400 puhujan inarinsaame jäi ilman kielityöntekijää – kielenhuolto Facebookin ja vapaaehtoisneuvonnan varassa?

Saamen kielten kielenhuollosta vastaava Saamen Kielikaltio on ilman pysyvää rahoitusta. Pieni inarinsaamen kieliyhteisö hoitaa nyt kieltään vapaaehtoisvoimin Facebookin ja yhteisen Google-tiedoston avulla ainakin loppuvuoden.

inarinsaame
Petra Kuuva
Inarinsaamenkielinen opettaja Petra Kuuva käyttää inarinsaamea työssään päivittäin. Hänelle Saamen Kielikaltion neuvontapalvelu oli tärkeä apu.Martta Alajärvi / Yle

Kielen huolto, vai kielenhuolto? Oikeinkirjoitus ei ole kokeneellekaan kirjoittajalle aina ihan helppoa. Onneksi apu on yleensä muutaman klikkauksen päässä. Kotimaisten kielten keskuksen (siirryt toiseen palveluun) palveluiden lisäksi Internet on pullollaan erilaisia kielenhuollolle omistettuja sivustoja.

Ainakin silloin, jos kirjoittaja on suomenkielinen.

Saamen kielten kohdalla kielenhuolto ja kielen normittaminen makaa edelleen hyvin paljon vapaaehtoisten voimien varassa.

Opettajalle Kielikaltio oli tärkeä apuväline

Inarinsaamen kielen opettaja Petra Kuuva kohtaa työssään monesti kielipulmia, joihin ei itse keksi heti vastausta. Nuorena opetuskielenä inarinsaamessa on paljon sanoja ja asioita, joita ei ole vielä edes yhteistuumin normitettu.

Tähän asti Kuuva on ottanut yhteyttä Kielikaltio-nimisen resurssikeskuksen kielityöntekijään, jos jokin sana tai kielenhuollollinen seikka on ollut kateissa.

Se on ollut opettajalle myös keino säästää aikaa, ettei tarvitse itse alkaa keksimään sanaa, joka jo mahdollisesti on olemassa.

– Kyllähän opettajan työ on muutenkin sen verran kuormittavaa, että se on aina lisätyötä opettajalle, Petra Kuuva sanoo.

Saamen kielten ammattimaisella kielenhuollolla ei ole pysyvää rahoitusta

Sámi Giellagáldu on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen toimielin, jonka tavoitteena on säilyttää ja edistää saamen kieliin liittyvää kulttuuriperintöä. Keskuksen tehtävänä on valvoa kaikkia saamen kielten kielialan kysymyksiä ja koordinoida niitä yhdessä Saamelaiskäräjien ja eri saamen kielialan instituutioiden kanssa.

Saamen Kielikaltion toimintaa on tähän asti rahoitettu Interreg-projektirahoituksella. Rahoitus loppui toukokuussa, eikä vakituista rahoitusratkaisua ole löytynyt. Nyt Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestää itse kukin kielityöntekijöiden palkkaamisen resurssiensa mukaan.

Suomen saamelaiskäräjät pystyi palkkaamaan Suomessa puhutuille saamen kielille inarinsaamelle, pohjoissaamelle ja koltansaamelle kullekin kielityöntekijän vielä kolmeksi kuukaudeksi tänä vuonna. Inarinsaamen kielityöntekijä lopetti toimessaan heinäkuun lopussa. Inarinsaamella ei ole kielityöntekijää ainakaan loppuvuoteen.

Marko Marjomaa.
Suomen Saamelaiskäräjien ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa kertoo, että Suomen kohdalla Kielikaltion ensi vuoden rahoitus on vielä epävarma.Xia Torikka / Yle Sápmi

Suomen Saamelaiskäräjien ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa toimii Kielikaltion väliaikaisena johtajana. Hän kertoo, että Suomen Saamelaiskäräjät saa tiedon Kielikaltion ensi vuoden rahoituksesta vasta syksyllä, kun valtioneuvoston budjetti hyväksytään. Tällä hetkellä ensi vuoden rahoitus on siis epävakaa.

Sámi Giellagáldussa on edelleen viisi eri kielijaostoa: etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaosto, jotka vastaavat kirjoitetun kielen normien ja uuden terminologian normittamisesta.

– Kielijaostot eivät voi kokoontua niin usein kuin aiemmin supistuneiden taloudellisten resurssien vuoksi. Kielijaostot kokoontuvat korkeintaan kolmesti loppu vuoden aikana. Tämän vuoksi normitusprosessi on hitaampaa kuin aiemmin, Saamelaiskäräjät tiedotti kesäkuussa.

Sámi Giellagáldu toimii yhä Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa ja Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu Saamelaiskäräjien yhteistyönä, vaikka yhteistä rahoitusta ei olekaan. Yhteistyötä johtaa Suomen Saamelaiskäräjät.

Apua haetaan Facebookista tai vanhoilta kielimestareilta

Sosiaalinen media on myös muodostunut tärkeäksi areenaksi, jossa inarinsaamenkieliset ihmiset keskustelevat kielestä.

Inarinsaamen kielellä on noin 360 jäsenen Facebook-ryhmä nimeltään Anarâškielâ orroomviste (su. Inarinsaamen olohuone). Siellä ihmiset kysyvät apua esimerkiksi uudissanojen kehittämiseen. Sivuilla pohditaan muun muassa raketti-sanan taivutusta ja pilvenpiirtäjän käännöstä inarinsaameksi.

Saamen kielet ovat alkuperäiskansakielinä rikkaita esimerkiksi luontoa kuvaavissa sanoissa, mutta teknistä kehitystä kuvaavia uudisanoja joudutaan yhteistuumin normittamaan valtavia määriä lisää, jotta saamen kieli voi olla myös modernin maailman käyttökieli.

Saamen kielen opettaja Petra Kuuva kysyy usein apua kieliongelmissa myös tutuilta kielimestareilta eli vanhemmilta ihmisiltä, joilla on erityisen vahva kielitaito. Petra Kuuva arveleekin, että kielityöntekijän puuttumisen myötä inarinsaamen kielenhuolto palaa tietyllä tavalla ajassa taaksepäin siihen aikaan, kun inarinsaamea normitettiin täysin vapaaehtoisvoimin.

– Tämähän itse asiassa vähän palaa sinne historiaan, ennen kuin oli vaikka somea, että piti käyttää puhelinta, soittaa aina jollekin, että mikä tämä sana olisi. Onneksi kuitenkin on vielä se some, jossa kysyä, Petra Kuuva sanoo.

Kielenhuolto jäämässä yhden Google-tiedoston varaan?

Saamen Kielikaltion inarinsaamenkieliset toimijat ovat perustaneet hätäratkaisuksi palvelun nimeltä Liähturavvim (su. Pikaneuvonta)

Pikaneuvonnan ajatuksena on, että kielen kanssa työskentelevät ihmiset tai muut kielenkäyttäjät voivat esittää kysymyksiä ja keskustella esimerkiksi uudissanoista tai sanojen normituksista. Pikaneuvonta perustuu täysin vapaaehtoiseen toimintaan.

Saamen Kielikaltion inarinsaamen kielijaoston puheenjohtaja Petter Morottaja on yksi Pikaneuvonnan käyttäjä ja neuvoja. Hän kertoo Pikaneuvonnan olevan jonkinlainen hätäratkaisu siihen, että ainakin loppuvuosi täytyy pärjätä ilman palkattua kielityöntekijää.

– Käytännössä sinne voi kuka vain kirjoittaa. Ajatuksena tässä dokumentissa olisi, että on jonkinlainen paikka, jossa voi kysyä kieleen liittyviä kysymyksiä . Ja ne jotka ehtivät, käyvät vastaamassa dokumenttiin.

Petter Morottaja.
Saamen Kielikaltion inarinsaamen kielijaoston puheenjohtaja Petter MorottajaVesa Toppari / Yle

Google Docs -tiedosto on Facebookiin nähden kätevä siksi, että keskustelut tallentuvat ja niihin on helppo palata myöhemmin.

Pikaneuvonnassa pohdiskellaan esimerkiksi, mitä on hyve, pahe, itseisarvo tai välinearvo inarinsaameksi.

Vapaaehtoistyötä on kautta inarinsaamen kielen elvytyksen ajan 1980-luvulta lähtien tarvittu paljon ja tarvitaan edelleen. Silti paljon työtä ja aikaa vaativa kielenhuolto ja kielen normittaminen vaatisivat ihmisen, joka voisi pyöritellä kieliasioita työajallaan. Kaikkiin kysymyksiin ei pysty kirjoittamaan nopeaa vastausta Facebookin kommenttikenttään.

– Jos vastausta ei ole, asia on jo monimutkaisempi ja vaatii paljon aikaa. Sitä varten olisi tietysti kaikista paras, jos siihen voisi varata myös ihmisten työaikaa. Paras olisi, jos jonkinlainen rahoitus löytyisi, Petter Morottaja sanoo.