Mitä tapahtui Wikileaksille? Näin vuotosivusto muuttui tutkivan journalismin sankarista Venäjän sätkynukeksi

Australialaishakkeri Julian Assangen perustama vuotosivusto on kahdentoista vuoden aikana julkaissut yli kymmenen miljoonaa asiakirjaa. Avoimuuden ja sananvapauden puolustajana esiintyvä sivusto on itse kietoutunut salamyhkäisyyden kaapuun. Nyt sitä syytetään Venäjän kätyriksi.

Wikileaks
Grafiikka
  • 3.10.2006 Julian Assange rekisteröi wikileaks.org (siirryt toiseen palveluun) -sivuston. Sivuston nimi viittaa internetin tietosanakirja Wikipediaan, jota kuka tahansa voi muokata. Alun perin myös Wikileaksin sisältöjä oli tarkoitus pystyä kollektiivisesti muokkaamaan ja järjestelemään. Tästä ominaisuudesta luovuttiin toukokuussa 2010.
  • Joulukuussa 2006 Wikileaks julkaisee ensimmäisen asiakirjan: Tor-verkosta napattu dokumentti (siirryt toiseen palveluun) on islamistikapinallisten johtaja Hassan Dahir Aweysin allekirjoittama asiakirja, jossa suunnitellaan somaliviranomaisten salamurhia.
Grafiikka

Internet-aktivisti Julian Assange on viettänyt viime vuodet eristettynä Ecuadorin suurlähetystöön Lontoossa. Kun Assange kuusi vuotta sitten pakeni karkoituspäätöstä suurlähetystöön, hän ja hänen luomansa Wikileaks-sivusto nauttivat useiden toimittajien ja järjestöjen arvostusta. Nyt länsimaiden salaisuuksia paljastanutta sivustoa syytetään Venäjän sätkynukeksi.

Mitä tapahtui?

Wikileaks saa alkunsa kaksitoista vuotta sitten, kun 35-vuotias australialaishakkeri Julian Assange (s. 1971) rekisteröi wikileaks.org-sivuston. Tietoteknisesti erittäin lahjakkaan Assangen ansioluettelosta löytyy murtautumisia muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeriön, avaruushallinto Nasan ja useiden suuryritysten tietokantoihin. Rikosrekisteristä löytyy tuomio tietomurroista, mutta myös merkintä poliisin avustamisesta kahdessa lapsipornotutkinnassa.

Jo nuoresta asti poliittisesti valveutunut Assange haluaa luoda Wikileaksistä turvallisen kanavan salaisuuksien paljastajille vuotaa tietoja. Periaatteena on, että kuka tahansa voi lähettää nimettömänä tietoja Wikileaksille, joka käy tiedot läpi ja itsenäisesti päättää, mitä se julkaisee. Assange haluaa valjastaa internetin valtaapitävien vahtikoiraksi.

Wikileaksin myötä Assange luopuu hakkeri-identiteetistään ja omaksuu journalistin identiteetin. Hän ottaa tittelikseen päätoimittaja ja määrittelee Wikileaksin mediaorganisaatioksi.

Objektiivisuuteen pyrkiminen ei kuitenkaan kuulu Wikileaksin tavoitteisiin. Syvää epäluuloa viranomaisia kohtaan tunteva Assange näkee maailman salaisuuksien verkkona, jota hallitukset ja yritysjohtajat yhdessä punovat. Assange kirjoittaa Wikileaksin sivustolle Salaliitto hallintona -nimisen julistuksen, jossa hän asettaa sivuston päämääräksi vaikeuttaa valtaapitävien kykyä ylläpitää salaliittoja.

Tämä tapahtuu paljastamalla valtaapitävien salaisuudet. Paljastukset vaikeuttavat vehkeilyä ja muuttavat hallinnot vainoharhaisiksi, koska sisäisten viestien salassapysymiseen ei voi enää luottaa. Tietovuodot ovat keino muuttaa valtaapitävien toimintatapoja.

Wikileaksin perusperiaatteeksi muotoutuu salaisuuksiin perustuvan autoritäärisen hallinnon horjuttaminen.

  • 31.8.2007 Brittilehti Guardian paljastaa Kenian entisen presidentin Daniel arap Moin perheen kavaltaneen yli miljardi puntaa valtion varoja. Tiedot perustuvat Kenian hallituksen konsulttiyhtiö Krollilta tilaamaan selvitykseen, jonka Wikileaks vuoti lehdelle. Kyseessä on ensimmäinen julkisuutta saanut Wikileaks-vuoto.
  • 7.11.2007 Wikileaks julkaisee Guantanamo Bayn vankileirin toimintaohjeet (siirryt toiseen palveluun). Yli 200-sivuisesta asiakirjasta ilmenee, että Punaisen ristin työntekijät eivät päässeet tapaamaan kaikkia vankeja Yhdysvaltain armeijan vakuutteluista huolimatta.
Grafiikka

Assangen määritelmä autoritäärisestä hallinnosta on hieman totuttua laajempi. Esimerkiksi Yhdysvallat täyttää määritelmän.

Wikileaks aloittaakin hallintojen horjuttamisen Yhdysvaltain armeijasta. Syksyllä 2007 sivusto julkaisee Guantanamo Bayn vankileirin toimintaohjeet.

Camp Delta -asiakirja paljastaa, miten Yhdysvaltain armeija ohjeistaa sotilaitaan eristämään uudet vangit, jotta nämä kokevat riippuvuutta kuulustelijoitaan kohtaan. Yksityiskohtaisessa oppaassa käsitellään myös vankien psykologista manipulointia ja sotilaskoirien käyttöä vankien pelottelussa.

Kyseessä ei ole salainen asiakirja, vaan "ainoastaan virkakäyttöön" tarkoitettu ohjesääntö. Asiakirja ei paljasta suuria salaisuuksia armeijan toimista, mutta vuoto saa silti runsaasti palstatilaa mediassa. Abu Ghraibin vankilan kidutuskuvista on kulunut vain muutama vuosi ja keskustelu vankien kohtelusta käy kuumana Yhdysvalloissa.

Vuodon myötä Wikileaksin nimi tulee yhä useammalle tutuksi.

  • 24.3.2008 Wikileaks julkaisee Skientologi-lahkon johtohahmoille tarkoitetun sääntökirjan (siirryt toiseen palveluun). Skientologit syyttävät vuotosivustoa tekijänoikeusrikkomuksesta ja vaativat Wikileaksia paljastamaan vuotajan. Wikileaks kieltäytyy ja sen sijaan julkaisee tuhansia sivuja lisää skientologien dokumentteja.
  • 1.11.2008 Wikileaks julkaisee tietoja Kenian poliisin muodostamista kuolemanpartioista. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International palkitsee Wikileaksin ja Julian Assangen raporttien julkaisusta seuraavana vuonna.
Grafiikka

Wikileaksin ensimmäiset julkaisut koskevat pääsääntöisesti Yhdysvaltain armeijaa. Sivusto julkaisee joukko-osastojen varustelistoja ja puolustusministeriön sotilassanakirjan.

Hiljalleen salaisuuksia alkaa ropista myös valtiollisen väkivaltakoneiston ulkopuolelta. Alkuvuodesta 2008 Wikileaks vuotaa julkisuuteen satoja asiakirjoja sveitsiläispankki Julius Bärin toimista Caymansaarilla (siirryt toiseen palveluun). Asiakirjat paljastavat pankin auttaneen asiakkaitaan veronkierrossa.

Samoihin aikoihin Wikileaks julkaisee tuhansia sivuja Skientologia-lahkon salaisia asiakirjoja.

Paljastusten lisääntyessä Assange ja Wikileaks alkavat saada mainetta ja kunniaa. Palkintoja ja tunnustuksia satelee ympäri maailmaa. The Economist -lehti myöntää Wikileaksille ilmaisunvapaus-palkinnon vuonna 2008 ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International palkitsee järjestön seuraavana vuonna.

Sydneyn rauhansäätiö myöntää vuonna 2011 Assangelle kultamitalin tämän työstä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän on neljäs mitalinsaaja. Aikaisemmat mitalistit ovat Nelson Mandela, Dalai Lama ja buddhalainen filosofi Daisaku Ikeda.

  • 30.7.2009 Wikileaks julkaisee islantilaispankki Kaupthingin sisäisiä asiakirjoja finanssikriisiä edeltävältä ajalta. Asiakirjoista ilmeni, että pankin johtohenkilöille oli myönnetty suuria lainoja juuri ennen kriisiä. Kaupthing-vuoto tekee Wikileaksista vapaan journalismin lippulaivan Islannissa.
  • 5.4.2010 Wikileaks julkaisee Collateral Murder -videon, jolla näkyy kuinka Yhdysvaltain armeijan helikopteri-isku surmaa useita siviilejä Bagdadissa heinäkuussa 2007.
Grafiikka

Wikileaksin todellinen läpimurto tapahtuu keväällä 2010, kun järjestö julkaisee Collateral Murder -videon (siirryt toiseen palveluun) (suom. Siviilimurha). Yli kymmenen irakilaisen siviilin surman todistava video synnyttää voimakkaan vastalauseiden myrskyn Yhdysvaltain armeijaa ja hallintoa kohtaan.

Videolla amerikkalaissotilaat naureskelevat ja riemuitsevat tulittaessaan ihmisiä Apache-taisteluhelikopterista. Myöhemmin selviää, että päätös avata tuli perustuu vääriin tietoihin ja tulkintoihin. Armeija painaa asian villaisella.

Wikileaksin julkaisu ajoittuu amerikkalaisjoukkojen vetäytymiseen Irakista. Yhdysvaltain ulkopoliittista keskustelua vuosia hallinnut aihe saa vuodon myötä lisää ilmaa alleen. Sodan vastainen mielipide vahvistuu entisestään.

Toisin kuin aikaisemmat vuodot Collateral Murder on hiottu mediakokonaisuus, jossa vuodon sisältö on kehystetty tietyllä näkökulmalla. Wikileaks ei enää vain välitä raakaa tietoa medialle, vaan se itse tuottaa valmiita mediasisältöjä. Wikileaks haluaa muuttaa valtaapitävien toimintatapoja.

Collateral Murder -video on ensimmäinen julkaisu Chelsea Manningin Wikileaksille vuotamista tiedoista. Manning pidätetään kaksi kuukautta videon julkaisun jälkeen.

  • 25.7.2010 Guardian, New York Times ja Der Spiegel kertovat saaneensa haltuunsa yli 90 000 asiakirjaa Afganistanin sodasta. Kyseessä on yksi Yhdysvaltain armeijan suurimmista vuodoista. Lehdet uutisoivat sodan siviiliuhreista, ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen lisääntyneistä iskuista ja Nato-johtajien huolista Pakistanin ja Iranin suhteen.
  • 20.8.2010 Ruotsalaisoikeus määrää Julian Assangen pidätettäväksi raiskausepäilyn vuoksi. Seuraavana päivänä syyttäjä keskeyttää tutkinnan ja peruu pidätysmääräyksen. Oleskelulupaa Ruotsista hakenut Assange poistuu maasta. Syyttäjä käynnistää tutkinnan uudestaan syyskuussa, mutta pidätysmääräystä ei uusita.
Grafiikka

Neljä kuukautta Collateral Murderin jälkeen Wikileaks julkaisee yli 70 000 salaista dokumenttia kiivaimmillaan käynnissä olevasta Afganistanin sodasta. Suuresta paperimäärästä huolimatta vuodosta ei löydy suuria paljastuksia.

Vuoto kuitenkin herättää huolta ihmisoikeusjärjestöissä, jotka pelkäävät Assangen totaalisen avoimuuden tavoittelun vaarantavan satojen afganistanilaisten ilmiantajien hengen. Vuodetuista asiakirjoista paljastuu ilmiantajien henkilöllisyyksiä. Toimittajat ilman rajoja -järjestö (siirryt toiseen palveluun) syyttää Assangea vastuuttomaksi. Pitkään Wikileaksia avustanut islantilainen kansanedustaja Birgitta Jónsdóttir katkaisee välit järjestöön.

Tässä vaiheessa Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon alkaa jo varautumaan seuraaviin vuotoihin. Pentagon kokoaa yli sadan hengen erikoisryhmän perkaamaan vuotoja. Samalla Yhdysvaltain viranomaisten puheet Wikileaksiä vastaan kovenevat.

Assange tuntee kiristyneen ilmapiirin ja päättää laatia henkivakuutuksen. Heinäkuussa 2010 Wikileaks lataa sivustolleen sekä vertaisverkkoihin vahvalla salauksella turvatun vakuutukseksi nimetyn tietoston. Hetkessä tuhansille koneille ympäri maailmaa ladatun tiedoston sisältöön pääsee käsiksi vain salasanalla.

Tämä kuolleen miehen kytkin herättää paljon kysymyksiä. Mitä 1,4 gigatavun tiedosto sisältää? Onko kyseessä vain bluffi? Miten tiedoston salasana tilanteen tullen jaetaan ihmisille? Ovatko viranomaiset saaneet jo tiedoston auki?

Spekulointi jää lyhyeksi, sillä kuukausi Afganistan-tietovuodon jälkeen Assangea vastaan nostetaan syytteet seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta Ruotsissa. Assange on samaan aikaan hakemassa Ruotsista oleskelulupaa, jota hän ei koskaan saa. Päivää myöhemmin syytteet perutaan, mutta myöhemmin juttu avataan uudelleen käsittelyyn ja syytteet nostetaan jälleen.

Tämä venkslaaminen on korkeaoktaanista polttoainetta internetin salaliittoteoreetikoille. Ruotsilla on luovutussopimus Yhdysvaltojen kanssa ja syytteet nähdään keinona yrittää saada Assange Yhdysvaltoihin oikeuden eteen.

  • 22.10.2010 Wikileaks julkaisee yli 400 000 dokumenttia Irakin sodasta (siirryt toiseen palveluun). Kyseessä on suurin salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen vuoto Pentagonista. Tämä vuoto, kuten Collateral Murder -video ja Afganistanin asiakirjat ovat peräisin sotilas Chelsea Manningiltä (syntyjään Bradley Manning). Manning pidätetään 27.5.2010.
  • 20.11.2010 Ruotsi antaa kansainvälisen pidätysmääräyksen Assangesta. Ruotsin poliisin tekemä pidätysmääräys sisältää muotovirheen, jonka takia Britannian poliisi ei voi ryhtyä toimenpiteisiin. Kaksi viikkoa myöhemmin Ruotsin poliisi antaa uuden pidätysmääräyksen. Useiden perumisien ja uusimisien jälkeen syyttäjä peruu pidätysmääräyksen lopulta 19.5.2017.
Grafiikka

Rikossyytteet eivät hidasta Assangea, joka tässä vaiheessa on asettunut asumaan ystävänsä Vaughan Smithin omistamalle toimittajaklubille Lontoossa. Kaksi kuukautta syytösten jälkeen Wikileaks vuotaa valtavan määrän salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja Irakin sodasta. Vuoto muun muassa paljastaa Irakin siviiliuhrien määrän olevan paljon suurempi kuin mitä Yhdysvaltain armeija on aiemmin ilmoittanut.

Presidentti Barack Obaman hallinto tuomitsee vuodon sanoen sen olevan lahja terroristijärjestöille. Samalla se kuitenkin vähättelee vuodon merkitystä. Pentagonin mukaan huomattava osa vuodetuista tiedoista on jo kerrottu muualla.

Obaman hallinnon suhtautuminen tietovuotajia kohtaan kiristyy kuitenkin entisestään. Viranomaisten painostuksen koventuessa Wikileaks saa uskottavia tukijoita. Pentagonin paperit 1970-luvulla vuotanut Daniel Ellsberg vertaa Assangea itseensä. Internetin käyttäjien oikeuksia valvovan Electric Frontier Foundationin johtohahmo John Perry Barlow asettuu myös kiistellyn sivuston puolustajaksi.

Alle viikko Irak-vuodosta Assange antaa haastattelun venäläiselle Izvestia-lehdellä. Assange kertoo Wikileaksillä olevan hallussaan paljastuksia Venäjän hallinnosta ja venäläisistä liikemiehistä. Näitä paljastuksia Wikileaks ei ole tähän päivään mennessä julkaissut.

  • 28.11.2010 Useat mediat uutisoivat Wikileaksin vuotamista diplomaattisähkeistä (siirryt toiseen palveluun). Cablegateksi nimetty vuoto sisältää yli 250 000 dokumenttia vuodesta 1966 vuoteen 2010.
  • 29.11.2010 Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder ilmoittaa laajan rikostutkinnan olevan käynnissä Wikieaksin toiminnasta. Lehdistötilaisuudessa Holder painottaa, että vaikka Assange ei ole Yhdysvaltain kansalainen, hänet voidaan asettaa syytteeseen Yhdysvalloissa.
Grafiikka

Venäjä-paljastusten sijaan Wikileaks julkaisee seuraavaksi suuren määrän Yhdysvaltain diplomaattisähkeistä. Salaiset sähkeet Yhdysvaltain ulkoministeriön ja sitä palvelevien lähetystöjen välillä paljastavat lopulta vähän uutta. Vuotoa pidetään lähinnä nolona Yhdysvaltain hallinnolle.

Poliitikot ympäri maailman toki painottavat, että vuoto uhkaa maiden välisiä suhteita. Venäjä ulkoministeri Sergei Lavrov kutsuu Assangea "ympäri internetiä juoksevaksi pikkuvarkaaksi".

Yhdyvaltain hallinto ottaa kuitenkin tiukan kannan vuotoon. Oikeusministeri Eric Holder kertoo Wikileaksin olevan laajan rikostutkinnan kohteena. Syytteitä pohditaan yli sata vuotta vanhan vakoilulain perusteella.

Myöhemmin Obaman hallinto saa kovaa kritiikkiä vanhan vakoilulain hyväksikäyttämisestä tietovuotajia vastaan. Wikileaksin aktiivisin aika ajoittuu juuri Obaman hallinnon ajalle. Näiltä ajoilta kantautuu Assange kauna Obaman ensimmäisellä kaudella ulkoministerinä toiminutta Hillary Clintonia kohtaan.

  • 3.12.2010 Verkkomaksupalvelu PayPal ilmoittaa lopettavansa Wikileaksin maksujen käsittelyn. Pari päivää myöhemmin luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard antavat samankaltaiset ilmoitukset. Samoihin aikoihin Sveitsin viranomaiset jäädyttivät Assangen varoja.
  • 8.12.2010 Hakkerit kaatavat palvelunestohyökkäyksillä luottokorttiyhiöiden Visan ja Mastercardin sivut. Hyökkäykset ovat osa Operation Payback- nimistä verkkohyökkäysten sarjaa, joka alun perin oli suunnattu tekijänoikeusjärjestöjä vastaan.
Grafiikka

Manningin Wikileaksille vuotamat tiedot tekevät vuotosivustosta ja Assangesta maailmankuulut. Samaan aikaan järjestö on kaaoottisessa tilassa. Avoimuuden kannattajana ja läpinäkyvyyden sanansaattajana julkisuudessa esiintyvä Assange ottaa yhä itsevaltaisempaa roolia järjestössä ja useat aktiivit jättävät järjestön.

Wikileaksin ytimessä lähes alusta asti mukana ollut saksalainen aktivisti Daniel Domscheit-Berg jättää sivuston erimielisyyksien jälkeen 2010 vuoden loppupuolella. Seuraavana vuonna hän julkaisee kirjan, jossa hän paljastaa Wikileaksin toiminnan olleen erittäin pienen piirin pyörittämää. Ulospäin pyrittiin kuitenkin antamaan kuva, että työntekijöitä löytyy joka lähtöön.

Domscheit-Bergin lähdön aikoihin Wikileaks ilmoittaa keskeyttävänsä uusien vuotojen vastaanottamisen. Tämä tauko kestää toukokuuhun 2015 asti.

Myös taloudelliset vaikeudet aiheuttavat kitkaa. Vaikka suurten vuotojen myötä lahjoituksia alkaa ropisemaan, ongelmia riittää rahaliikenteen puolella. Useat isot rahalaitokset kieltäytyvät Yhdysvaltain painostuksen alla käsittelemästä Wikileaksin varoja. Joissakin tapauksissa varoja myös jäädytetään.

Wikileaks siirtyy käyttämään kryptovaluutta Bitcoinia, jonka voimakas arvonnousu viime vuonna tekee järjestöstä hetkeksi erittäin varakkaan. Joidenkin arvioiden mukaan Wikileaksilla olisi viime vuonna ollut 25 miljoonan dollarin arvosta Bitcoineja. Tällä hetkellä summa on paljon pienempi. Tämän tarkempia tietoja Wikileaksin rahoituksesta ei juurikaan tiedetä.

  • 7.2.2011 Assangen luovutusoikeudenkäynti alkaa Lontoossa. Takuita vastaan vapaalla oleva Assange määrätään palautettavaksi Ruotsiin vastaamaan raiskaussyytöksiin. Assange valittaa päätöksestä.
  • 17.3.2012Assange ilmoittaa pyrkivänsä Australian senaattiin Wikileaks-puolueen riveistä. Vastaperustettu puolue saa 1,24 prosenttia vuoden 2013 vaalien äänistä. Assange jää valitsematta senaattiin ja kahden vuoden kuluttua Wikileaks-puolue lakkaa olemasta.
Grafiikka

Wikileaksin tauko osuu samaan aikaan Assangen oikeustaistelun kanssa. Hyväksikäyttö- ja raiskaussyytösten tutkinta on tähän mennessä ehtinyt alkaa ja keskeytyä useaan otteeseen. Pidätysmääräyksiä on annettu ja peruttu. Raskaat syytökset aiheuttavat kiistoja järjestössä.

Lopulta Scotland Yard pidättää Assangen joulukuussa 2010. Raiskaussyytteet kieltänyt Assange pääsee vapaaksi takuita vastaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää heti pidätystä hyväkseen syyttäessään länsimaita kaksinaismoralismista. Putin kuvailee Assangea vastaan nostettuja syytöksiä poliittisiksi.

Kuukausi pidätyksen jälkeen Venäjä tarjoaa Assangelle viisumia.

Kaiken tämän aikana kuohunta Wikileaksin sisällä jatkuu. Syytöksiä Assangen autoritäärisestä johtamisesta ja kyseenalaisista julkaisupäätöksistä alkaa putkahdella yhä enemmän julkisuuteen. Syyskuussa 2011 Wikileaksin entinen työntekijä (siirryt toiseen palveluun)James Ball kertoo Wikileaksin vuotaneen salaisia diplomaattisähkeitä Valko-Venäjän diktaattorille Alexander Lukashenkolle, mikä johti aktivistien pidätyksiin.

Lisäksi Wikileaks yhdistetään ruotsalaisvenäläiseen toimittajaan Israel Shamiriin, joka on tunnettu antisemitistisistä lausunnoista ja holokaustin kieltämisestä. Wikileaksin entinen tiedottaja Daniel Domscheit-Berg kertoo yhdeksi lähtönsä syyksi Assangen yhteistyön Shamirin kanssa.

Hämmennystä lisää Assangen ilmoitus aloittaa oma ohjelma Venäjän valtion tukemalla RT-kanavalla. Venäjän propagandakanavaksi kuvailtu RT aloittaa huhtikuussa 2012 12-osaisen The World Tomorrow -ohjelma näyttämisen. Assange itse ei näe ongelmaa autoritäärisen valtion tv-kanavalla esiintymisessä. Hän kuitenkin tiedostaa, että ohjelman myötä hänen kriitikkonsa pitävät häntä "toivottamana Kremlin sätkynukkena".

  • 30.5.2012 Britannian korkein oikeus hylkää kaikki Assangen valitukset luovutuspäätöksestä.
  • 19.6.2012 Assange hakee poliittista turvapaikkaa Ecuadorista. Assange jää asumaan Ecuadorin suurlähetystöön Lontoossa.
Grafiikka

Lähes kaksi vuotta jatkunut oikeusprosessi saa yhden sinetin kesällä 2012, kun Britannian oikeuslaitos antaa lopullisen päätöksensä Assangen luovuttamisesta Ruotsiin. Assange ei jää odottamaan poliisien ilmestymistä kotiovensa taakse, vaan painelee Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön ja anoo poliittista turvapaikkaa.

Elokuussa Ecuador myöntää Assangelle turvapaikan tämän henkeen kohdistuvien uhkien vuoksi. Presidentti Rafael Correa ilmoittaa, että Assange saa pysyä Lontoon-suurlähetystössä niin pitkään kuin tarve vaatii.

Britannian hallinto ei ole tyytyväinen syntyneeseen pattitilanteeseen, vaan uhkaa Ecuadoria suurlähetystön diplomaattisen koskemattomuuden peruuttamisella, jos maa ei luovuta Assangea viranomaisille. Toimet jäävät kuitenkin uhittelun tasolle ja Assange saa jäädä rauhassa Harrodsin tavaratalon vieressä sijaitsevaan suurlähetystöön.

Grafiikka

Assangen ensimmäinen vuoto Ecuadorin suurlähetystöstä on Syyrian paperit. Yli kaksi miljoonaa sähköpostiviestiä sisältävä vuoto valottaa, miten kansainväliset yritykset kiertävät talouspakotteita ja harjoittavat liiketoimintaa sodan runtelemassa maassa.

Venäjän liittolaisen tietojen paljastaminen antaa pientä tukea Wikileaksin puheille tasapuolisuudesta. Myöhemmin Daily Dot -verkkojulkaisu (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin uutisoi Wikileaksin jättäneen vuotamatta sähköposteja, joista paljastuu Syyrian hallinnon ja Venäjän valtion omistamana VTB-pankin yhteistyö, jossa Syyriasta siirrettiin yli 2 miljardia euroa ulos.

Wikileaks kieltää sähköpostien poistamisen lopullisesta vuodosta. Samalla järjestö esittää epämääräisen uhkauksen vastatoimista alkuperäisen uutisen kirjoittaneelle toimittajalle.

Wikileaksin oma toiminta jää kuitenkin Syyria-vuodon mielenkiintoisimmaksi yksityiskohdaksi. Seuraavatkaan vuodot eivät tarjoa suurempia lööppejä.

Kesäkuussa 2013 Wikileaks jää tietovuotaja Edward Snowdenin varjoon. Tuhansia turvallisuuspalvelu NSA:n salaisia asiakirjoja haltuunsa hankkinut Snowden ei luovuta asiakirjoja Wikileaksille, vaan hän paljastaa tietonsa suoraan toimittajille. Yhdeksi syyksi Snowdenin kertoo Assangen julkaisupolitiikan, jossa totaalinen läpinäkyvyys voittaa ihmisten yksityisyydensuojan.

Wikileaks kuitenkin avustaa Snowdenin Moskovaan.

Samalla sivusto julkaisee vuotoja tasaiseen tahtiin. Harvasta kuitenkin löytyy järisyttäviä paljastuksia saatika todisteita maailman laajuisista salaliitoista. Sen sijaan monen vuodon ajoitus herättää kysymyksiä. New York Times (siirryt toiseen palveluun) huomauttaa, että usein vuodot hyödyttävät Venäjää.

Wikileaks julkaisee marraskuussa 2015 satoja tuhansia Saudi-Arabian ja sen suurlähetystöjen välisiä sähkeitä (siirryt toiseen palveluun), jotka valottavat miten öljyvaltio pyrkii hallitsemaan mainettaan maailmalla. Kuukautta ennen vuotoa Venäjän presidentti Vladimir Putin on syyttänyt Saudi-Arabiaa öljynhinnan painamisesta alas.

Wikileaks julkaisee myös useita kokonaisuuksia Yhdysvaltain johtamista vapaakauppasopimusneuvotteluista. Tyynenmeren TPP-neuvotteluista (siirryt toiseen palveluun) sekä EU:n ja Yhdysvaltain välisistä TTIP-neuvotteluista (siirryt toiseen palveluun) vuodetut tiedot aiheuttavat huolta niin ympäristöjärjestöissä kuin työväenliikkeissä.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan vuotojen on tarkoitus sotkea sopimusneuvottelut. Neuvottelut, joita ulkopuolelle jätetty Venäjä vastustaa kiivaasti.

Vuodot myös ruokkivat vapaakaupan vastaista liikettä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Tämä niin ikään sataa Putin pussiin.

  • 5.2.2016YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen toimikunta katsoo, että Assange on mielivaltaisen vapaudenriiston kohteena Ruotsin ja Britannian toimesta. YK:n mielivaltaista vapaudenriistoa tutkivan toimikunnan mukaan Assange pitää päästää vapaaksi ja hänelle on maksettava korvauksia vapaudenmenetyksestä. Toimikunnan päätös ei ole sitova. Ruotsi ja Britannia tyrmäävät mahdollisuuden päästää Assange vapaasti kävelemään Ecuadorin suurlähetystöstä.
  • 3.4.2016 Kansainvälinen toimittajaryhmä aloittaa Panaman papereiksi nimetyn aineiston julkaisun. Yli 11,5 miljoonasta asiakirjasta koostuva aineisto paljastaa useiden merkittävien henkilöiden yhteydet panamalaisiin veroparatiisiyhtiöihin.
Grafiikka

Wikileaks jää jälleen varjoon mediassa, kun kansainvälinen toimittajaryhmä paljastaa sivumäärältään maailman suurimman tietovuodon, Panaman paperit. Assange ei kuitenkaan jää seuraamaan vuotoa sivusta, vaan rientää heti kyseenalaistamaan toimittajaryhmän työn.

Assange nostaa esille, että paljastuksen tehnyt tutkivien journalistien yhteenliittymä ICIJ on saanut tukea suursijoittaja George Soroksen Soros-säätiöltä ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirastolta USAIDilta. Soros-nimen mainitseminen lyö aina lisäkierroksia salaliittoteorioihin, joiden mukaan Unkarissa syntynyt miljardööri on mukana luomassa maailmaan kaikkivaltaista globaalia hallintoa.

Assange myös vihjailee, että toimittajaryhmällä olisi länsimielinen agenda, jonka perusteella se on valinnut julkaistavat asiat.

Putin tarttuu tälläkin kertaa Assangen näkemyksiin puolustautuessaan paljastuksia vastaan. Panaman papereista käy ilmi, miten Putinin lähipiiri hyödyntää veroparatiiseja rahanpesussa.

Wikileaksin perustaja kritisoi toimittajaryhmää myös siitä, ettei se julkaissut kaikkia sen halluissa olevia dokumentteja.

Heinäkuussa Wikileaks itse julkaisee lähes 300 000 Turkkia hallitsevan AKP-puolueen sähköpostia (siirryt toiseen palveluun) ilman päälleviivauksia. Vuoto paljastaa miljoonien naisäänestäjien henkilö- ja osoitetiedot kokonaisuudessaan. Monet kansalaisaktivistit tyrmistyvät Wikileaksin leväperäisestä toiminnasta, joka saattaa asettaa naiset hengenvaaraan. Etenkin, kun itse vuoto ei tarjoa merkittäviä paljastuksia.

Grafiikka

Pari päivää AKP-sähköpostien jälkeen Wikileaks julkaisee uutispommin, jonka paineaallot tuntuvat vieläkin maailmalla. Yhdysvalloissa demokraattipuolue on valmistautumassa nimeämään Hillary Clintonin presidenttiehdokkaakseen, kun Wikileaks vuotaa julkisuuteen lähes 20 000 sähköpostia puolueen johtohenkilöiden välillä.

Viesteissä arvostellaan voimakkaasti esivaaleissa Clintonin vastaehdokkaana ollutta Bernie Sandersia. Sähköpostit paljastavat demoraattien johdon penseän suhtautumisen puolueen ulkopuolelta tulleeseen Sandersiin.

Wikileaks ei ole ensimmäinen sivusto, joka vuotaa demokraattien sähköpostit. Kuukautta ennen Wikileaksia DCLeaks-niminen sivusto julkaisee erän demokraattipuolueen palvelimilta hakkeroituja sähköposteja. Myöhemmin kyberturvallisuusyritykset ja Yhdysvaltain viranomaiset määrittelevät DCLeaks-sivuston Venäjän tiedustelupalveluun yhteydessä olevan kybervakoiluryhmän tuotokseksi.

Wikileaksin vuoto ajaa demokraattipuolueen sisäiseen myllerrykseen ja johtaa puheenjohtaja Debbie Wasserman Schultzin eroon.

Julkaisupäätöstä kritisoiville Assange esittää kysymyksen: Miltä näyttäisi, jos hän ei olisi julkaissut haltuunsa saamia sähköposteja?

Tietojen panttaaminen ei tietenkään kuulu vuotosivuston tehtäviin. Tosin Wikileaksin seuraavaa vuotoa epäillään juurikin pantatun tiedon julkaisuksi.

Washington Post -sanomalehti julkaisee 7. lokakuuta videon, jolla republikaaniehdokas Donald Trump latelee seksuaalisesti aggressiivisia ja alentavia kommentteja naisista ja kehuskelee kopeloinnilla. Video herättää valtavan vastalauseiden myrskyn myös republikaanien leirissä.

Vain muutama tunti Washington Postin uutisesta Wikileaks julkaisee Clintonin kampanjapäällikkö John Podestan sähköpostista hakkeroituja viestejä, joista paljastuu Clintonin Wall Streetin pankkiireille pitämät puheet. Näin Wikileaks tarjoaa vaihtoehtoista sisältöä konservatiivisille uutiskanaville.

Demokraattien sähköpostien vuotaessa julkisuuteen Assange lähestyy Twitterissä Donald Trumpin poikaa Donald Trump Junioria, joka osallistuu isänsä vaalikampanjaan.

Trump Juniorin julkisuuteen tuomissa viesteissä Wikileaks muun muassa pyytää Trump Juniorilta tämän isän verotietoja, jotta vuotosivusto ei näyttäytyisi liian Trump-myönteisenä. Wikileaks myös kehottaa Trumpin joukkoja tuomitsemaan vaalit vilpillisiksi, jos tappio vaali-iltana koittaa. Lisäksi Wikileaks kehottaa Trumpia määräämään Assange Australian Yhdysvaltain-suurlähettilääksi, jos voitto toteutuu.

Wikileaks myös kehottaa Trumpia jakamaan Twitterissä linkkejä vuotoihin.

Trump Junior ei vastaa montaakaan kertaa, mutta viesti kulkee isä Trumpille, joka useaan otteeseen kehuu Wikileaksiä vaalitilaisuuksissaan kannattajilleen.

Grafiikka

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset eivät usko, että Wikileaksillä tai Assangella olisi suoria suhteita Venäjän tiedustelupalveluun. Sen sijaan viranomaiset pitävät erittäin todennäköisenä, että Venäjä käyttää Wikileaksia hyväkseen hakkeroimiensa tietojen levittämisessä.

Assange on kiistänyt toistuvasti väitteet, että sivuston vuotamat tiedot olisivat peräisin Venäjän tiedustelupalvelulta. Venäläisten vaikutusyrityksiä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin selvittävä tutkijaryhmä on kuitenkin eri mieltä. Erikoistutkija Robert Muellerin ryhmä on nostanut syytteet 12 tiedustelualalla työskentelevää venäläistä vastaan. Syytteiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelu GRU hakkeroi demokraattien sähköpostit ja toimitti ne Wikileaksille.

Ikään kuin tukeakseen vakuuttelujaan, Wikileaks julkaisee syyskuussa 2017 muutaman kymmenen dokumentin vuodon nimeltään Venäjän vakoilukansiot. Vuoto ei paljasta paljoakaan uutta tietoa, vaan se enemmänkin tukee jo vallitsevaa käsitystä Venäjän harjoittamasta verkkovalvonnasta.

Monet asiantuntijat pohtivat, kuinka todellinen vuoto oikein on. Kansainväliseen politiikkaan ja strategisiin kysymyksiin erikoistuneen tutkimuslaitoksen CSIS:n varajohtaja James Andrew Lewis toteaa teknologiajulkaisu Wiredille (siirryt toiseen palveluun) vuodon koostuvan "tempuista, jotka Venäjä on valmis paljastamaan".

  • 28.3.2018 Ecuador katkaisee Assangen internet-yhteyden sen jälkeen, kun tämä kyseenalaistaa Britannian Venäjään kohdistamat myrkytyssyytökset.
  • 27.7.2018 Ecuadorin presidentti Lenin Moreno ilmoittaa maan haluavan Assangen pois Lontoon-lähetystöstään.
Grafiikka

Mielellään tarunhohtoisena avoimuuden kannattajan ja oikeudenmukaisuuden ylläpitäjänä esiintyvä Assange saa maistaa omaa lääkettään, kun toimittaja (siirryt toiseen palveluun)Emma Best julkaisee suuren määrän Twitter-yksityisviestejä Wikileaksin ja sen kannattajien välillä toukuusta 2015 marraskuuhun 2017.

Yksityisviestien tulkitseminen ilman koko kontekstia on aina ongelmallista, kuten moni Wikileaks-vuodon kohteeksi joutunut on huomauttanut. Wikileaksin viesteistä käy kuitenkin ilmi selvä antipatia Hillary Clintonia kohtaan, mikä ei sinänsä ole yllätys. Assange kuvailee Clintonia hyvin verkostoituneeksi sadistiseksi sosiopaatiksi.

Assange kertoo toivovansa republikaanien voittavan vaalit, mutta Trumpin kannattajaksi hän ei asetu. Republikaanien kannattamisen taustalla on sen sijaan ajatus siitä, että presidenttinä Clintonilla olisi vapaammat kädet aloittaa sotia kuin Trumpilla. Trumpin kyvyt johtaa maata tai olla edes asiallinen ihminen asetetaan kyseenlaisiksi viesteissä.

Venäjää Assange pitää peloissaan olevana valtiona, joka on vainoharhainen kaikkien ulkomaalaisten järjestöjen suhteen.

Vuoto ei paljasta Assangesta republikaania, mutta se muistuttaa Wikileaksin periaatteista. Vuodoilla on tarkoitus vaikuttaa hallintojen tapaan toimia.

Assange rooli Yhdysvaltain vaalisotkussa ja miehen sekaantuminen muiden valtioiden asioihin alkavat hermostuttaa Ecuadoria. Viimeinen pisara on Assangen twiitti, jossa hän kyseenalaistaa Venäjän vastuun entisen venäläisvakoojan myrkyttämisessä hermokaasulla Salisburyssa maaliskuun alussa. Twiitin jälkeen Ecuador katkaisee Assangen internet-yhteyden.

Heinäkuussa Ecuadorin presidentti Lenin Moreno kertoo maansa virkamiesten käyvän jatkuvasti neuvotteluja brittien kanssa, jotta Assangen saadaan ulos lähetystöstä.

Toistaiseksi Assange on kuitenkin yhä suljettuna lähetystöön. Pientä lohtua tuo näyttelijä Pamela Andersson, joka vierailee usein Assangen luona Ecuadorin suurlähetystössä.