Työlounas on huono ajatus – rento ruokatauko ja ilta ilman töitä vähentää uupumusta

Rentoutushetki tai puistokävely lounastauolla paransi tutkittujen keskittymiskykyä iltapäivällä. Marjaana Sianoja selvitti työkuormasta palautumista väitöstutkimuksessaan.

työelämä
Kello.
Päivä töissä menee niin, ettei syömään ehdi? Ilta kuluu työsähköposteja purkaen ja aamupalaveriin valmistautuen? Yöllä uni on hataraa ja työasiat puskevat mieleen? Tämä arjen kaava on monelle ihan liian tuttu.Ismo Pekkarinen / AOP

Ruokatauko katkaisee työpäivän ja sen pitäisi olla omaa aikaa. Silloin pitäisi olla aikaa mietiskellä ihan omia tai vaikka höpötellä työkaverin kanssa niitä näitä – mutta ei puhua töistä.

– Palautuminen onnistuu parhaiten, kun tauko on omaa aikaa. Silloin jokaisella on vapaus päättää itse, miten taukonsa käyttää, sanoo psykologian maisteri Marjaana Sianoja tutkimukseensa perustuen.

– Jos ruokatauko kuluu lounaskokouksessa tai muuten työasioista puhuen, niin oma vapaa tauko pitäisi sitten pitää ennen tai jälkeen.

Sama koskee myös niin sanottuja kävelykokouksia.

– Parempi tietenkin, että lähdetään kokousporukalla kävelylle kuin istutaan kokoushuoneessa, mutta tauko pitäisi muistaa pitää joka tapauksessa.

Töissä ei ehdi syödä ja illalla puretaan sähköpostit?

Marjaana Sianoja kertoo, että väitöksen aihe tuli käytännössä vastaan, kun hän teki psykologian maisteriopintoihin kuuluvaa harjoittelua.

Tuntui että vastaan tuli ihmisiä, joilla ei ole ikinä taukoa.

Marjaana Sianoja

– Tuntui, että vastaan tuli ihmisiä, joilla ei ole ikinä taukoa. On ensin tauoton työpäivä, sitten perhe ja koti. Kun lapset on saatu nukkumaan, palataan takaisin työasioihin ja hoidetaan esimerkiksi työsähköposteja ja -puheluita.

Tutkimuksessaan Sianoja osoitti, että työasioiden pohtiminen vapaa-ajallakin lisää uniongelmia. Niistä taas voi alkaa kierre, joka kasvattaa väsymystä uupumiseen, jopa vakavaan uupumukseen asti.

– Työnantajat voisivat enemmän ruokkia kulttuuria, jossa ihmisten vapaa-ajasta pidetään kiinni. Ei edellytetä, että sähköpostit "vilkaistaan" vapaallakin eikä soiteta työkaverille työasiaa ellei se ole ihan pakollista.

Miten esimiehet voisivat eri tavoin tukea työn ja perheen yhdistämistä?

Marjaana Sianoja

Sianojan väitöstutkimus on osa Tampereen yliopiston laajaa tutkimusprojektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Projektin tavoite on selvittää työstä palautumista ja etsiä avuksi näkökulmia sekä työ- että ympäristöpsykologiasta.

Ruokailijat, rentoutujat ja puistokävelijät

Marjaana Sianojan kyselytutkimukseen osallistui yli 1 700 naista ja miestä. He työskentelevät erikokoisissa suomalaisissa yrityksissä tai yhteisöissä pääosin tietoa vaativissa tai tunteita kuormittavissa töissä. Mukana oli kaikenikäisiä työntekijöitä parikymppisistä aina eläkeikää kolkutteleviin asti.

Kyselyn lisäksi noin sata tutkimusryhmän jäsentä osallistui niin sanottuun interventiotutkimukseen. Heillä oli mahdollisuus joko osallistua rentoutusharjoituksiin tai lähteä itsekseen vartin puistokävelylle lounastauon aikana.

Katkennut oksa puiston jalkakäytävän päällä
Puistokävelyn jälkeen keskittymiskyky oli iltapäivällä töissä parempi ja kotiin lähtiessä väsytti vähemmän.Mari Siltanen / Yle

– Rentoutumisharjoitusten tai puistokävelyn jälkeen keskittymiskyky oli iltapäivällä parempi. Kotiinlähtiessä heitä väsytti vähemmän, kuin taukonsa perinteisellä tavalla viettäneitä, sanoo Marjaana Sianoja.

– Lisäksi stressi väheni rentoutusharjoitukseen osallistuneilta. Rentoutuksella tähdättiin muun muassa ajatusten ja tunteiden hyväksymiseen.

Myös rentoutujat itse kokivat päässeensä tavallista taukoa paremmin irti työasioista. Kävelijöille taas tauko tuntui kaikkein miellyttävimmältä juuri silloin, kun he olivat käväisseet ulkona puistossa.

Tutkimus jatkuu Yhdysvalloissa

Marjaana Sianoja sanoo, että väitöksestä jäi jatkotutkimuksen aihe miettiä, miten saada ihmiset jatkamaan hyviä, palautumista edistäviä käytäntöjä.

Vammalalaissyntyinen Sianoja on nyt Suomessa väitöksen vuoksi, mutta palaa taas Yhdysvaltoihin. Paikka on Oregon Health and Science University maan länsirannikolla.

– Siellä tutkin, miten esimiehet voisivat eri tavoin tukea työn ja perheen yhdistämistä. Se on merkittävä osa työssä jaksamisessa, sanoo Marjaana Sianoja.