Ekaluokkalaisten vanhemmat saivat työnantajalta kolmen päivän palkallisen vapaan – "Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin"

Koulunaloitusvapaata hyödyntävät vanhemmat kokevat palkallisen vapaan tuovan turvallisuuden tunnetta perheeseen, jossa lapsi aloittelee koulupolkuaan.

koulu
mies ja poika suojatiellä
Annika Laaksonen / Yle

Tuusulalaisen perheenäidin Minna Kuusiston työnantaja tarjosi työntekijöilleen ensimmäistä kertaa palkallista perhevapaata lapsen koulunaloituksen tueksi.

– Esikoiseni aloitti tänään ensimmäisen luokan, ja tilanne oli koko perheelle uusi, Kuusisto kertoo.

Kouluunlähtöä oli Kuusiston perheessä jännitetty jo viime talvesta lähtien.

– Mikäli työnantaja ei olisi tarjonnut tätä mahdollisuutta, olisin harkinnut palkatontakin vapaata. Koulupäivät ovat alussa vain kolmituntisia ja uudenlaisen arjen harjoittelua, joten tällainen vaihtoehto oli nyt erityisen hyvä, Kuusisto iloitsee.

– Ennen koulun alkua sain siis kertoa lapselleni, että vien hänet kouluun ja haen hänet sieltä ja vietän koko ensimmäisen iltapäivän hänen kanssaan kotona. Jos olisin nyt tällä hetkellä töissä, pohtisin jatkuvasti, miten lapsen koulupäivä on mennyt. Ollessani itse tässä läsnä tilanne on aivan erilainen, Kuusisto mietti torstaina iltapäivällä.

Kuusisto kertoo, että osalla hänen tuttavaperheistään on ollut hankaluuksia lapsen koulun aloituksen järjestymisen kanssa. Osa on voinut hyödyntää joustavia työaikojaan ja osa saanut isovanhempia avuksi.

– Koen, että tämänkaltainen vapaatarjous on viesti ja signaali työnantajalta siitä, että arjen ja työelämän haasteellisuus ymmärretään, eli sikäli sillä on myös symbolista merkitystä, toimitilapäällikkönä Espoossa suunnittelu- ja konsulttiyritys Rambollissa toimiva Kuusisto pohtii.

"Tuttavapiiri saattaa kadehtia"

Samassa yrityksessä työskentelevän töölöläisperheenisän Fredrik Winqvistin perheessä koulutiensä aloitti tänään sisaruksista toiseksi vanhin.

– Lapsen koulunaloitus on tunteellinen ja ainutkertainen hetki. Turvallinen aloitus on tärkeää, nyt sen saa tehdä ihan luvan kanssa, Winqvist painottaa.

Erityisen tyytyväinen hän oli päästessään hakemaan tytärtänsä jo ennen kolmea iltapäiväkerhosta verrattuna siihen, että töistä paikalle olisi ehtinyt vasta viiden maissa.

– Tuttavapiirissä työnantajani toimintaan on suhtauduttu ehkä jopa vähän kadehtien. Uskonkin, että tästä leviää viestiä tuttavienkin työpaikoille ja tämmöisiä ajatuksia voisi myös muualla herätellä. Vuorokaudessa on 24 tuntia, ja jollakin tavalla siinä pitää sekä työ- että muun arkielämän pyöriä, Winqvist naurahtaa.

"Työntekijöihin investoiminen maksaa itsensä takaisin"

Koulunaloitusvapaata tarjonneen Rambollin viestintäjohtajan Karoliina Lehmusvirran mukaan ajatus syntyi siitä, että haluttiin hakea joustoa perhe-elämän ja toisinaan kiireisen ja hektisen asiantuntijatyön välille.

– Aloite tuli talon sisältä, ja arviomme mukaan se koskee noin sataa työntekijäämme 2 300 ihmisen organisaatiossamme. Palkallista vapaata voi käyttää 1–3 päivää syksyn aikana, Lehmusvirta kertoo.

Palkalliset ylimääräiset vapaat ovat toki työtuntimääriä kasvattaneen kiky-hengen vastaisia, mutta Lehmusvirran edustama yritys uskoo kyseessä olevan satsauksen, joka maksaa itsensä takaisin.

– Asiantuntijamme ovat yrityksemme suurin voimavara, ja sitä kautta on intressiemme mukaista tehdä tekoja, jotka kasvattavat työntekijöiden sitoutumista ja helpottavat työelämän ja perhearjen yhdistämistä.

– Tämä on tarkoitettu osaltaan helpottamaan ruuhkavuosien taakkaa. Toisaalta projektityö vaatii joskus pidempää päivää myös työntekijöiltä, joten uskomme, että investointi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Lehmusvirta summaa.

Vastaavanlaisia tekoja ovat tehneet muun muassa Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tarjotessaan työntekijöidensä kouluikäisille lapsille kesähoitoa tai puhelinoperaattori DNA antaessaan tuoreelle isovanhemmalle viikon palkallisen vapaan.

Väestöliitto käynnisti pari vuotta sitten Perheystävällinen työpaikka -ohjelman (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on tukea työssäkäyviä vanhempia. Kampanjassa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla työteon ja perhe-elämän sujuvuutta arjessa helpotetaan ja samalla tuetaan työntekijän työkykyä ja toisaalta työnantajan tavoitteita.

Talouselämä-lehden haastattelema EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk arvioi vapaa-ajasta tulleen työntekijöille entistä tärkeämpää (siirryt toiseen palveluun), vaikka Suomi ottaakin vasta askeleita samaan suuntaan kuin muut Pohjoismaat. Vastatessaan Tanskassa toimineen yrityksen työterveyshuollosta, työntekijät eivät Schugkin mukaan olisi millään halunneet tehdä viikonlopputyötä, vaikka se tarkoittikin parempaa palkkaa.