Kaleva, Keskisuomalainen ja Karjalainen hakivat lupaa radiolähetykselle – audio kiinnostaa myös sanomalehtiä

Maakuntalehdet mainitsevat radiotoimintaluvan hakemisen syiksi sen, että haettava lupa on voimassa peräti vuoteen 2030 saakka. Siinä ajassa mediamarkkinoilla ehtii tapahtua mitä vain.

radio (joukkoviestimet)
Lähikuva miehen kasvoista ja mies puhuu mikkiin.
Uusi radiotoimintalupa on voimassa kymmenen vuotta.Elisa Kinnunen / Yle

Tänä vuonna radiotoimintalupaa haki yhteensä 42 hakijaa. Joukossa oli myös muutama sellainen, jolla ei ole radiotoimintaa, kuten esimerkiksi mediatalo Keskisuomalainen ja sanomalehdet Karjalainen ja Kaleva.

Karjalaisesta ja Kalevasta kerrotaan, että suunnitelmat radiotoiminnan suhteen ovat vielä avoimet. Yksi syy lupien hakemiseen oli molemmilla se, että luvat myönnetään tällä kertaa ennätyksellisen pitkäksi aikaa: kymmeneksi vuodeksi.

Tämänhetkinen radiotoimintalupa on ollut kahdeksan vuotta, sitä edellinen oli voimassa viisi vuotta.

Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen kertoo, että Kaleva haki radiotoimintalupaa, koska he haluavat levittää sisältöjään jatkossa useassa eri kanavassa.

– Lupa on voimassa jopa vuoteen 2030 saakka. Se aikajänne on niin pitkä, että siinä ajassa tässä maailmassa tapahtuu vielä paljon asioita.

Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa sanoo, että suunnitelmat radiotoiminnan suhteen selkenevät, kun päätös luvista varmistuu.

– Media-alalla pitää pyrkiä mahdollisimman kattavasti eri välineisiin ja viestintätapojen yhdistelmään. Ja tarjota enemmän varsinkin meidän ilmoitusasiakkaillemme.

Audio on kuuma peruna

Sanomalehtien hakeutuminen radiopuolelle ei yllätä Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Mölleriä. Hän pitää sitä ennemminkin loogisena.

– Se on vähän sama kuin, että pitää olla netissä. Internet on yksi jakelukanava, jos et ole siellä mediatalona, et ole olemassa.

Möller uskoo, että sanomalehtien motivaatio radiotoiminnan aloittamiseen on tiivistää suhdetta kuluttajiin sillä alueella, jossa he toimivat.

– En usko, että lähtökohtana olisi se, että sanomalehdet lähtisivät kampittamaan olemassa olevia kanavia, vaan laajentamaan omaa toimintaansa ja tyydyttämään kuluttajakuntaansa.

Yllättävää radiotoimintalupien määrässä on Möllerin mielestä se, että se oli kokonaisuudessaan melko pieni.

– Olisin odottanut, että hakemuksia olisi laitettu enemmän edes kokeilumielessä tai olisi kiinnostuttu enemmän radiotoiminnasta, koska radiolla menee nyt hyvin.

Möller uskoo, että tuleva kymmenvuotinen radiotoimintalupakausi tulee olemaan myönteinen asia myös radion kuuntelijoille. Radioasemat luultavasti uskaltavat investoida sisältöön ja toimintaan enemmän, kun toiminta on turvattu pidemmäksi aikaa.

– Esimerkiksi viiden vuoden toimilupakaudella investoinnit olivat paljon heikompia kuin nyt meneillään olevalla kahdeksan vuoden kaudella.

Radiokuulokkeet pöydällä.
Radiotaajuuksia on tarjolla niukasti, joten on odotettavissa, että samaa taajuutta hakee suurempi määrä kuin lupia voidaan myöntää.Emma Hinkula / Yle

Valtaosa radioluvan hakijoista on Möllerin mukaan olemassa olevia toimijoita, jotka hakevat itselleen jatkoa tai laajennusta. Möller ajattelee, että uusien toimijoiden lupahakemusten vähäinen määrä saattaa johtua myös siitä, että ajatellaan että nykyiset toimijat ovat niin vahvoja ja saavuttaneet tietynlaisen aseman.

– Saatetaan kokea, että alalle on hankala tulla kilpailemaan, kun olemassa olevat toimijat ovat jo niin hyvissä asemissa. Vaatii osaamista tulla toimialalle, eikä se ole ilmaista leikkiä.

Median toiminnassa audiopuoli alkaa Möllerin mielestä olla koko ajan tärkeämmässä asemassa.

– Audio muotona tuottaa sisältöjä on kasvava.

Audio on Möllerin mielestä tällä hetkellä kuuma peruna mediamaailmassa. Hän sanoo, että ne, jotka eivät ole miettineet audiostrategiaa, joutuvat nyt pohtimaan, mitä tehdä äänipuolella.

Samalle taajuudelle useita hakijoita

Radiotoimintalupia käydään Viestintävirastossa läpi paraikaa. Tämänkertainen lupahakemusrumba eroaa Viestintäviraston lakimies Henriikka Rostin mukaan aiemmista kerroista siten, että nyt kaikki luvat ovat haettavissa uudestaan. Aiemmat lupahakemuskerrat ovat olleet täydennyskierroksia.

– Eli on haettu sellaisia taajuuksia, jotka ovat vapautuneet edellisiltä toimijoilta. Nyt on haussa nykyisetkin taajuudet, joilla harjoitetaan tälläkin hetkellä radiotoimintaa.

Luvat myönnetään lakiperusteisesti (siirryt toiseen palveluun) (Finlex). Hakijan tulee täyttää tietyt kriteerit. Jos samalle taajuudelle on useampi hakija, tekee lopullisen päätöksen luvan myöntämisestä valtioneuvosto.

Rostin mukaan taajuuksia on niukasti ja on odotettavissa, että samaa taajuutta hakee suurempi määrä kuin lupia voidaan antaa.

– Vaikka halutaan mahdollistaa uutta toimintaa, ei ole tarkoitus, että nykyisiä toimijoita lakkautetaan. Vaakakupissa painaa se, että harjoittaa jo sitä toimintaa. Täytyy olla riittävän vakaavarainen.