Heidän kotinsa lepäävät tekojärven pohjalla – Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa tunteet pintaan

Entiset kurujärveläiset muistavat vuoden 1960 kuin eilisen päivän. Sinä vuonna pienen saamelaiskylän asukkaat joutuivat luopumaan kodeistaan Lokan tekojärvien rakentamisen vuoksi.

tekoaltaat
Ristenrauna Magga hálešta vuohččulaččain Mokta-doaimma ordnen Mutenia-reaissus.
Ristenrauna Magga, Anna-Liisa Sieppi, Susanna Sieppi ja Hilkka Magga muistelevat Muteniassa aikaa ennen tekojärviä.Maiju Saijets / Yle

MUTENIA. Vesistön äärellä on muutama vanha hirsitalo. Idyllinen maisema, voisi moni ajatella. Jossain täällä on Susanna Siepin kotipaikka, mutta sinne ei enää pääse. Koti on syvällä järven pohjassa.

Susanna Sieppi, tyttönimeltään Magga, muistaa kirkkaasti vuoden 1960 marraskuun. Siepin perhe lehmineen lähti kävelemään Kurujärveltä lähimpään kylään Muteniaan. Oli tullut aika. Pian altaan raivaustyöt alkaisivat ja myöhemmin alueelle tulisi vesi, joka peittäisi alleen koko Kurujärven. Kodin. Pihan. Navetan. Kaiken.

– Marraskuussa me lähdimme, talutimme lehmät. Oli polviin asti lunta. Muteniassa lehmät laitettiin kuorma-auton kyytiin. Sitten ajoimme Vuotson kautta Tankapirtin lähettyville, Lehtolaan.

Susanna Siepin lapsuuden perhe muutti pieneen taloon Lehtolaan, nelostien varteen. Koko perhe asui yhden huoneen talossa kahdeksan vuotta. Sen jälkeen he muuttivat Vuotsoon rakennettuun allastilaan.

Elle-Maria Sieppi ja Susanna Sieppi čohkohallaba Tapio vieljažiid stobus Mutenias. Stohpu lea huksejuvvon 200 jagi dassái.
Elle-Maria Sieppi ja Susanna Sieppi Tapion veljesten talossa Muteniassa. Talo on yli kaksisataa vuotta vanha.Maiju Saijets / Yle

Sodankylän alueella tekoaltaiden rakentaminen kosketti satoja ihmisiä. Susanna Sieppi on yksi heistä, sillä Sodankylässä 1960-luvulla yli 600 ihmistä joutui luopumaan kodeistaan (siirryt toiseen palveluun) ja muuttamaan pois Sodankylän pohjoisosiin rakennettavien isojen tekojärvien alta.

Tekojärvet rakennettiin, koska Suomi tarvitsi sähköä. (siirryt toiseen palveluun) Ensimmäiset suunnitelmat tekojärvien rakentamisesta olivat esillä jo heti toisen maailmansodan jälkeen. Suunnittelu eteni 1950-luvun puolivälissä ja lopullinen suunnitelma Lokan tekojärven rakentamisesta valmistui vuonna 1966. Lokan tekojärven (417 km² ) täyttö alkoi kesällä 1967 ja sen sisaraltaan eli Porttipahdan (216 km² ) täyttö vuonna 1970. Lokka ja Porttipahta yhdistettiin toisiinsa vuonna 1981 valmistuneella kanavalla, jonka kautta vedenkorkeuden säätely tapahtuu.

Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa aina tunteet pintaan

Entinen kurujärveläinen Susanna Sieppi on asunut Vuotsossa nyt yli viisikymmentä vuotta. Hiljalleen hän on sopeutunut uuteen asuinympäristöön. Uuden identiteetin rakentaminen on vienyt aikaa, kuten muillakin allasevakoilla.

Vieraillessaan Muteniassa, entisen kotinsa naapurikylässä, kodin muistot heräävät. Edelleen muistoissa kimaltelee kauniina Kurujärvi, joka lepää nyt ulottumattomissa, järven pohjalla.

– Kurujärvellä oli hyvä asua. Me uimme päivät pääksytysten. Tämä kesä on ollut sellainen kuin silloin ennen. On ollut hyvin lämmintä.

Vuotsolainen väitöskirjatutkija Anna-Liisa Väyrynen on Vuotson kyläkirjassa “En tahtonut ois tätä vieraan maisemiin” - allasevakkojen elämänvaiheista -artikkelissaan käsitellyt ihmisten elämänkertoja ja sopeutumista uusiin paikkoihin pakkomuuton jälkeen.

Väyrynen on haastattelujen pohjalta tullut siihen lopputulokseen, että muutoksiin sopeutuminen on vienyt aikaa. (siirryt toiseen palveluun) Poro- tai maatalouden jatkaminen uudessa paikassa lisäsi ihmisten turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Se myös auttoi sopeutumaan uuteen kotipaikkaan.

Mutenia boarrásamos visti lea Tapio vieljažiid stohpu.
Mutenian vanhin talo on Tapion veljesten talo, joka on rakennettu 1800-luvulla. Talo on Kemijoki Oy:n omistuksessa.Maiju Saijets / Yle

Lokka-Porttipahta tekojärvien alle jäi monen koti, kokonaisia kyliä. Lokan vesi peitti Kurujärven lisäksi Rieston ja Korvasen kylät.

Mutenian ja Lokan kylät säilyivät, mutta eivät entisillään. Lokassa 12 talosta 8 jäi veden alle. Muteniassa muutama talo säilyi, mutta kyläläiset menettivät suurimman osan maistaan veden alle. Entisille sijoille jääminen oli mahdotonta Muteniassakin.

Mutenian kylä on eräänlainen tekojärvien rakentamisen muistomerkki. Kylän talot nököttävät autioina Lokan rannalla, hiekkakummun päällä. Nykyään talot omistaa Kemijoki Oy. Yhtiö lunasti aikoinaan talot ja niihin kuuluvat maat omistajiltaan. Entisöidyt talot toimivat yhtiön vierailukäytössä, puomin takana.

“Vähän niin kuin maailmanlopun meininki” – Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat jakaa kokemuksiaan

Tällä viikolla saamelaisten sosiaalialan järjestö SámiSoster ry ja Kemijoki Oy järjestivät vuotsolaiselle vanhuksille matkan Muteniaan katsomaan paikkoja ja muistelemaan elämää ennen tekojärviä.

SámiSoster-järjestön toiminnanjohtaja Ristenrauna Maggalla on omakohtaisia kokemuksia tekojärvien tulosta. Enontekiöllä syntynyt Magga muutti nuorena vaimona Kitisen latvoille, Sodankylän länsiosaan, Laitin kylään. Vuosi oli 1965.

Laitissa oli kymmenisen taloa. Osa taloista oli jo Maggan muuttaessa tyhjillään. Kaikki tiesivät, että lähtö koittaa muutaman vuoden sisällä, muistelee Magga.

– Ihmisillä oli lähdön tunnelma. Vähän niin kuin maailmanlopun meininki, kuvailee Magga.

Maggan perhe asui Laitin-kylässä vuoteen 1969.

– Se oli varmaan vuoden 1969 loppupuolta kun muutimme Vuotsoon. Rakensimme talon sinne.

Magga muistelee, että ihmisillä oli vaikeuksia tottua tekojärviin ja siihen, että piti asua jossain muualla kuin kotona.

– Ihmiset eivät olleet tottuneet tekojärviin. Rannat olivat erilaisia. Kun heitit verkot, eivät ihmiset tienneet että pohjalla oli puita. Turvetta nousi lauttoina pintaan. Alueella hukkui paljon poroja, jotka olivat menneet turvelauttojen päälle.

– Tällä kaikella oli suuri vaikutus ihmisten arkeen. Ei enää ollutkaan tuttua ympäristöä. Koti oli menetetty. Lapin paliskunnan laidunmaista suuri osa jäi tekojärvien alle, kuvailee Magga.

Ristenrauna Maggan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan tapahtuneesta ja siitä, miten elämä on muuttunut. Olisi hyvä nostaa esille, miten paljon tekojärvien rakentaminen vaikutti ihmisten elämään.

– On tärkeää, että Vuotsossa on viimein saatu järjestötoiminta käyntiin, sanoo Magga ja viittaa Mokta-toimeen. Sen tarkoitus on tarjota Vuotson vanhukselle yhdessäoloa ja virkistäytymistä.

Euroopan unionin suurimman tekoaltaan, Lokka-Porttipahdan rakentamisesta on pian 50 vuotta. Yhteensä 640 ihmistä menetti kotinsa. Myös yksi Euroopan suurimmista aapasoista, Posoaapa jäi tekojärvien alle.

9.8.2018 klo 22.20. Korjattu Euroopan suurin tekoallas Euroopan unionin suurimmaksi ja Posoaapa muotoon yhdeksi Euroopan suurimmaksi aapasuoksi.