Professori: Hallituksen väläyttämiä raideinvestointeja kiirehdittävä – EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan

Hallituksen tänään julkistamassa budjettiehdotuksessa nostettiin tavoitteeksi tunnin junayhteydet Tampereelta ja Turusta Helsinkiin.

rautatieliikenne
Haukivuoren ohi pyyhältää 12 matkustajajunaa päivässä.
Petri Vironen / Yle

Uusia investointeja Suomen rataverkkoon pitäisi tehdä nopeasti, sanoo suunnittelu- ja konsulttitoimisto WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen. Hänen mukaansa liikennöintiä ovat kasvattamassa paitsi kaupungistuminen myös työmatkapendelöinti.

Mäntynen arvioi, että raideliikenteen matkustajamäärä voi monilla yhteysväleillä jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä.

– Suuria ihmisjoukkoja ja vieläpä suurella nopeudella tulee jo ilmastonmuutoksenkin takia siirtää paikasta toiseen raiteilla, Mäntynen toteaa.

Professori pitää hallituksen tänään budjettiehdotuksessaan esiin nostamia tavoitteita tunnin junayhteyksistä Tampereelta ja Turusta Helsinkiin hyvinä.

Mäntysen mukaan on kuitenkin muistettava, että rautatieliikenteen kysyntä jatkuu vahvana Tampereelta Ouluun saakka.

– Myös teollisuuden tavarakuljetusten merkitys on muistettava, Mäntynen huomauttaa.

Professori: Päärata kaksiraiteiseksi Tampereelta Ouluun saakka

Mäntynen sanoo, että tavoite tunnin junasta vaatisi kipeästi lisää ratakapasiteettia. Hänen mukaansa päärata pitäisi täydentää kaksiraiteiseksi Tampereelta aina Ouluun saakka.

– Tampereen pohjoispuolella rautatieliikenteen kysyntä on kasvanut nopeasti ja volyymit ovat suuria.

Professorin mukaan Helsingin ja Turun välille tarvittaisiin radan oikaisu ja lisää raiteita.

– Ratakapasiteetti ratkaisisi monta ongelmaa. Junat kulkisivat nopeasti ja täsmällisesti, Mäntynen sanoo.

Uudet investoinnit mahdollistaisivat myös hallituksen tavoitteleman aidon kilpailun raideliikenteessä.

Hallituksen tavoitteena on avata myös rautateiden henkilöliikenne kilpailulle. Liikenneministeriön mukaan kiinnostuksensa Suomen henkilöjunaliikennettä kohtaan on ilmaissut kymmenkunta pääosin ulkomaista yritystä.

Lentoprofessori Jorma Mäntynen, WSP
Jorma MäntynenAntti Eintola / Yle

EU-rahoitus kannattaa hyödyntää

Rautatieliikenteen edistäminen on EU:n liikennepolitiikan mukaista. EU on varannut myös rahoitusta jäsenmaiden ratainvestointeja varten. Seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

Rahaa hamuavilla jäsenmailla tulee kuitenkin olla esittää hyviä hankkeita. EU-rahoitusta on myönnetty hankkeisiin 20–85 prosenttia. Käytännössä suurimmat tuensaajat ovat olleet esimerkiksi Itä-Euroopan maita, joita halutaan integroida osaksi unionia.

– Suomen kannattaa pitää huolta, että olemme ajoissa liikkeellä. EU-rahojen ei pidä antaa valua hukkaan, Mäntynen huomauttaa.

Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtajan Harri Jaskarin (kok.) mukaan suunnittelutyö pitäisi käynnistää pikaisesti, koska näkemykset suunnittelutyön kestosta vaihtelevat suuresti.

– Mikäli suunnittelu saadaan nopeasti valmiiksi, niin voimme hakea EU-rahoitusta vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, Jaskari sanoo.

Hänen mukaansa ratasuunnittelu voidaan saada valmiiksi kolmessa vuodessa, jos työhön ryhdytään heti.

Kansainväliset sijoittajat kiinnostuneita Suomen raiteista

Suunnittelun ripeyttä puolustaa myös se, että hanke tuntuu nyt kiinnostavan sekä julkista sektoria että yksityisiä sijoittajia.

– Jos esimerkiksi kunnat lähtevät mukaan, niin eläkeyhtiötkin mahdollisesti kiinnostuvat ja toisin päin, Jaskari arvelee.

Jaskari huomauttaa, että myös kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat jo ilmaisseet kiinnostustaan Suomen rataverkkoa kohtaan.

Hänen mukaansa pahin pullonkaula pääradalla on Tampereen ja Helsingin välinen ruuhkaisuus.

– Samanaikaisesti, kun toteutetaan kakkosraidetta Tampereen ja Oulun välillä, niin olisi oltava kolmas ja neljäskin raide välillä Helsinki-Tampere, Jaskari sanoo.