Kun liikennerahat ovat tiukassa, rahoitusta etsitään kumppanuuksista – Seinäjoen ja Kaskisten välinen Suupohjan rata halutaan uuteen nousuun

Vasta perustettu Etelä-Pohjanmaan ratayhdistys aikoo tosissaan pistää vauhtiin Suupohjan radan kehittämisen Etelä-Pohjanmaalla. Rahaa on vain etsittävä muualtakin kuin valtion kirstusta.

rautatieliikenne
Suupohjan rata
Pasi Takkunen/Yle

Seinäjoen ja Kaskisten välillä kulkeva Suupohjan rata on elänyt hiljaiseloa viimeiset kymmenen vuotta. Sen liikenne romahti, kun Kaskisten Metsä-Botnian tehdas lakkautettiin 2008. Sen jälkeen rataosuuden ylläpitämistä ja kehittämistä on ollut vaikea perustella.

Kesäkuussa liikennevirasto esitti rataosuuden kunnossapidon lakkauttamista ensi vuoden loppuun, mikäli liikennemäärät eivät kasva. Tämä viimeistään pisti vauhtia keväällä perustetun Etelä-Pohjanmaan ratayhdistyksen toimintaan.

– Nyt pitää mennä isosti eteenpäin tämän asian kanssa. Ei kiveäkään jätetä kääntämättä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, Metsäkeskuksen Etelä-Pohjanmaan aluejohtaja Jorma Vierula.

Uusi yhdistys ottaa vastuun radan korjaamisesta ja kehittämisestä. Se aikoo palkata työntekijän ajamaan asiaa, tekemään rataa tunnetuksi ja etsimään rahoitusvaihtoehtoja ja kumppaneita. Tavoitteena on hankkia rahoitusta valtion lisäksi myös uusista lähteistä, kumppanuuksien kautta.

– Suupohjan rata voisi olla pilottikohde myös uusille toimintamalleille, visioi Vierula.

Kaskisten satamassa kasvua

Erityisen tärkeä rataosuus on Kaskisten satamalle. Ja päinvastoin: Kaskisten satama on elintärkeä Suupohjan radalle.

– Rataosuus on kadottanut kilpailukykynsä kuljetusten suhteen huonon kuntonsa takia, sanoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman, joka on myös uuden ratayhdistyksen varapuheenjohtaja.

Metsäteollisuuden uusi nousu näkyy Kaskisten sataman kasvuna, mikä luo mahdollisuuksia myös radan uudelle tulemiselle. Sataman kautta kulkee tällä hetkellä pääasiassa puutavaraa. Kuitupuuta ja lipeää tuodaan, sahatavaraa ja sellua viedään.

Sataman kauttakuljetukset kasvavat parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Myös satamasta lähtevien rautatiekuljetusten määrä on ollut vaunumäärien suhteen hienoisessa nousussa viimeisten kolmen vuoden aikana.

Nyt vaan pitäisi saada rata kuntoon, ja yritykset ja teollisuus jälleen käyttämään sitä. Kuljetukset ovat siirtyneet yhä enemmän kumipyörille, mutta rautatie olisi ympäristöystävällisempi ja turvallisempi vaihtoehto.

Raha, raha, raha

Kaikkeen tarvitaan rahaa ja se on tässäkin keskeinen kysymys. Suupohjan rata kaipaisi ensi vaiheessa 22 miljoonaa euroa huonokuntoisimpien kohtien korjaamiseen. Sen jälkeen tarvitaan vuosittaista ylläpitorahaa.

Seinäjokelainen kansanedustaja Harry Wallin (sd.) istuu valtiovarainministeriön liikennevaliokunnassa ja tietää tulevaisuuden rahantarpeen.

– Meillä on 58 miljardilla erilaisia hankkeita, joiden toteuttaminen vie nykyrahoituksella 150 vuotta ja joka päivä tulee uusia hankkeita, joten nyt pitää hakea uusia rahoitusmalleja ja kumppanuuksia. Mukaan pitää saada kunnat, satama ja yritykset, toteaa Wallin.

Myös kauhajokelainen kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) näkee tärkeänä sen, että etsitään uusia kumppaneita.

– Kaikki on kiinni siitä, saadaanko raiteille lisää kuljetuksia. Meidän pitää pystyä perustelemaan sen tärkeys elinkeinoelämälle, sanoo Hautala.

Etelä-Pohjanmaan ratayhdistyksen lanseeraustilaisuudessa puheenjohtaja Jorma Vierula (vas.), Kaskisten satamajohtaja Patrik Hellman, kansanedustajat Lasse Hautala (kesk.) ja Harry Wallin (sd.), sekä Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Etelä-Pohjanmaan ratayhdistyksen lanseeraustilaisuudessa puheenjohtaja Jorma Vierula (vas.), Kaskisten satamajohtaja Patrik Hellman, kansanedustajat Lasse Hautala (kesk.) ja Harry Wallin (sd.), sekä Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.Elina Niemistö / Yle