Analyysi: STT:n hallitukseen valittiin vain miehiä – ja se ei näytä pelkästään hyvältä

Suurimpien suomalaisten mediatalojen hallituksissa istuu enemmän miehiä kuin naisia. Myös maamme merkittävimpien sanomalehtien päätoimittajista enemmistön muodostavat miehet.

sukupuolten tasa-arvo
Stt logo
Jaani Lampinen / Yle

Suomen Tietotoimiston ylimääräinen yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen uusia jäseniä keskiviikkona. Hallitusta täydennettiin, koska Alma Median ja TS-yhtymän edustajat erosivat hallituksesta Sanoman ostettua niiden STT-osakkeet.

STT:n hallituksen uusia jäseniä ovat Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, Sanoman kaupalliset johtajat Petteri Putkiranta ja Kari Mononen sekä Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Vanhoista jäsenistä jatkavat Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola, MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen ja Ilta-Sanomien sekä Taloussanomien kustantaja, vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja. Kaikki valitut ovat miehiä.

Sukupuoli ei tietenkään ole tärkein tai ainoa näkökulma mediayhtiön hallitusta kasattaessa. Ensisijaisesti mukaan on saatava pätevä porukka. Sukupuoli on kuitenkin merkittävä tekijä, sillä tasa-arvo on ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. All male panel on viime vuosina vakiintunut käsitteeksi sosiaalisessa mediassa sille, että johonkin julkiseen tilaisuuteen on saapunut puhujiksi vain miehiä.

Mediassa puhutaan faktojen lisäksi usein siitä, miltä asiat näyttävät. Media on pitänyt aktiivisesti eri yhteyksissä esillä sukupuolten tasa-arvoa ja raportoinut siitä, minkä verran miehiä ja naisia eri organisaatioihin on rekrytoitu, ja miten tasa-arvo työpaikoilla sekä pörssiyhtiöiden hallituksissa toteutuu. Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että mediayhtiön oma hallitus on all male panel.

Aihe on ajankohtainen siksikin, että Alma Median päätoimittajan valintaprosessista aloitettiin vastikään poliisitutkinta epäillyn työsyrjinnän takia. Poliisi epäilee, että kahta päätoimittajakandidaattia olisi syrjitty rekrytoinnin aikana.

Keskustelussa tasa-arvosta työelämässä, tiedotusvälineiden roolin voi nähdä näin: media vahtii vallan vahtikoirana tarkasti ja syystä tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Omia organisaatiorakenteitaan se ei kuitenkaan näytä vahtivan aivan yhtä innokkaasti. Monet lehdet ovat uutisoineet STT:n hallituksen muutoksista, mutta tiettävästi toistaiseksi vain Journalisti-lehti on käsitellyt uutista sukupuolen kautta (siirryt toiseen palveluun). Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Naisjärjestöjen Keskusliitto (siirryt toiseen palveluun) ja tasa-arvovaltuutettu (siirryt toiseen palveluun) ovat nostaneet asian esille.

STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson kieltäytyi torstaina kommentoimasta sen hallituksen kokoonpanoa Journalisti-lehdelle. Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta sen sijaan kommentoi Journalistille. Kalstan mukaan valinnat heijastelevat STT:n omistaja- ja asiakaskuntaa, joiden päätoimittajat ja kaupalliset johtajat ovat miehiä. Eli: pääomistaja Sanomalta oli tarjolla lähinnä miehiä ja tämä ei ole STT:n päätettävissä.

STT ei ole koko suomalainen mediakenttä, katsotaan siis miltä sukupuolijakauma näyttää laajemmin. Sanoman hallituksen (siirryt toiseen palveluun) yhdeksästä jäsenestä kolme on naisia. Alma Median hallituksessa (siirryt toiseen palveluun) naisia istuu kahdeksasta jäsenestä kolme. Yleisradion hallituksen suhteen tilanne on sama kuin Almalla: kahdeksasta jäsenestä naisia on kolme. Luvut perustuvat yhtiöiden nettisivuillaan esittämiin tietoihin.

Päätoimittajien keskuudessa tilanne on aika samanlainen. Suomen Kuvalehti kertoi heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa on 25 seitsemän kertaa viikossa ilmestyvää sanomalehteä ja niistä seitsemällä on naispäätoimittaja: Ilkalla, Kymen Sanomilla, Itä-Savolla, Etelä-Saimaalla, Uusimaalla, Aamupostilla ja Hufvudstadsbladetilla.

Naisten vähäinen määrä merkittävien sanomalehtien päätoimittajakunnassa on erikoista siksi, että journalismi on yleisesti ottaen naisvaltainen ala. Journalistiliiton jäsenistä (siirryt toiseen palveluun) naisia oli vuonna 2017 noin 58 prosenttia. Lähes kaksi kolmesta toimittajasta on siis naisia, liiton opiskelijajäsenistä jopa yli 70 prosenttia.

Voisi kuvitella, että ala naisistuu myös päätoimittajien tasolla. Aika näyttää, millä vuosikymmenellä eletään kun päätoimittajissa on enemmän naisia kuin miehiä.