1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. matkailu

Hämeen historiallisella Härkätiellä riittää tarinoita, mutta ei vieläkään palveluita

Historialliselle Hämeen Härkätielle Turusta Hämeenlinnaan toivotaan turisteja. Matkailua pyritään nyt kehittämään ja kehitettävää olisi, sillä kahviloita, ravintoloita ja yöpymispaikkoja on vähän.

Hämeen Härkätietä on pitkään yritetty markkinoidan mielenkiintoisena matkailureittinä, mutta tulokset ovat olleet vielä vaatimattomia. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Ikivanha Hämeen Härkätie (siirryt toiseen palveluun) Turun linnasta Hämeenlinnaan lipuu halki peltomaisemien ja metsien. Tänään Härkätietä ovat osaksi tai kokonaan nykyiset yhdystiet, mutta osuuksia Härkätiestä on myös yksityisteinä.

Historiallisen tien varrella näkyy viljelyksiä, taloja ja kyliä. Tarkkasilmäinen voi matkalla saada jonkinlaisen käsityksen eri pitäjien elinkeinoista ja tavoista asua ja eri maakuntien maisematyypeistä.

Paljon jää kuitenkin pimentoon.

Härkätie syntyi jo viikinkiajalla

Historia itsessään on Hämeen Härkätiellä ainutlaatuinen, mutta nykypäivän kulkijalle se ei aukene ellei sitä entuudestaan tunne.

Noin 1500-luvulla Härkätie oli 162 kilometriä pitkä ja mutkainen tie Turusta Hämeenlinnaan. Kuva: Markku Karvonen / Yle

Historiantutkija Jaakko Masonen on todentanut, että Hämeen Härkätie syntyi jo viimeistään 800-luvulla. Väitöskirjan Härkätiestä tehnyt Masonen on tullut siihen tulokseen, että tietä tarvittiin kun sisämaasta kuljetettiin turkista ja haustetta Länsi-Suomeen.

Näiltä ajoilta Härkätien tarve edelleen kehittyi ja tielle ilmaantui uusia ammattikuntia, sotilaita, kauppiaita, pappeja ja munkkeja.

Noin 1500-luvulla Härkätie oli 162 kilometriä pitkä ja se kulki Turusta, Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan Letkun ja Portaan kylien ja Rengon kautta Hämeenlinnaan.

Uskonnon myötä tulivat pyhiinvaeltajat

Härkätieopas Sirpa Rauhala kertoo, että jo 800-luvulla myös viikingit käyttivät Hämeen Härkätietä.

Tästä kertovat viikinkiajan esinelöydöt. Varsinainen tien käyttö (siirryt toiseen palveluun) alkoi vasta 1100- ja 1200-luvuilla. Hämeen linnan valmistumisen jälkeen tuli vaatimuksia, että Härkätien varsi pitää asuttaa.

Käsky oli, että asutusta pitää nousta siten, että kymmenen kilometrin, eli peninkulman välein tiellä piti olla hollikyyti- ja kievaripaikkoja.

– Katolisen uskonnon myötä alkoivat tiellä kulkemaan papit, munkit ja pyhiinvaeltajat. Pyhiinvaeltajat lähtivät yleensä liikkeelle Hämeenlinnan suunnasta, he matkasivat Turkuun ja sieltä aina Espanjaan, Santiago de Compostelaan saakka.

Heinäkuussa 2017 Härkätiellä järjestettiin pyhiinvaellus. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

– Paikalliset kulkivat molempiin suuntiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan kauppaamaan tavaroitaan ja kauppiaat kävivät ostamassa Härkätiellä tarvikkeita. Ensimmäinen merkittävä käyttäjäryhmä olivat kuitenkin sotilaat, kertoo Sirpa Rauhala.

Matka vei aikaa yleensä 4-6 päivää.

Tänä päivänä Hämeen Härkätie on aika hiljainen, vain yksittäisiä autoja näkee silloin tällöin.

Tien eri osuuksia käyttävät ammattiautoilijat ja moottoripyöräilijät suorastaan rakastavat yhdystieksi luokitellun tien kaarteita.

Vähitellen Härkätietä yritetään nyt saada jälleen eloon. Esimerkiksi Forssan matkailusihteeri tekee paketteja, joissa yhdistetään tarinoita Forssasta ja Hämeen Härkätieltä.

Kivilammin torpan rakennukset sijaitsevat keskiaikaisen Hämeen Härkätien varrella Saaren kylässä Tammelassa. Kuva: Eeva Hannula / Yle

Hankerahoituksella saatiin kyltit ja oppaat

Tammelan kylät ry yhteiskumppaneineen haluaa hengittää historiaa eloon viemällä väkeä Härkätielle busseilla Hämeenlinnan ja Turun suunnista.

– Bussissa ihmiset ihmettelevät tien kapeutta, mäkisyyttä ja mutkaisuutta. Varsinkin kun Tammelan Tervalammilta lähdetään Rengon Sotkaan, niin tällä taipaleella saa hyvin tuntuman siitä, mitä matkustaminen oli ennen vanhaan. Kun nyt Tammelasta mennään Hämeenlinnaan 45 minuutissa, niin ennen muinoin Tammelan Portaasta Hämeenlinnaan piti varata useampia päiviä, kertoo opas Sirpa Rauhala.

Hämeen Härkätietä yritettiin taannoin kehittää monia vuosia hankkeella, jonka tärkeimmät aikaan saannokset olivat tien varsien Härkätie-merkinnät ja matkailuoppaiden koulutus.

Nykyään Tammelasta mennään Hämeenlinnaan 45 minuutissa, niin ennen muinoin Tammelan Portaasta Hämeenlinnaan piti varata aikaa useampi päivä, kertoo opas Sirpa Rauhala. Kuva: Eeva Hannula / Yle

Opas Sirpa Rauhala sanoo, että kehittämistyössä olisi nyt tärkeintä se, että tien kylien varsien kyläyhdistykset voisivat ottaa Härkätien edistämisen asiakseen.

Samaa toivoo Tammelan Nahkurinverstaan toimitusjohtaja Johanna Pelto-Huikko. Verstas remontoitiin tien varteen paitsi museoksi, myös ravintolaksi ja yöpyjiä varten. Nahkurinverstasta ei olisi ilman Hämeen Härkätietä, sanoo Johanna Pelto-Huikko.

– Härkätie tuo ilman muuta lisäarvoa. Tienvarren toimijoita pitäisi saada aktivoitua ja tekemään yhdessä. Myös kuntien pitäisi lähteä mukaan.

– Tie on pitkä ja välimatkat ovat pitkiä eivätkä kaikki välttämättä tiedä, mitä muualla tapahtuu ja mitä palveluita on saatavilla. Esimerkiksi majoituksesta ja kahviloista on pulaa, Pelto-Huikko tietää.

Matkanjärjestäjä ei lähetä pyöräilijöitä Suomeen

Maisemateiltä maaseutua ja kotimaan kasvoja näkee aivan eri tavalla kuin moottoriteiltä ja valtateiltä. Maisemateilläkin on se ongelma, että kauniit näköalat jäävät usein peittoon, kun metsä ja pusikot ovat edessä, sanoo ainakin johtaja Heli Mende Visit Finlandilta.

Kun Suomea markkinoidaan sen puhtaalla luonnolla ja kauniilla maisemilla, niin olisi tärkeää, että ihmiset sitä myös näkisivät.

Härkätiellä voi löytää tällaisekin kohteen. Kuva Härkätien Kynttilästä. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Suuri amerikkalainen matkanjärjestäjä oli kiinnostunut lähettämään polkupyöräilijöitä Suomeen. Heidän koepyöräilijänsä polkivat Etelä-Suomessa 2 000 kilometriä. Lopputulos oli Menden mukaan se, ettei matkanjärjestäjä lähetä pyöräileviä turisteja Suomeen. Amerikkalaisten mielestä asfaltoiduilla teillä ei ole piennarta, joten niillä ei ole tarpeeksi tilaa turvalliselle pyöräilylle.

Suomalaiset autoilijat ajavat myös liian läheltä pyöräilijöitä.

Kiinnostavimmat maisemat olisivat hiekkateiden varsilla, mutta niitä eivät taas pyörät kestä, kertoivat amerikkalaiset.

– Jos maisemateillä on kauniita maisemia, niin ei ole riittävästi pysähtymispaikkoja, missä voi ottaa kuvia. Ympärillä näkyy vain puita. Kuvan ottaminen on kuitenkin matkailijalle todella tärkeää, muistuttaa Heli Mende.

Päivitetty 13.8.2018 kello 14:08: Tarkennettu bussiretkien järjestäjätaho eli Tammelan kylät ry yhteistyökumppaneineen, aiemmin jutussa luki Hämeen kylät ry. Myös alaotsikosta poistettu maininta Hämeen kylät ry:stä Härkätien matkailun kehittäjänä.