1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. auringonkukkaöljy

Sähkölieden paloturvallisuutta parantavan lisälaitteen toimintaa tutkitaan auringonkukkaöljyllä – älä kuitenkaan kokeile kotona

Suomessa kehitetyt liesivahdit käyvät ulkomailla kaupaksi kotimaata paremmin.

Liesien huolimattomasta käytöstä johtuvia tulipaloja voitaisiin vähentää turvalaiteilla. Kuva: Hillevi Antikainen / Yle

Otetaan paistinpannu ja kaadetaan sille auringonkukkaöljyä. Laitetaan pannu sähköliedelle, ja asetetaan sen muille levyille tyhjät kattilat. Kytketään pannun levy täysille, tarkoituksena saada öljy leimahtamaan.

Nyt liesiturvalaitteen on oikealla hetkellä puututtava peliin.

Sen on katkaistava virta ennen kuin öljyn lämpötila on 330 celsiusastetta. Toisaalta laite ei saa kytkeä levyä pois päältä, jos öljyn lämpötila on alle 200 astetta ja vaikka ilmassa olisi myös kuumaa vesihöyryä.

Edelleen, kun sähkön poiskytkeminen on tapahtunut, ei pannulla oleva öljy saa sitä seuraavan kymmenen minuutin aikana syttyä palamaan.

Suunnilleen tällaisella testillä tutkitaan, täyttääkö liesipaloja estämään suunniteltu hellan lisälaite - liesivahti - eurooppalaisen standardin vaatimukset.

Suomessa kyseisen laitestandardin vaatimukset tunnetaan erityisen hyvin, sillä sitä laatimassa oli edustajia täkäläisistä yrityksistä.

Suunnittelijoille annettiin vapaat kädet

– Minun kanta oli, että tehdään suorituskykymittaus. Silloin se jättää valmistajille suunnittelutehtävän ja he voivat tehdä sen niin kuin parhaaksi näkevät, muistelee työssä mukana ollut, liesivahteja tekevän Saferan tuotekehitysjohtaja Samuli Lintonen.

Myös toisen liesivahteja valmistavan yrityksen puolella korostetaan standardin laadinnassa mukanaolon tuomia hyötyjä.

– Tulihan siinä näkyvyyttä yhtiölle ja uusia kanavia ja kontakteja, sanoo Innohomen toimitusjohtaja Juha Mört.

Molemmissa yrityksissä on kuitenkin saatu huomata, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Tuotteita menee kotimaata paremmin kaupaksi muun muassa Norjassa ja Ruotsissa, missä molemmissa liesien paloturvallisuusasiassa tunnutaan olevan selvästi pitemmällä.

Norjan menekkiä selittää se, että siellä liesivahdit ovat olleet jo muutaman vuoden ajan pakollisia. Ruotsissa laitteita puolestaan asennetaan muun muassa kotipalveluja tarvitsevien seniorikansalaisten koteihin siinä missä muitakin apuvälineitä.

– Siellä kunnat ja kaupungit hallitsevat aika isoakin määrää vanhusten apulaitteita ja se on ihan hyvä bisnes, kertoo Lintonen.

Anturit yläpuolelle ja virrankatkaisuboksi johtoon

Mutta miten tyypillinen liesivahti sitten toimii? Käyttäjälle se näyttää lähinnä sähköasentajan paikalleen laittamilta kahdelta kotelolta, joista toinen on hellan yläpuolella ja toinen laitteen virtasyötön yhteydessä takana.

Sähköteknisesti liesivahdin kovat osat ovat periaatteessa nämä: riittävän iso rele virran katkaisuun ja sitä ohjaavia antureita. Mutta mitä tietoja antureilla sitten pitää kerätä?

– Kyllä ne tärkeimmät ovat lämpötilat, sekä säteilevät että johtuvat lämpötilat, valottaa Saferan Lintonen.

Innohome on juuri saanut liesivahdilleen uuden eurooppapatentin. Koska patentoitu tieto on julkista, Mört kertoo varsin avoimesti järjestelmän toiminnasta. Hänen mukaansa laitteisto seuraa kolmea asiaa, ja siinä oleva ohjelma päättää, ollaanko vaaratilanteessa vai ei.

– On lieteen syötettävän virran mittaus ja kahden lämpötilan mittaus. Niiden kolmen asian mittauksesta algoritmi laskee sen, onko tilanne vaarallinen vai ei, yksinkertaistaa Innohomen Mört.

Saferan puolella korostetaan, että laitteen ydin on ohjelmistossa.

– Hienous on siellä algoritmeissa ja älykkyydessä, kun mittadataa kertyy, niin osataan tulkita sitä tekoälykkäästi, että minkälainen yhdistelmä antureista tarkoittaa oikeasti vaaratilannetta ja mikä ei, kertoo Lintonen.

Suomessakin toisessa, sähköasennuksia koskevassa uudehkossa standardissa suositellaan liesivahtien asentamista. Molemmissa yrityksissä uskotaan tämän ajan myötä vahvistavan laitteiden menekkiä.

Ainakin suositus luo paineita sähkösuunnittelijoille.

Suomessakin liesivahtien asentamista suositellaan sähköasennusstandardissa

– Jos jotain sattuu, onhan se ikävää olla vastaava suunnittelija, joka ei käyttänyt suositeltuja turvaratkaisuja, sanoo Lintonen.

Toisaalta kysymys kuuluu, miksi kodinkonevalmistajat eivät valmiiksi varusta liesiä liesivahtien tasoisilla turvalaitteilla?

Toki erilaisia virran katkaisevia kellokytkimiä on vakiona muutamissa helloissa, mutta monimutkaisemmat turvalaitteet ovat harvinaisempia.

– Se kertoo mitä jo 1990-luvulla on opittu Ruotsissa, että näitä on aika vaikea tehdä, Lintonen arvioi.

Liesivahdin haasteellisuus piilee siinä, että järjestelmä ei saa haitata normaalia ruoanvalmistusta, mutta sen pitää osata etukäteen katkaista virta, jos tulipalon uhka on lähestymässä.

Suomessakin sähköliedet ovat merkittävä, tai jopa merkittävin, ihmishenkien menetyksiin johtaneiden tulipalojen aiheuttaja.

Tietenkään liesivahdit eivät poista tulipaloriskiä kokonaan.

Tämän takia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on kannustanut muun muassa ikääntyvien omaisia miettimään, onko oma vanhempi enää ruuanlaittokuntoinen.

Kylmiin ruokiin ei silti tarvitse tyytyä. Esimerkiksi mikroaaltouuni kun on selvästi liettä turvallisempi vaihtoehto.