Kyy iski hampaansa yhdeksänvuotiaan tytön nilkkoihin – kesälomaviikko vierähti jalat pystyssä sairaalassa

Neljä nopeaa iskua, yksi varpaiden väliin ja kolme nilkkoihin. Kohtaaminen kyyn kanssa ei ollut leikin asia.

kyy
mustelmia ja tussimerkintöjä lapsen jaloissa
Nina Rihte

Perjantai 13. oli Kemiönsaarella mökkeilevälle yhdeksänvuotiaalle Raakelille todellinen epäonnen päivä. Aktiivinen kesäloma vaihtui viikon lepoon sairaalavuoteessa kesken sulkapallopelin, kun kyy iski hampaansa tytön nilkkaan.

Puremia tuli neljä. Raakel ei niitä ensin huomannut. Hän tunsi vain pientä kipua jalassaan ja katsoi, mistä se johtuu. Silloin hän näki nurmikolla pienen kyykäärmeen.

– Ei se paljoa sattunut, mutta kun huomasin kyyn, säikähdin ja juoksin pois kiljuen.

Raakel rauhoittui aika pian saatuaan äidiltään kyytabletit. Äiti, Nina Rihte ajatteli ensin lähteä kuljettamaan tyttöä omalla autolla sairaalaan, mutta jäi hätäkeskuksen ohjeiden mukaan odottamaan ambulanssia.

– Se yllätti. En osannut odottaa, kuinka vakava tilanne olisi, Rihte kertoo.

Hikeä, mustelmia ja turvotusta

Jokainen reagoi käärmeenpuremiin yksilöllisesti. Sen Nina Rihte kertoo oppineensa muutaman viime viikon aikana.

Raakel hikoili, mutta tuntui silti kylmältä. Häntä alkoi väsyttää. Raakelin jalat turposivat useiden päivien ajan ja varpaat näyttivät äidin mukaan pulleilta nakkimakkaroilta. Yksi puremista oli osunut varpaiden väliin.

Meiltä alkoi jo loppua tusseista värit, kun mustelmat vain levisivät.

Nina Rihte

Loput puremajäljistä olivat nilkoissa. Niiden ympärille levisi mustelmia, joiden rajat piti merkitä päivittäin tussilla.

– Merkkien avulla seurattiin, leviävätkö mustelmat vai alkavatko ne parantua. Meiltä alkoi jo loppua tusseista värit, kun mustelmat vain levisivät. Raakelin jalat olivatkin muutaman päivän ajan aika riemunkirjavat, Rihte kertoo.

Jalat kohti kattoa

Raakel joutui viettämään sairaalassa seitsemän yötä. Ensimmäisen yön hän oli tehovalvonnassa, seuraavina osastolla jalat kohti kattoa.

tyttö makaa sairaalan sängyssä
Raakel vietti kyynpureman jälkeen seitsemän yötä sairaalassa.Nina Rihte

Pureman saanutta raajaa ei saisi liikuttaa ja se olisi hyvä pitää kohoasennossa. Näin todetaan muun muassa Tyksin potilasohjeissa (siirryt toiseen palveluun). Niissä neuvotaan, mitä pitää tehdä, jos käärme puree.

Samat ohjeet saa Myrkytystietokeskuksesta, jonne moni kyynpureman saanut soittaa ensitöikseen. Puheluja tulee ylilääkäri Leena Soinisen mukaan vuosittain alle 50. Luku ei kerro kokonaiskuvaa siitä, kuinka montaa ihmistä kyy vuosittain Suomessa puree. Osa ihmisistä soittaa suoraan esimerkiksi hätänumeroon, osa ei mihinkään.

Ohjeistamme kaikkia ottamaan puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön, vaikka purema ei näyttäisi vaaralliselta.

Leena Soininen

Yleisesti on arvioitu, että kyyt purevat Suomessa vuosittain noin sataa ihmistä.

– Kaikille ei tule puremasta oireita, jolloin tilannetta voi seurata kotona. Ohjeistamme kuitenkin kaikkia ottamaan puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön, esimerkiksi päivystykseen, vaikka purema ei näyttäisi vaaralliselta, Soininen toteaa.

Jos pureman saanut on lapsi, raskaana oleva, vanhus, hänellä on perussairauksia tai purema on osunut pään tai kaulan alueelle, on silloin syytä hakeutua aina lääkäriin.

Alkujärkytyksessä ohjeet unohtuivat

Pienillä lapsilla kyynpurema otetaan aina vakavasti. Siksi ambulanssi haki Raakelin sairaalaan. Hän sai hoitoa nopeasti, vaikka aivan ensimmäiset hoito-ohjeet eivät muistuneetkaan alkujärkytyksessä kotona mieleen.

– En tiedä, olisiko se muuttanut mitään, jos Raakel olisi pysynyt paikoillaan heti puremat saatuaan. Lapselle se olisi ollut aika vaikeaa.

Jos Raakel ei olisi juossut mökin terassille, ei äiti olisi välttämättä pystynyt reagoimaan puremiin yhtä nopeasti. Jossittelu lieneekin turhaa.

Nyt Raakel on jo toipunut lähes täysin. Edes trampoliinilla hyppiminen ei enää tunnu pahalta, vaikka jalkojen taivuttaminen olikin hetken aikaa vaikeaa. Kunhan hemoglobiiniarvot nousevat toivotulle tasolle, voi koko koettelemuksen fyysisesti unohtaa.

Ei kammoa

Se on varmaa, että perjantaita, 13.7. Raakel ei unohda koskaan.

– Yhtä kokemusta rikkaampi hän nyt on. Vaikka olisihan tämä ihmeellinen tapaus saanut jäädä kokematta, Nina Rihte toteaa.

Rihte aikoo jatkossa varmistaa, että jalat tömisevät mökkitontilla riittävästi, jotta käärmeet ehtivät pois alta.

Raakelille itselleen ei jäänyt koettelemuksesta käärmekammoa.

– Ei jäänyt kammoa. Uskallan mennä takaisin samalle nurmikentälle. Oli vain outo sattuma, että käärme oli silloin siinä paikassa.