Työhönottotilanteet paljastavat syrjintää suomalaisessa työelämässä – sukupuoli, ikä, terveydentila ja ulkomaalainen tausta vaikuttavat

Asiantuntijat kehottavat työntekijöitä ja -hakijoita ilmoittamaan syrjintäepäilyistä, jotta työpaikoista saataisiin yhdenvertaisempia.

työsyrjintä
Kuinka yleistä on työsyrjintä?
Kuinka yleistä on työsyrjintä?

Suomalaisessa työelämässä esiintyy syrjintää monin tavoin. Esimerkiksi hakijan ikä, sukupuoli tai ulkomaalainen tausta voivat vaikuttaa palkkauspäätökseen, kertovat Ylen Aamu-tv:ssä vierailleet Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Päivi Laakso ja STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto.

Laakson mukaan aluehallintovirastoon tulee paljon yhteydenottoja juuri työhönottotilanteista.

– Voi olla tilanteita, että ei päästä lainkaan sinne haastatteluun. Työnhakijan soittaessa puheesta kuuluu voimakas aksentti, tai esittäydyttäessä sukunimi paljastaa hänen ulkomaalaisen taustansa, voidaan todeta että haastatteluun ei tarvitse tulla ollenkaan, Laakso kertoo.

– Ihan suoraankin on sanottu, että emme palkkaa vammaisia. Tai ikäsyrjintätilanteissa yli 50-vuotias saa tietää, että tehtävään on valittu selvästi nuorempi henkilö ja yli 50-vuotias on itse sitä mieltä, että hän olisi selkeästi pätevämpi ja ansioituneempi siihen tehtävään.

Keskustelu työelämän syrjinnästä ryöpsähti pinnalle, kun nykyisin Valtioneuvoston viestintäjohtajana toimiva Päivi Anttikoski kertoi rekrytointiprosessistaan Aamulehden päätoimittajaksi.

Anttikoski kertoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että hänen rekrytointinsa kariutui siihen, että Anttikosken puoliso ja lapsi eivät olisi muuttaneet Tampereelle, vaan jääneet Helsinkiin.

Poliisi on aloittanut esitutkinnan asiassa. Lisäksi poliisi epäilee työsyrjintää myös toisen Aamulehden päätoimittajakandidaatin kohdalla.

Laakso ja Murto eivät halua kommentoida yksittäistä tapausta. Murto kuitenkin kertoo yleisellä tasolla, ettei ole harvinaista, että työhaastattelussa kysytään perhesuunnitelmiin liittyvistä asioista tai lastenhoidon järjestelyistä.

– Jos se yksiselitteisesti vaikuttaa päätökseen, tuleeko henkilö valituksi vai ei, voi kyseessä olla syrjintä, Murto sanoo.

Terveydentila yleisin syy syrjintään

Murto kertoo naisten kokevan työelämässä yleisimmin muun muassa raskaus- ja palkkasyrjintää.

– On valitettavan yleistä, että esimerkiksi määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa, jos työnantaja saa työntekijän raskauden tietoonsa. Tai työsopimus puretaan koeajalla raskauden johdosta.

– Toinen esimerkki on perhevapaalta paluu. Työntekijällä olisi oikeus palata samoihin tehtäviin, mutta sitten on tehty töiden järjestelyjä niin että henkilö joutuukin siirtymään toisiin tehtäviin.

Vaikka naisten ja miesten palkkaeroista on puhuttu jo kauan, esiintyy Murron mukaan perusteettomia palkkaeroja työpaikoilla edelleen melko usein.

Laakson mukaan sukupuolesta riippumattomat syrjintätilanteet liittyvät usein ihmisen terveydentilaan.

Laakson mukaan tyypillinen tilanne on esimerkiksi sellainen, että määräaikaisen sopimuksen tehnyt työntekijä jää sairastuttuaan lomalle, minkä seurauksena työsuhde päätetään.

– Voi olla, että ihmisellä on ollut useitakin määräaikaisia työsuhteita peräkkäin, mutta jos terveydentilaan tuleekin jotain sellaista, että se vaikuttaa työntekoon, ei uutta määräaikaista sopimusta enää tehdäkään, vaan otetaan toinen työntekijä tilalle.

Syrjintätilanteet eivät koske ainoastaan määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä.

– Jos on esimerkiksi tuotannollisia, taloudellisia irtisanomistilanteita, voi joutua helpommin irtisanomisen kohteeksi iän tai terveydentilan vuoksi, STTK:n Murto sanoo.

Työntekijää ja -hakijaa kannustetaan kertomaan syrjinnästä

Laakso ja Murto kehottavat kertomaan syrjintäepäilyistä työpaikan työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle tai omalle ammattiliitolle.

Aluehallintovirastolla on myös valtakunnallinen puhelinpalvelu, johon voi olla yhteydessä.

– Mihinkään valvontatoimenpiteisiin ei ryhdytä, ellei asiakas toivo asiassa edettävän. Mutta puhelussa arvioidaan, voisiko asiassa olla kyse työsyrjinnästä. Sitten saa ohjeet, joilla asiassa pääsee eteenpäin, Laakso kertoo.

Jos syrjintää todetaan tapahtuneen, on syrjityllä oikeus saada hyvityksiä.

Murron mukaan syrjintäkiellosta on säädetty laissa yksityiskohtaisesti, mutta sen noudattaminen käytännössä ontuu. Hänen mukaansa esimerkiksi perhevapaauudistuksen tekeminen olisi välttämätöntä naistne työmarkkina-aseman sekä ura- ja ansiokehityksen parantamiseksi.

– Palkka-avoimuutta voisi lisätä esimerkiksi siten, että henkilöstön edustaja tai luottamusmies saisi yksilöidyt palkkatiedot, jolloin perusteettomiin palkkaeroihin voitaisiin puuttua.

Laakso: Työelämän yhdenvertaistaminen lähtee työpaikoilta

Murron mielestä myös viranomaisten resurssien riittävyys asianmukaiseen valvontaan tulisi selvittää. Lisäksi hän väläyttää sanktioiden tarkistamista.

– Tilannetta ei ehkä pitäisi lähteä korjaamaan sanktiot edellä, mutta jos syrjintää ei saada kuriin, täytyy pohtia ovatko sanktiot tarpeeksi kovat.

Laakson mukaan laki antaa hyvät mahdollisuudet puuttua syrjintätilanteisiin. Hän kertoo aluehallintoviraston saavan vuosittain noin 600 yhteydenottoa syrjintätilanteisiin liittyen, mutta niistä kaikki eivät johda jatkotoimenpiteisiin.

Laakson mukaan aluehallintovirasto voi antaa työnantajalle velvotteita korjata syrjivät käytännöt. Viime kädessä käyttöön otetaan uhkasakko. Lisäksi aluehallintoviraston velvollisuutena on harkita, onko tapauksessa tapahtunut mahdollisesti työsyrjintärikos, josta tulisi ilmoittaa poliisille.

– Eli resursseja on. Ehkä enemmän kyse on korkeasta ilmoituskynnyksestä. Jos haluamme Suomeen työelämän, jossa ketään ei syrjitä, lähtee se sieltä työpaikoilta.

Laakso kehottaakin työnantajia miettimään yhdenvertaisuutta edistäviä konkreettisia tekoja.

– Jos rekrytoinnissa ei rekrytoidu juurikaan ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, voi rekrytointikäytäntöjä miettiä. Mediassakin on ollut hyviä esimerkkejä, kuten nimetön rekrytointi, jossa rekrytoiva esimies ei saa hakijoiden sukunimiä tietoonsa, eikä syrjintää pääse vahingossakaan syntymään.

Lue lisää:

Kyllä, ikärasismia on Suomessakin – nyt jopa työnantajat ihmettelevät, miksi siitä ei uskalleta kertoa

Poliisi alkaa tutkia Aamulehden päätoimittajan valintaprosessia – poliisi kirjasi itse ilmoituksen

SK: Alma Media ei palkannut hakijaa päätoimittajaksi, koska hän on äiti – Alma: Kyseessä väärinkäsitys, Anttikoski ei koskaan ollut ykkösehdokas

Alma Median Telanne Lännen Medialle: Anttikoski ei ollut finalistien joukossa Aamulehden päätoimittajaksi

Tutkinnanjohtaja Alma Median syrjintäepäilystä: "Kuulustelussa tuli ilmi seikkoja, joiden perusteella tässä vaiheessa on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen"

Poliisi epäilee työsyrjintää toisenkin Aamulehden päätoimittajakandidaatin kohdalla – Telanne ei ole ainoa epäilty