen osaltaan päätökseen ja myönteiseen asenteeseen.

Kiina on myös käytännöllinen valinta.

– Ainakin kun nyt ajattelee tulevaisuutta, työllistymismahdollisuudet voivat olla aika hyvät. Tietenkään sitä ei tiedä, miten maailma muuttuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mutta toisaalta mitä enemmän kieliä opiskelee, sen helpompaa se on, Lepola pohtii.

Kielten opiskelua pitää ehdottomasti laajentaa. Kiina jos mikä on yksi niistä kielistä, mitä maassamme tarvitaan.

Pirjo Harjanne

Helsingissä ekaluokkalaisten suosituimmat ensimmäiset vieraat kielet ovat englanti, ranska ja saksa.

Itäkeskuksen peruskoulussa toivotaan, että yhä useampi helsinkiläisperhe rohkenisi valita lapselleen jonkin muun A1-kielen kuin englannin, esimerkiksi juuri kiinan.

– Kiina on jo nyt suuri talousalue, ja sen merkitys vain kasvaa. Helsinki tarvitsee lisää kiinan kielen osaajia, perustelee koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen. Hän jatkaa:

– Kiinalaiset arvostavat sitä, että ihmiset osaavat kiinan kieltä edes jotenkuten.

Itäkeskuksen koulun rehtori
Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen.Elise Tykkyläinen / Yle

Karhusen tietojen mukaan Itäkeskuksessa kiinan aloittavilla oppilailla ei ole minkäänlaisia Kiina-kytköksiä taustallaan, esimerkiksi Kiinassa asuvia sukulaisia.

– He ovat ihan tavallisia perheitä.

– Kielten opetus ei ole koskaan pelkkää kielen opettamista vaan myös kulttuurin opettamista. Kiinassa on hienoa kulttuuriperintöä, ja se varmasti kiinnostaa monia perheitä, Karhunen sanoo.

Tutkija Pirjo Harjanne sanoo pitävänsä hyvänä, että kielitarjonta laajenee myös ala-asteilla.

– Suomen kielivaranto on keskittynyt hyvin kapealle alalle. Kielten opiskelua pitää ehdottomasti laajentaa. Kiina jos mikä on yksi niistä kielistä, mitä maassamme tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan.

Kiinan kieli kouluissa (Itäkeskus)
Kiinaa on voinut opiskella Helsingissä aiemmin vain Meilahdessa. Nyt sitä tarjoaa myös Itäkeskuksen peruskoulu.Elise Tykkyläinen / Yle

Noel on ottanut varaslähdön kiinan opiskelussa

Seitsenvuotiasta Noel Fernandoa ei jännitä koulun alku senkään takia, että kiinan kielen opiskelun aloittaa myös osa hänen kavereistaan.

Tuore ekaluokkalainen paljastaa opetelleensa yhden sanonnan kiinaksi jo etukäteen.

Suusta kajahtaa itsevarmasti ni hao. Se tarkoittaa tervehdystä.

Sillä on hyvä aloittaa vuosia kestävä koulupolku.

Lue myös:

Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? Näin suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle

"Reipas moikkailu autoilijoille on lapsille hyvä tapa" – Liikenteen sekaan pyrähtää kohta yli 60 000 ekaluokkalaista

Mitä ekaluokkalaisen pitää osata ennen ensimmäistä kouluaamua? Palkittu opettaja listaa 6 taitoa