Maailmanluokan harvinaisuus: Pietarin Katutaiteen museo on 11 hehtaaria jättiläisteoksia ja sijaitsee toimivalla tehdasalueella

Pietarissa katutaide ei hypi silmille, mutta Katutaiteen museossa sitä on tarjolla yllin kyllin.

katutaide
Katutaiteen museo, Pietari, Tanja Pintšuk
Katutaiteen museon kehitysjohtaja Tanja Pintšuk.Jussi Mankkinen / Yle

Itä-Pietarin Krasnogvardeiskin piirin alueen esteettinen yleisilme on varsin kaukana kaupungin keskustan eleganssista ja historiallisten rakennusten ajattomasta kauneudesta. Täällä on pakokaasun täyttämiä kuusikaistaisia katuja, ankeaan neuvostotyyliin rakennettuja harmaita kerrostaloja, kuution muotoisia teollisuusrakennuksia sekä joutomaata.

Katutaiteen museo, Pietari
Katutaiteen museon pysyvä näyttely sijaitsee toimivassa tehtaassa.Jussi Mankkinen / Yle

Jos haluaa aivan erilaisen ja ehkä moderninkin katsauksen Pietarin kulttuurielämään, tänne kannattaa kuitenkin tulla. Pietarin Katutaiteen museota (Музей уличного искусства tai Музей стрит-арта) ryhdyttiin ideoimaan jo vuonna 2011, kun laminaatteihin ja muoveihin erikoistuneen paikallisen tehtaan hylätyssä työpajassa järjestettiin graffitibileet. Sittemmin Katutaiteen museosta on muodostunut edelleen toiminnassa olevan teollisuusalueen ja taidenäyttelyiden hybridi, joka on levittäytynyt peräti yhdentoista hehtaarin alueelle.

– Alkuaikoina oli kaikenlaisia mutkia matkassa. Erityisen haasteellista oli löytää yhteinen kieli tehtaalla työskentelevien ihmisten kanssa. Vähitellen kaikki alkoi kuitenkin mennä parempaan suuntaan. Nyt työntekijät tukevat museon toimintaa ja esimerkiksi osallistuvat perheidensä kanssa tapahtumiimme, Katutaiteen museon kehitysjohtaja Tanja Pintšuk toteaa.

Katutaiteen museo, Pietari
Sisäänkäynti vaihtuvaan näyttelyyn. Näiden muraalien elinkaari on yksi vuosi.Jussi Mankkinen / Yle

Suurten mittasuhteiden taidetta

Pietarin katutaiteen museolla on sekä pysyvä että aina keväisin vaihtuva näyttely. Pysyvä näyttely sijaitsee tehdasalueella, joka on edelleen toiminnassa. Sinne ei esimerkiksi pääse seikkailemaan yksin, vaan tutustuminen teoksiin toteutuu ekskursioiden muodossa oppaan johdolla. Mukana on yleensä myös vartija.

Suurin osa pysyvän näyttelyn teoksista on maalattu paikan päällä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Ehkä mielenkiintoisin tarina liittyy katutaiteilija Pasha 183:n Aljonka-maalaukseen, joka valmistui vuosikymmen sitten moskovalaisessa lähiössä sijaitsevaan puistoon. Teoksen mallina on ollut samannimisen, Neuvostoliitossa vuonna 1965 kehitetyn suklaalevyn ikoninen kuva onnellisesta ja tyytyväisestä neuvostolapsesta, joka uudessa kontekstissaan ironisoi kaupallisuutta.

Katutaiteen museo, Pietari, Aljonka, Pasha 183
Pasha 183:n Aljonka odottaa restaurointia. Pasha 183 eli Pavel Pukhov tunnettiin Venäjän Banksyna. Hän kuoli vain 29-vuotiaana vuonna 2013.Jussi Mankkinen / Yle

Betonilevylle maalattu, yli neljä tonnia painava, kuusi metriä leveä ja kolme metriä korkea Aljonka makasi vuosikausia sään ja vandalismin armoilla, kunnes se päätettiin pelastaa Katutaiteen museoon. Nyt haalistunutta teosta on ryhdytty restauroimaan, ja prosessista on tekeillä myös dokumenttifilmi.

Katutaiteen museo, Pietari, Timofei Radi
Timofei Radin valtava Kaikki mitä ymmärrän katutaiteesta-manifesti.Jussi Mankkinen / Yle

Museon teoksiin kuuluu myös Timofei Radin valtaisan seinäpinta-alan peittävä Kaikki mitä ymmärrän katutaiteesta -manifesti, jossa kerrotaan muun muassa katutaiteen ja kaupungin suhteesta.

– Suurin ero meidän ja Pietarin muiden museoiden välillä on se, että me olemme ulkoilmamuseo ja käytämme taulukankaana seinien pintaa ja kaikkia niitä elementtejä, joita tältä alueelta löytyy. Lisäksi harvassa museossa Venäjällä voi nähdä tällaisten mittasuhteiden taidetta ja näin isoja teoksia, Tanja Pintšuk painottaa.

Katutaiteen museo, Pietari, Galina Bleikh, Elena Serebryakova
Galina Bleikhin ja Elena Serebryakovan "futurologinen" teos, jossa on hyödynnetty 3D-tietokonegrafiikkaa.Jussi Mankkinen / Yle

Katutaiteen ihmemaa

Katutaiteen museon vaihtuvien näyttelyjen ulkoseinille maalatuilla teoksilla on elinaikaa yksi vuosi. Esimerkiksi viime syksynä yhdestä seinästä oli tehty Eremitaaši-museon julkisivu, mitä voi pitää myös kannanottona. Nyt tilalle on tullut hurjasti irvistävä jättiläismäinen musta käärme. Teosten elinkaari on siis varsin lyhyt.

– Museon ulkopiha ja aukio muuttuvat vuosittain, koska se on oleellinen osa konseptiamme ja toimintatapaamme, Tanja Pintšuk tarkentaa.

Katutaiteen museo, Pietari, Luca Zamo
Italialaisen Luca Zamon Baba Yaga -teos. Baba Yaga on slaavilaiseen mytologiaan kuuluva noitamainen ja pelottava hahmo.Jussi Mankkinen / Yle

Uusimman vaihtuvan näyttelyn nimi on Katutaiteen ihmemaa (Сказочная страна Стритартия). Sen tekemiseen on osallistunut 45 taiteilijaa ympäri maailman, ja se käsittelee myyttien ja todellisuuden rajapintoja.

Näyttelyyn kuuluu myös kymmenmetrisiä installaatioita: yksi niistä on venäläisen taiteilijaryhmän tekemä Made in Cardboardia, joka kertoo kuvitteellisen maan vilpillisistä vaaleista, jotka voittaa tyranni.

Katutaiteen museo, Pietari, Cardboardia
Cardboardia-teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Näyttelyiden lisäksi yksityisrahoitteisen museon tiloissa toimii residenssi ja siellä järjestetään katukulttuuria sivuavia teatteri-, musiikki- ja tanssitapahtumia. Esimerkiksi kesäkuun lopulla museossa näkyi ja kuului Intermission -festivaali, jonka ohjelmistossa oli kokeellista audiovisuaalista taidetta ja tanssia.

– Meitä kiinnostaa katukulttuurin kokonaisvaltainen esiintuominen, ja nimenomaan siksi haluamme järjestää yleisöllemme tällaisia tapahtumia, Pintšuk sanoo.

Katutaiteen museo, Pietari
Bar Buron kyltti.Jussi Mankkinen / Yle

Museosta löytyy myös baari ja sen tiloihin tullaan muutenkin hengailemaan. Näin on tehnyt kesäisenä torstaina myös pietarilainen Jevgenia ystävättärensä kanssa.

– Tänä vuonna olen pitänyt etenkin siitä, että pihalle on laitettu keinuja, lepotuoleja ja aurinkokenttä. On ollut hienoa viettää aikaa ulkona ja pidän myös Bar Buro -kahvilasta, joka on tuolla sisällä.

Katutaiteen museo, Pietari
Katutaiteen museon ulkotilaa ja museoaukiota. Vielä alkuvuodesta tähän oli maalattu Eremitaaši-museon julkisivu.Jussi Mankkinen / Yle

Pienimuotoisen katutaiteen kaupunki

Vaikka Pietarissa sijaitsee alan museo, katutaiteen mekaksi ei kaupunkia voi sanoa. Venäjän toiseksi suurimman kaupungin keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, joten katutaidetta ja graffiteja löytyy lähinnä suljetuilta sisäpihoilta tai muista yllättävistä paikoista. Tanja Pintšukin mukaan monet katutaiteilijat hyödyntävät myös kanavien reunamia, joita kaupungissa on paljon.

– Pietarissa on hyvin kehittynyt pienimuotoisen katutaiteen verkosto. Jos kävelee kadulla ja tutkailee yksityiskohtia ja pikkujuttuja, saattaa löytää katutaidetta. Täällä on katutaidetta, mutta se ei pidä itsestään ääntä eikä se hypi silmille. Sitä pitää etsiä.

Katutaiteen museo, Pietari, muraali
Katutaidetta löytyy Pietarista yllättävistä paikoista. Tämä teos sijaitsee yksityisellä sisäpihalla.Jussi Mankkinen / Yle

Tosin Pietarissakin on havahduttu katutaiteen ajankohtaisuuteen taidemuotona. Kaupungin järjestämillä festivaaleilla ja tarkoin rajatuilla alueilla erilaiset katutaideprojektit eivät enää ole mikään harvinaisuus.

– Paikallinen hallinto on alkanut tiedostaa, että katutaidetta ja katutaiteilijoita voi hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. He ovat myös alkaneet ymmärtää, että katutaide kiinnostaa etenkin nuoria, Tanja Pintšuk kertoo.

Pintšukin mukaan kaupunki on tarjonnut museolle tiedotusapua ja toisaalta museolta on myös pyydetty taidemuodon tiimoilta neuvoja. Aina silloin tällöin museo on onnistunut saamaan Pietarin kaupungilta pienimuotoista rahallista tukeakin.

Venäjä on täynnä paradokseja, ja Pietarin Katutaiteen museo on yksi niistä.

– On tavallaan huvittavaa, että kaikista paikoista Venäjällä tällainen museo sijaitsee nimenomaan Pietarissa – kaupungissa jossa katutaiteeseen ei suhtauduta kovin positiivisesti, Tanja Pintšuk summaa.

Graffiti, Pietari
Melkein näkymätön graffiti Vasilinsaaren alueella.Jussi Mankkinen / Yle