Onnenkantamoiset auttoivat Turun terrori-iskun akuuttivaiheessa: liuta ambulansseja sattui olemaan vapaana ja hoitohenkilökuntaa lähistöllä – jatkossa lääkäri voidaan tavoittaa, vaikka puhelin olisi kiinni

Suomen ensimmäisen terrori-iskun seurauksena Tyksissä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota tiedonkulun parantamiseen, hälytysjärjestelmien yhdenmukaistamiseen sekä sairaalan turvallisuusasioihin.

Kuva: Adrian Perera / Yle

Perjantaina 18. elokuuta 2017 iltapäivällä Turussa tehtiin Suomen ensimmäinen terrori-isku. Kaupungin ytimessä kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan ihmistä.

Ensimmäinen hälytys tuli ensihoitoon kello 16.04. Siitä käynnistyi tapahtumien ketju, jossa testattiin eri viranomaisten yhteistyötä tavalla, jolla sitä ei oltu koskaan aiemmin testattu.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa oli nopeasti tilanteen tasalla. Hän päätyi tekemään suuronnettomuushälytyksen vain minuutteja ensihälytyksen jälkeen eli kello 16.15.

– Ensihoidolla sattui juuri silloin olemaan poikkeuksellisen paljon ambulansseja vapaana, joten siinä suhteessa tilanteessa oli onnea, Elomaa sanoo.

Onnekasta oli sekin, ettei kellonaika ollut työvoiman saatavuuden kannalta kaikkein pahin.

– Se tapahtui juuri siinä virka- ja päivystysajan taitteessa. Kaikki eivät olleet kaukana, vaikka viikonloppu olikin alkamassa.

Hälytysjärjestelmää yhtenäistetään

Tapahtumapaikalle Turun kauppatorille ja sen läheisyyteen saatiin nopeasti kahdeksan ambulanssia, ensihoidon kenttäjohtoyksikkö ja Finnhems-lääkäriyksikkö.

Sairaalaan saapui nopeasti paljon ensihoidon, päivystyksen ja leikkaussalien henkilökuntaa. Alle puolessa tunnissa käytettävissä oli viisi leikkaustiimiä.

Tyksin päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa. Kuva: Sannimari Lehtilä / Yle

– Olisimme voineet avata leikkaussaleja enemmänkin, kuin mihin lopulta oli tarve, Teemu Elomaa sanoo.

Tieto tilanteesta ja pyyntö tulla töihin lähetettiin ihmisille monin tavoin.

– Jokaiselle soittaminen on vähän hidas systeemi. Tässä tilanteessa käytimme perinteisen soittamisen lisäksi whatsappia, sähköpostijärjestelmää sekä teleoperaattorin dialogijärjestelmää, Elomaa sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ollaan nyt yhtenäistämässä hälytysjärjestelmää, jotta mahdollisimman moni tavoitettaisiin jatkossa mahdollisimman nopeasti suuressa ja äkillisessä tilanteessa.

– Uudet järjestelmät parantavat tavoittavuutta entisestään, sillä ne esimerkiksi mahdollistavat viestin lähettämisen sellaisellekin, joka on sulkenut puhelimensa, Elomaa sanoo.

Yhteinen hätä saa suomalaiset auttamaan

Tyksiin tuotiin terrori-iskun seurauksena kymmenen ihmistä. Päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa kertoo, että jokainen heistä sai tarvitsemansa hoidon tunnin sisällä tapahtumien alkamisesta.

Olen kiitollinen koko ketjulle. Siinä tarvittiin niin monenlaisia apuja.

Teemu Elomaa

Akuutti tilanne osoitti, miten sitoutuneita ihmiset työhönsä ovat.

– Hoitajat, lääkärit, osastonsihteerit, turvapalvelut. Olen kiitollinen koko ketjulle. Siinä tarvittiin niin monenlaista apua. Kyllä suomalaisten auttamishalu oli kaiken kaikkiaan suuri, Elomaa sanoo.

Hoitohenkilökunta joutui silti myös arvostelun kohteeksi.

– Tottakai tällaiseen tekoon liittyy aina myös lieveilmiöitä. Sairaalaan tuli uhkailuja ja kyseltiin esimerkiksi, että kuuluuko meidän hoitaa tekijää, Elomaa sanoo.

Ylilääkäri sai toistaa useita kertoja jo ensimmäisessä televisioidussa tiedotustilaisuudessa kertomansa viestin, että sairaalassa jokainen potilas hoidetaan.

– Toisaalta ymmärrän kyllä, että sellainen ajatus on ihan inhimillinen. Minusta on kuitenkin täysin selvää, että potilaat hoidetaan potilaina ja oikeuslaitos sitten käsittelee syyllisyysasiat, Elomaa sanoo.

Jälkihoitoa myös hoitohenkilökunnalle

Viimeinen ambulanssi lähti tapahtumapaikalta sairaalaan noin kello puoli viideltä iltapäivällä. Viimeinen potilas oli leikkaussalissa pian kello viiden jälkeen. Kaksi uhria ja teosta epäilty vaativat vielä leikkaushoitojen jälkeen tehohoitoa.

Uusia potilaita ei siis enää sairaalaan tuotu, mutta korotettua valmiutta jatkettiin Tyksissä pitkään akuuttivaiheen jälkeenkin. Siihen oli selkeä syy.

– Maailmalla iskuja on usein seurannut lieveilmiöitä tai lisäiskuja. Tilanne ei aina ole päättynyt siihen ensimmäiseen pamaukseen, Teemu Elomaa sanoo.

Korotettuun valmiuteen liittyivät myös korotetut turvatoimet sairaalassa, sillä potilaiden ja henkilökunnan tulee saada olla sairaalassa turvassa.

Maailmalla iskuja on usein seurannut lieveilmiöitä tai lisäiskuja. Tilanne ei aina ole päättynyt siihen ensimmäiseen pamaukseen.

Teemu Elomaa

Elomaa sanoo terrori-iskun tietenkin koskettaneen kaikkia sairaalatyössä olleita, mutta jotkut joutuivat erityisen koville.

– Teho-osastolla kannettiin kohtuullisen iso ja raskas osa, koska iskun tekijää hoidettiin siellä. Siihen liittyi myös jonkin verran uhkailuja, joten se lisäsi vielä työkuormaa.

Elomaa kertoo, että hoitohenkilöstö pääsi purkamaan tilannetta ja keskustelemaan asiasta monessa eri tilaisuudessa.

– Tiedettiin, että myös auttajat tarvitsevat jälkikäteen apua.

Keskustelu jatkuu ja oppia ammennetaan

Ylilääkäri Teemu Elomaa on luennoinut Suomen ensimmäisestä terrori-iskusta vuoden aikana monta kertaa. Aiheesta on syytä jatkaa keskustelua.

– Työvuodet ovat opettaneet, että aina kannattaa miettiä, mitä tilanteista ja tapahtumista voi oppia. Yritämme viranomaisyhteistyössä jatkuvasti ammentaa toisiltamme sitä oppia, miten olisimme jatkossa vieläkin valmiimpana vastaavassa tilanteessa. Tietenkin jokainen samalla toivoo, ettei vastaavaa tilannetta koskaan tule, hän sanoo.

Turun terrori-iskun seurauksena Tyksissä on Elomaan mukaan kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen, hälytysjärjestelmien yhdenmukaistamistyöhön sekä psykososiaalisen tuen parantamiseen. Lisäksi sairaalan turvallisuus on nostettu keskusteluissa aiempaa vahvemmin esiin.

Maailmassa ei varmaankaan ole sellaista äkillistä tapahtumaa, jossa kaikki menisi täydellisesti.

Teemu Elomaa

Elomaa ei halua, että sairaaloista tehdään linnoituksia, mutta turvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi Tyksin päivystyksessä on jo käytössä luotiliivejä.

– Sairaalat ovat rakennuksia, joissa on monia sisäänkäyntejä ja ympärivuorokautinen liikenne. Työturvallisuus luonnollisesti puhuttaa henkilöstöä, sillä väkivaltatilanteita on päivittäin, hän sanoo.

Tyksissä ei voitu auttaa jokaista Turun terrori-iskun uhria, mutta ensihoidon voidaan sanoa toimineen niin hyvin kuin se oli mahdollista.

– Maailmassa ei varmaankaan ole sellaista äkillistä tapahtumaa, jossa kaikki menisi täydellisesti, ylilääkäri Teemu Elomaa summaa.

Tyksin akuuttihoidon sali. Kuva: Sannimari Lehtilä / Yle