Työmatkustaminen on verrattavissa promillen humalaan – kolme ihmistä kertoo, miten selvitä matkustamisesta jaloillaan

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ulkomaille suuntautuvilla työmatkoilla tehtiin keskimäärin kymmenen tunnin työpäiviä. Pidemmätkään työpäivät eivät olleet harvinaisia. Monilla on oman arvionsa mukaan jatkuvia ongelmia palautumisen kanssa.

Matkustaminen ja työmatkat
Lentokone
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan joka kymmenes työkseen paljon matkustava piti juuri matkustamista työn huonoinpana puolena.Fredrik Von Erichsen / EPA

Kun Juha Kauppiselta kysyy, sanooko kukaan ikinä hänen lähipiiristään siitä, että hän näyttää väsyneeltä, Kauppinen naurahtaa.

– Joo ja ironista kyllä siinä vaiheessa sanotaan, kun on levännyt kunnolla. Sitten näytän väsyneeltä. Kyllä sen huomaa jälkeen päin itsekin, että olisi viisasta hidastaa. Tämä duuni on sellaista, että mennään tukka putkella. Tukkakin on jo lähtenyt. Se kertoo tästä vauhdista.

Juha Kauppinen on kansainvälisen myynnin johtaja CSE Entertainmentilla. Kajaanilainen yritys myy ympäri maailmaa liikunnallisia pelejä. Ei ole harvinaista, että lähtö maailmalle tapahtuu muutaman päivän varoitusajalla.

Juha Kauppinen katsoo kameran ohi hymyillen  CSE Entertaimentin tiloissa.
Juha Kauppinen on oppinut työssään ottamaan unet silloin kun voi.Lucas Holm / Yle

Aikavyöhykkeiden ylittäminen aiheuttaa työssä haasteita. Monelle ulkomailla matkaavalla on varmasti tuttua aikaerorasituksen aiheuttamat oireet.

– Kyllä on hyvin sekava olotila siinä vaiheessa. On nälkä, mutta mikään ei maistu. On hereillä, mutta ei oikeastaan ole hereillä. Siinä on yö ja päivä ihan sekaisin, Kauppinen kuvailee.

Väsymys heikentää kognitiivisia toimintoja. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo, että vuorokauden valvominen heikentää ajatustyötä yhtä paljon kuin promillen humala. Tällöin ajatus takkuaa ja muisti ei toimi.

Kerran Kauppinen lähti asennusreissulle kovalla kiireellä. Hän sekoitti vahingossa laukut keskenään lentokentällä, jonka jälkeen turvatarkastuksessa ihmeteltiin kaikkia puukkoja ja meisseleitä, joita laukusta löytyi.

Veli-Matti Nurkkala on CSE Entertainmentin toimitusjohtaja. Hän kyselee työntekijöiltä, miten heillä menee. Nurkkalan mukaan on mahdotonta nähdä, miten joku työntekijä voi ja siksi hän haluaa saada jokaisen itse ajattelemaan asiaa.

Myös Nurkkala matkustaa työssään ja tunnistaa matkustamisen aiheuttamat haasteet. Univaje aiheuttaa haasteita, mutta suurempi haaste on henkinen kuormittavuus: matkat ovat yritykselle kalliita, joten aikaa on rajatusti ja halu onnistua on kova.

Veli-Matti Nurkkala pelaa yrityksensä pelaamaa liikuntapeliä.
Veli-Matti Nurkkalan silmissä kiiluu voitontahto, kun hän pelaa yrityksen liikuntapelejä.Lucas Holm / Yle Kajaani

Välillä matkalla tulee kiire, jos lento viivästyy tai muut asiat eivät mene suunnitellusti. Kerran Kauppinen on mennyt palaveriin suoraan lentokentältä. Puvun hän vaihtoi päälleen taksin kyydissä. Muutamienkin tuntien jälkeen pitäisi olla osastolla urheilemassa yrityksen laitteilla puvut päällä ja näyttää virkeältä.

Matkustaessa istuminen on fyysisesti kuormittavaa ja unen puute heikentää toimintakykyä.

Yöuni on tärkeintä palautumiselle, mutta myös päivällä pitäisi olla lepohetkiä. Ilman palautumista keho käy ylikierroksilla ja uni häiriintyy.

Ilman lepoa voimat eivät myöskään riitä mihinkään työpäivän jälkeen. Aamulla voi olla vaikea nousta ylös eikä työhön lähteminen tunnu mieluisalta.

Työnteko kuormittaa paljon myös henkisesti: pitkäksi venyvät työpäivät, haastavat työtehtävät, vieraassa kulttuurissa toimiminen ulkomailla, turvattomuus ja uudet asiat vievät voimia. Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen voi myös olla haasteellista. Nämä vaativat veronsa.

Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin.

Veli-Matti Nurkkala

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan ei ole väliä, onko matkan kuormittavuus fyysistä vai henkistä, sillä keho reagoi molempien kuormitusten aiheuttamaan stressiin samalla tavoin.

Kauppisella eikä Nurkkalalla ole kummallakaan ihmereseptiä työmatkailusta toipumiseen. Parhaimmat keinot ovat yksinkertaisia, mutta niitä on tarvinnut opetella ja oppiminen jatkuu edelleen.

Kauppinen on omien sanojensa mukaan ehdollistanut itsensä lentokonenukkumiseen. Tärkeimmät välineet tähän ovat korvatulpat ja silmäläpät. Unen tärkeyden molemmat miehet tunnustavat, vaikka unitavoiteet eivät aina toteudu. Muutaman tunnin unia otetaan silloin kun mahdollista.

Veli-Matti Nurkkala ja Juha kauppinen istuvat sohvalla. Takana yrityksen liikuntalaitteita.
Nurkkalaa ja Kauppista ei haittaa nähdä työkavereita vapaa-ajallakin, vaikka puheenaiheena olisikin välillä työasiat.Lucas Holm / Yle

Rutinoituminen auttaa kuormittavuuden vähentämisessä. Ensimmäisillä matkustuskerroilla energiaa täytyi käyttää esimerkiksi lentokentällä toimimiseen: miten turvatarkastuksessa käyttäydytään ja mistä portit löytyvät. Nyt miehillä alkaa olla joissain maissa omia kantapaikkoja.

Matkalla jaksaa paremmin kun vaikka Saksassa tietää, mistä saa hyvää Wiener schnitzeliä.

Molemmat miehet yrittävät toipua matkasta sen jälkeen. Nurkkanen ei usko, että voitaisiin kehittää ihmepilleri, jolla korjattaisiin uupumus. Vaikka toipumista voi tehostaa erilaisin keinoin, keho tarvitsee kuitenkin aikaa palautua.

– Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin.

Matkan jälkeen täytyy tehdä myös asioita, jotka vie ajatukset työstä johonkin muuhun. Kauppinen ei ehdi työasioita lenkillä miettiä ja Nurkkalan työstressi lipuu pois, kun hän pyytää kuhaa.

Merja Kyllönen kärsi pitkään tunteesta, onko hän tehnyt tapeeksi

Merja Kyllönen on pitkästä aikaa lomalla Suomussalmen mökillään. Kyllönen on europarlamentaarikko, joka lentää yli kaksisataa kertaa vuodessa. Hänen elämästään kuluu siis tällä hetkellä suuri osa lentokoneessa.

Kyllönen on huomannut iän lisäävän matkustamisen aiheuttamaa kuormitusta. Keho tuntuu raskaalta ja toipumisaikaa tarvitaan enemmän kuin nuorempana.

Yleensä työpäivät parlamentissa ovat kahdestatoista kuuteentoista tuntia. Matkustamisen jälkeen pitkät päivät vaativat veronsa.

Kyllönen on tietoisesti harjoitellut rauhoittumista. Enää koko matkustusaikaa ei tarvitse käyttää töiden tekoon vaan matkustaessa on mahdollista myös hiljentyä.

– Kyllä sitä huomaa olevansa työnarkomaani. Aina pitää tehdä, mutta matkasta toipuu paremmin, jos antaa kropalle ja mielelle aikaa rauhoittua matkustaessa.

Merja Kyllönen istuu portailla vierellään saksanpaimenkoiransa.
Merja Kyllönen viettää mökillään lomaa pitkästä aikaa. Hänen on täytynyt opetella tietoisesti lepäämään.Lucas Holm / Yle

Muutaman ystävän vakava sairastuminen sai Kyllösen miettimään elämää ja sitä, mikä siinä on tärkeää. Hän pitää työstään, mutta ei halua kuolla työntekoon. Ihminen ei ole tehty kivestä ja siksi jokainen tarvitsee myös lepoa. Siitä ei kannata tuntea huonoa omatuntoa.

Rankkoja ovat esimerkiksi kireät pakkasaamut. Kun sataa lunta ja kaikki tuntuu jäykältä ja vaikealta ja pitäisi lähteä aamuyöstä lentokentälle. Silloin Kyllöselle tulee välillä mieleen, että elämän voisi käyttää eri tavoin.

Vaikeaa on myös unenpuute, jota politikot joutuvat sietämään työssään.

–Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee.

Lentokoneen siipi kuvattuna lentokoneen ikkunasta.
Aikaero rasittaa työssä matkustavia. Hyvänä keinona on siirtää kello jo lentokoneessa määränpään aikaan.Arja Lento / Yle

Mitä kuormittuneempi ihminen on, sitä enemmän virheitä hän tekee. Väsyneenä ei välttämättä itse myöskään huomaa, tuleeko tehtyä virheitä tai jääkö jotain tärkeää huomaamatta päätöksiä tehdessä.

Ongelma on, että omaa väsymystä on joskus vaikea huomata. Usein siinä vaiheessa, kun huomaa oman toimintakyvyn heikentyneen, on se jo heikentynyt jo oleellisesti.

Kun huomaa, ettei ajatus kulje, asialle on yleensä siinä hetkessä mahdotonta tehdä mitään. Oleellista olisi oppia pitämään huolta palautumisesta ennakoon

Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee.

Merja Kyllönen

Työmatkaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös riittävä palautuminen matkoilla. Esimerkiksi tärkeitä neuvotteluita ei kannata pitää ensimmäisenä päivänä, jos työntekijällä on useamman aikavyöhykkeen ylittävä rasittava matka takanaan.

Merja Kyllösen ympäriltä löytyy kuitenkin ihmisiä, jotka sanovat, kun väsymys alkaa näkyä ja muistuttavat levon tarpeesta.

Ensimmäiset lomapäivät ovat hankalia. On tunne, että onko sitä sittenkään tehnyt tarpeeksi.

Tähän Kyllönen vinkkaa kokeilemaan vanhaa keinoa: voi työntää sormet vesilasiin, ja jos sormet ovat märät, niin on korvattavissa. Lomasta voi nauttia, kun tajuaa, ettei itse tarvitse olla aina kaikkea tekemässä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali.
Monia työmatkalaisia ärsyttää lentokentällä odottaminen ja matkustamiseen menevä aika.Ismo Pekkarinen / AOP

Kauan Kyllönen ei pysty olemaan paikallaan edes lomalla, mutta tekeminen on erilaista kuin työssä. Nyt Kyllösellä on ohjelmassa varaston tyhjentämistä ja maalin raaputtamista.

– Niissä näkee kätensä jäljen. Tämä työ on yleensä sellaista, että kun hyviä asioita tapahtuu, ei näe lopputulosta. Sitten kun pahoja asioita tapahtuu, niin kuulet siitä lopun ikää. Ehkä sitä haluaa jotain kädentöitä, jossa näkee, että on saanut jotain aikaiseksi.

Kyllönen huomaa olevansa taas valmis työhön kun työasiat ovat poissa mielestä eikä yöllä herää miettimään direktiivejä.

Kanootista on tullut Kyllöselle toinen koti ainakin loman ajaksi. Vesi on hänelle tärkeä elementti, sillä sen äärellä asiat on helpompi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Seppo Venesjärvi on hyväksynyt väsymyksen osaksi työtään

Nuorena miehenä Seppo Venesjärvi vältteli työtä ja siksi kesällä oli aikaa laiskotella. Yhden päivän suunnitelma oli mennä kaverin kanssa Hietaniemen uimarannalle kassissa ranskanleipää ja viiniä.

Kaverukset ohittivat matkalla kuljetuspäällikön, joka nojaili seinään. Päällikkö kysyi, mihin nuoret olivat menossa. Työ ei houkutellut ja miehet sanoivat menevänsä rannalle. Päällikkö vastasi, etteivät he ole menossa rannalle, sillä hän tarvitsee kahta auton apumiestä.

Nyt Venesjärvi on ajanut rekkaa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänellä on oma toiminimi Orimattilassa. Työpäivät ovat helposti kaksitoista tuntisia eikä toimeksiantoja tiedä kauhean pitkälle.

Työpäivien pituudessa on Venesjärven mukaan ongelma, sillä vaikka laki säätää työajan yhdeksään tuntiin, todellisuus on toinen.

Venesjärvi syyttää tilanteesta liukuvaa työaikaa, jolloin kuljettaja ei tiedä, koska varastotyöntekijät ovat paikalla. Siksi työpäivät ovat yleensä kaksitoistatuntisia.

– Huomisesta minulla on esimerkiksi aavistus, että yritetään työntää kolmen tuuman reikään neljän tuuman tavaraa.

kuorma-auto kesäyössä
Rekkojen kuljettajien päivät ovat pitkiä eikä kotiintuloaikaa usein tiedä.Ismo Pekkarinen / AOP

Työpäivät ovat siis rankkoja. Venesjärven sanojen mukaan joskus on väsyneempi kuin väsynyt turnipsi. Silti hän on jaksanut työssään.

Venesjärvi on lukenut väsymyksen vaarallisuudesta. Hän uskoo tietävänsä, koska pitää hidastaa.

– Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan.

Pitkäaikainen ylikuormitus voi johtaa työuupumuksen. Uupumus syntyy jatkuvasta stressistä, josta ei ole päässyt palautumaan. Uupumus alkaa näkyä esimerkiksi siinä, ettei työ enää kiinnosta tai tunnu mukavalta, Bergbom kertoo.

Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan.

Seppo Venesjärvi

Venesjärvi ymmärsi onneksi merkit ja teki hetken ajan neljä päiväistä työviikkoa. Hän ei enää aja ulkomailla ja yrittäjyys on antanut mahdollisuuden järjestellä töitä eri tavoin.

Iän myötä Venesjärvi on tajunnut omia rajojaan ja oppinut mukauttamaan työtä oman kuntonsa mukaan.

Kun hän lähtee matkalle, hän jättää suosiolla puhelimet ja koneen kotiin ja ilmoittaa kaikille olevansa lomalla. Lomailu onnistuu, kun ei ole kiusauksia tehdä työtä.

Jaksamaan auttaa myös liikunta. Joskus Venesjärvi näki kuvan Mika Myllylästä ja ajatteli, että jos Myllylä pitää kunnostaan huolta rämpimällä suolla sauvojen kanssa, hänkin kokeilee. Sauvakävelyä Venesjärvi komentaa kaikkien kokeilemaan.

Tärkeää olisi pitää huolta, että palautumista tapahtuisi joka päivä. Lepoa ja virkistäytymistä ei pitäisi jättää vain viikonloppuihin.

Venesjärven mukaan väsymys kuuluu kuitenkin työn luonteeseen. Vastineeksi työ antaa hänelle paljon ja erityisesti nuorempana tehnyt ulkomaan seikkailut lämmittävät vieäkin mieltä.