Analyysi: Valtiovarainministerin menokuri piti, mutta tuloveroale kaikille on Petteri Orpon oma poliittinen puumerkki

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) poliittinen kädenjälki näkyy lupauksessa tuloveroalesta, riippumatta siitä mitä kautta ale toteutetaan, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

budjetit
Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Petteri Orpo jätti mahdolliset lisärahat työllisyyden parantamiseen, maatalouteen tai Itämeren suojeluun koko hallituksen budjettiriihen mietittäväksi elokuun lopussa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei käytännössä esitellyt yhtään uutta menolisäystä valtion ensi vuoden budjettiin. Valtiovarainministerin muilta vaatima menokuri päti siis hänen itsensäkin kohdalla.

Ei käytännössä tarkoittaa, että ainoat uudet lisärahat ehdotetaan Rajavartiolaitokselle Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusten sujuvuuteen sekä lasten influenssarokotusten laajentamiseen.

Summat ovat pieniä budjetin kokonaisuudessa, yhteensä alle kolme miljoonaa euroa. Orpon mukaan muilta ministeriöiltä oli kyllä toiveita satojen miljoonien eurojen edestä.

Orpon esittelemät keinot työllisyyden parantamiseksi tai sosiaaliturvan kehittämiseksi olivat koko hallituksen sopimia kevään kehysriihestä. Eivät siis valtiovarainministeriön uusia valintoja.

Harkinta uusista menolisäyksistä siirtyy nyt koko hallituksen yhteiseen budjettiriiheen. Siis ohjataanko työllisyyden parantamiseen lisää rahaa, tuetaanko kuivuudesta kärsivää maataloutta ja vauhditetaanko Itämeren suojelua?

Valtiovarainministeri ei nyt avannut keskustelua, tarvitaanko työllisyyden edelleen parantamiseen keppiä vai porkkanaa, työttömien patistelua vai työllistymisolosuhteiden parantamista. Petteri Orpo siirsi keinojen miettimisen kolmen kansliapäällikön työryhmälle ja ratkaisut koko hallituksen vastuulle.

Ilman poliittista puumerkkiä ei valtiovarainministerin ehdotus valtion tuloiksi ja menoiksi jäänyt. Petteri Orpo ehdottaa tuloveroalea kaikille palkansaajille sekä inflaation vaikutuksen että kilpailukykysopimuksen maksukorotusten korvaamiseksi.

Noin 300 miljoonan euron veroale ei ole valtaisa, mutta kyse on kuitenkin enemmästä kuin pelkästä inflaatiotarkistuksesta verotaulukoihin.

Ale on ale myös riippumatta siitä, miten se toteutetaan. Rahoitusvaihtoehtona on ollut esillä haitta- ja ympäristöverojen kiristys.

Keskiviikkona Orpo väläytti mahdollisuutta, että osa tuloveroalesta saattaisikin hoitua työttömyysvakuutusmaksun alennuksena. Silloin valtion ei myöskään tarvitsisi korvata kunnille niin paljoa verotulojen menetyksiä.

Jos työttömyysvakuutusmaksua alennettaisiin, hyöty siitä jakautuisi sekä palkansaajille että myös työnantajille. Perinteisesti maksualennukset tai korotukset on jyvitetty molemmille.

Ja sama asia toisesta näkökulmasta: jos työttömyysvakuutusmaksun mahdollinen alennus laskettaisiin osaksi Orpon lupaamaa tuloveroalea, ei pääsisi käymään niin, että palkansaajat saisivat molemmat alennukset.

Hyvä työllisyyskehitys saattaisi joka tapauksessa antaa mahdollisuuden työttömyysvakuutusmaksun keventämiseen.

Päätösehdotus työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta ensi vuodelle osuu ilmeisesti hallituksen budjettiriihen kanssa juuri samoihin aikoihin elokuun lopulle. Maksun vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö työttömyysvakuutusrahaston hakemuksesta.

Mitä hallitusohjelmassa tarkoitettiin, voi ensi vuoden tuloveroalepuheidenkin osalta kysyä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa sivulla 11 lukee (siirryt toiseen palveluun), että kenenkään palkkaverotus ei kiristy.

Kokoomuslainen valtiovarainministeri vahtii, että hallitus lunastaa lupauksensa tuloverotuksen kiristymättömyydestä palkansaajille vuosittain. Kokoomuksen kannalta on tärkeää, että lupaus koskee kaikkia palkansaajia, ei vain pienituloisia.

Jos tarkastelujaksoksi otettaisiin koko hallituskausi, tuloverotuksen kiristymättömyyteen voisi ensi vuoden budjetissa riittää todennäköisesti pelkkä inflaatiotarkistus. Tämä saattaisi riittää päähallituspuolue keskustalle.

Talouskasvun ylläpito ja mielellään vauhdittaminen leimaa Petteri Orpon budjettiehdotusta. Kiristäväksi ehdotusta ei voi sanoa.

Tällä ehdotuksella ei kerätä pelivaraa valtion talouteen joskus kuitenkin koittavia huonompia aikoja varten.

Lue lisää:

Hallituspuolueiden kiistoja, jakovaaraa, öisiä puheita, äänestysrumba ennen joulukahveja – Näin päätetään, mitä veroja maksat ja palveluja saat