Onko Helsingissä pian yhtä kuuma kuin Montenegrossa? Katso, miten suomalaiset kaupungit lämpenevät vuoteen 2080 mennessä

Suomen tämän kesän helteet ovat esimakua tulevasta. Vaikka päästöjä vähennettäisiin merkittävästi heti, ilmasto jatkaa lämpenemistään vuosikymmeniä.

ilmastonmuutos
Heinäkuun 2080 keskilämpötila Suomessa.
Kuva on graafikon näkemys siitä, miltä helsinkiläisellä uimarannalla voisi näyttää vuonna 2080.EPA, käsittely: Juha Rissanen / Yle

Kuvittele heinäkuu 2080 Helsingin Hietaniemessä:

Uimaranta on mustanaan ihmisiä, jotka hakevat veden ääreltä helpotusta helteeseen.

Aurinkovarjon alla joku naureskelee, kuinka joskus vuonna 2018 puhuttiin jostakin käristyskupolista. Vähänpä silloin tiedettiin!

Edessä aukeavalla Seurasaarenselällä ui Mustaltamereltä kotoisin oleva täpläsilli.

Ajatusleikki ei ole kovin kaukaa haettu. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada hallintaan, Suomen kaupunkien keskimääräinen lämpötila heinäkuussa voi muutamien vuosikymmenien päästä olla sama kuin joissakin etelän lomakohteissa nyt.

Tulevaisuuden lämpötiloja on mahdollista ennustaa ilmastomallien perusteella. Laskimme, paljonko heinäkuun keskilämpötila nousee Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa vuoteen 2080 mennessä, jos pahin skenaario eli kehityskulku toteutuu eikä maailmassa ryhdytä riittäviin toimiin ilmastopäästöjen leikkaamiseksi.

Katso alta myös, miten lämpötilat kehittyvät parhaassa tapauksessa, jos ilmastonmuutosta saadaan hillittyä.

Ilmastomalleista ja -skenaarioista voit lukea lisää jutun loppupuolelta.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Helsingissä.
Heinäkuussa 2080 Helsingissä on RCP2.6-skenaarion perusteella keskimäärin 18,7 astetta ja RCP8.5-skenaarion mukaan keskimäärin 21,4 astetta. Vertailukaupungit on valittu 0,5 asteen marginaalilla.Juha Rissanen

Helsinki on kuin Bryssel...

Kahlataanko Mannerheimintiellä sadekuurojen jälkeen polviin asti yltävässä vedessä?

Myönteisimmän ennusteen mukaan Helsinki muistuttaa vuonna 2080 heinäkuun lämpötilaltaan Belgian pääkaupunkia Brysseliä nyt.

Ennuste perustuu skenaarioon, jossa ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen määrä onnistutaan kääntämään laskuun pian vuoden 2020 jälkeen.

Tällöin heinäkuun 2080 keskilämpötila olisi Helsingissä 18,7 astetta. Se on 1,5 astetta enemmän kuin tällä hetkellä. On hyvä muistaa, että kyseessä on koko kuukauden keskiarvo, ja päivän ylimmät lämpötilat ovat sitä paljon korkeammat.

Helsingissä vallitsee nyt merellisen ja mantereisen ilmaston välimuoto. Siinä talvet ovat lauhoja ja kesät lämpimiä. Heinäkuiden aikana on sekä helleaaltoja että viileämpiä jaksoja.

1,5 asteen lämpötilan nousu lisää heinäkuisen Helsingin sään ääriolosuhteita. Sateet ovat nykyistä rankempia ja pitkiä hellejaksoja on useammin.

Suomessa tänä kesänä pitkään jatkunut helle onkin esimakua tulevasta. Kuumia jaksoja selittää ilmaston luontainen vaihtelu, mutta asiantuntijoiden mukaan myös ilmastonmuutos vaikuttaa taustalla.

Kasvukausi pidentyy kesän molemmista päistä, kun lämpötila nousee. Toisaalta luonnonkasveille tulee ongelmia, koska ne ovat sopeutuneet tiettyihin lämpötiloihin.

Brysselin kaltaiseksi Helsinki ei silti välttämättä muutu muuten kuin keskilämpötilaltaan. Rankkasateiden määrää tulevaisuudessa ei voida tarkasti ennustaa.

Bryssel sijaitsee lauhan länsituulen vyöhykkeellä. Siellä vettä tulee jo nyt huomattavasti, koska sateita saapuu kaupunkiin Atlantin valtamereltä.

...vaiko: Helsinki on kuin Podgorica

Viljelläänkö Viikissä pian viiniä?

Huolestuttavimman ennusteen mukaan Helsinki muistuttaa vuonna 2080 heinäkuun lämpötilaltaan kaupunkia Välimeren rannikolla.

Tähän päädytään, jos maailman maat eivät ilmastoneuvotteluista huolimatta ryhdy riittäviin toimiin ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen rajoittamiseksi.

Ennusteen mukaan Helsingin heinäkuun 2080 keskilämpötila olisi 21,4 astetta. Se nousisi 4,2 asteella nykyisestä.

Yhtä lämmintä on tällä hetkellä esimerkiksi Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa. Se sijaitsee Adrianmeren rannikon tuntumassa, Välimeren ilmaston ja subtrooppisen vyöhykkeen rajalla.

4,2 asteen nousu heinäkuussa aiheuttaisi Etelä-Suomessa suuria ongelmia monille viileisiin olosuhteisiin tottuneille eläinlajeille ja luonnonkasveille. Suomessa pitäisi todennäköisesti löytää myös uusia viljelylajeja.

Tulvat saattaisivat lisääntyä, koska sademäärä kasvaisi.

Välimereltä tuttu nahkealehtinen kasvillisuus ei sentään levittäytyisi Helsinkiin, vaikka lämpötila nousisikin. Aurinko paistaa Välimerellä määrällisesti enemmän kuin Suomessa, ja esimerkiksi pinnanmuodot ovat alueilla erilaiset.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Oulussa.
Heinäkuussa 2080 Oulussa on RCP2.6-skenaarion perusteella keskimäärin 16,8 astetta ja RCP8.5-skenaarion mukaan keskimäärin 19,7 astetta. Vertailukaupungit on valittu 0,5 asteen marginaalilla.Juha Rissanen

Oulu on kuin Tukholma – tai Berliini

Pyöritelläänkö Oulussa lumipallot pian kurasta?

Pohjoinen lämpenee nopeammin kuin etelä, sekä Suomessa että koko maapallolla.

Se johtuu pohjoisten alueiden lumipeitteen vähenemisestä. Lumi heijastaa auringonvaloa takaisin, mutta jos lunta on vähemmän, auringon energiaa varastoituu enemmän maan pintaan.

Vaikka Oulu on Helsinkiä yli 500 kilometriä pohjoisempana, heinäkuun keskilämpötila nousee siellä suunnilleen samaan tahtiin kuin Helsingissä: myönteisimmän ennusteen mukaan 1,6 astetta ja huolestuttavimman mukaan 4,4 astetta vuoteen 2080 mennessä.

Talvella nousu on Oulussa Helsinkiä huomattavasti suurempi.

Jos ilmaston lämpenemistä onnistutaan hillitsemään, tulevaisuuden Oulu on lämpötilansa puolesta heinäkuussa kuin nykyinen Tampere tai Tukholma. Jos taas päästöjen annetaan kasvaa vapaasti, Oulu muistuttaa vuonna 2080 heinäkuun keskilämpötilaltaan esimerkiksi Saksan pääkaupunkia Berliiniä.

Oulua pohjoisempana Lapissa jo 2–3 asteen nousu kesän keskilämpötiloissa aiheuttaa sen, että metsänraja nousee ja tunturipaljakka eli metsänrajan yläpuolelle nouseva tunturin lakialue vähenee.

Elinalueiden supistuminen johtaa useiden kasvilajien uhanalaistumiseen tuntureilla.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Turussa.
Heinäkuussa 2080 Turussa on RCP2.6-skenaarion perusteella keskimäärin 19,4 astetta ja RCP8.5-skenaarion mukaan keskimäärin 21,9 astetta. Vertailukaupungit on valittu 0,5 asteen marginaalilla.Juha Rissanen

Turku on kuin Pariisi – tai Varna

Uiko Aurajoessa pian Mustassameressä esiintyvä täpläsilli?

Keskilämpötilan nousu vaikuttaa myös Itämeren pintalämpötilaan. Lämpenemisen seurauksena monien viileään veteen sopeutuneiden lajien määrä vähenee.

Suomen merialueille tulee uusia lajeja, joita nykyään esiintyy etelämpänä.

Lounaisrannikolla sijaitsevassa Turussa heinäkuun keskilämpötila nousee myönteisimmän ennusteen mukaan 1,6 astetta ja huolestuttavimman mukaan 4,1 astetta vuoteen 2080 mennessä.

Turku on tämän jutun suomalaiskaupungeista jo tällä hetkellä heinäkuussa lämpimin.

Jos lämpötilan nousu pysyy aisoissa, heinäkuisessa Turussa olisi tulevaisuudessa yhtä lämmintä kuin Ranskan pääkaupungissa Pariisissa nyt.

Huolestuttavimman ennusteen mukaan Turusta tulisi kuin Mustanmeren rannalla Bulgariassa sijaitseva Varna. Se on suomalaistenkin tuntema rantalomakohde.

Rannikon tuntumassa esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla on paljon viljatiloja. Lämpötilan nousu vaikuttaa viljanviljelyyn ja siten ruoantuotantoon. Jo tämän vuoden kuuma heinäkuu aiheutti pahoja satovahinkoja.

Merenpinnan nousu aiheuttaa rannoilla eroosiota eli maaperän kulumista.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Tampereella.
Heinäkuussa 2080 Tampereella on RCP2.6-skenaarion perusteella keskimäärin 18,5 astetta ja RCP8.5-skenaarion mukaan keskimäärin 21,1 astetta. Vertailukaupungit on valittu 0,5 asteen marginaalilla.Juha Rissanen

Tampere on kuin Düsseldorf – tai Bilbao

Pitäisikö Hervannan ja keskustan välille rakentaa raitiotien sijaan veneväylä?

Suomen sisäosissa ilmaston lämpeneminen aiheuttaa tulvia, koska sateet muuttuvat rankemmiksi. Se vaikuttaa myös veden laatuun ja jokien virtaamaan. Rankkasateet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, mikä aiheuttaa rehevöitymistä ja levän lisääntymistä.

Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki Tampere muistuttaa tulevaisuudessa kesälämpötiloiltaan läntistä Saksaa.

Myönteisimmän ennusteen mukaan Tampere on vuonna 2080 kuin Düsseldorf. Huolestuttavimman mukaan Tampere lämpenee siten, että se muistuttaa Bilbaota Espanjassa Atlantin rannikolla.

Tampereen heinäkuun keskilämpötila nousee myönteisimmän ennusteen mukaan 1,5 astetta ja huolestuttavimman mukaan 4,2 astetta vuoteen 2080 mennessä.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Suomessa.
EPA, käsittely: Juha Rissanen / Yle

Toiveikkain ennuste on jo liian toiveikas

Tässä jutussa esitetyt kaupunkivertailut perustuvat ilmastomalleihin, joilla voidaan arvioida tulevaisuuden kehitystä.

Mallien perusteella on luotu skenaarioita (siirryt toiseen palveluun), joiden tarkoituksena on havainnollistaa tulevaisuutta. Juttumme myönteisin skenaario on tieteelliseltä nimeltään RCP2.6 ja huolestuttavin skenaario RCP8.5.

RCP2.6-skenaarion mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi korkeimmillaan vuoden 2050 tienoilla, mutta alkaisi sen jälkeen laskea.

RCP8.5-skenaariossa hiilidioksidin määrä kasvaa vuoteen 2100 mennessä kolminkertaiseksi 1800-luvun loppuun verrattuna ja jatkaa kasvuaan vielä 2100-luvullakin.

Ensimmäinen skenaario perustuu siihen, että päästöt onnistutaan kääntämään jyrkkään laskuun 2020-luvulla. Toinen käy toteen, jos kasvihuonekaasupäästöjen annetaan vapaasti kasvaa. Todennäköisin skenaario on jotakin näiden keskivaiheilta.

Ilmaston lämpenemistä ei voida enää estää. Vaikka päästöjä vähennettäisiin merkittävästi heti, ilmasto jatkaa lämpenemistään vielä vuosikymmeniä.

Miten laskimme lämpötilojen muutokset?

Heinäkuun keskilämpötilojen ennustetut muutokset on laskettu CMIP5-tietokannasta (siirryt toiseen palveluun) (Coupled Model Intercomparison Project 5), ja ne perustuvat 28 ilmastomallin globaaliin keskiarvoon. CMIP5 tarjoaa ilmastotutkijoille rungon vertailukelpoisten kokeiden tekemiseksi.

Kaupunkien tämänhetkiset vuorokauden keskilämpötilat ovat peräisin yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän Berkeley Earthin (siirryt toiseen palveluun) laskelmista. Berkeley Earth on ilmastotutkijoiden yleisesti käyttämä lähde, jonne on laskettu maailman eri kaupunkien keskimääräisiä lämpötiloja jopa satojen vuosien takaa.

Lämpötilat kuvastavat tarkalleen ottaen hieman kaupunkeja laajemman alueen keskimääräisiä olosuhteita.

Mallien perusteella laskemamme muutokset kerrotaan jutussa suhteessa vuosien 1981–2010 heinäkuiden keskilämpötilaan.

Tarkasteltaviksi kaupungeiksi valitsimme Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun, joiden tämänhetkiset keskilämpötilat löytyvät Berkeley Earthin laskelmista. Vertailualueen rajasimme Eurooppaan.

Vertailukaupungit on valittu siten, että niiden tämänhetkinen heinäkuun keskilämpötila eroaa enintään 0,25 asteella lähtökaupungin lämpötilasta ilmastomallien esittämän muutoksen jälkeen.

Mitä kaupunkien lämpötilamuutoksia mitatessa pitää muistaa?

Ilmastomallien perusteella ei voi ennustaa kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkeihin.

Varsinaisessa ilmastotutkimuksessa otettaisiin huomioon etenkin kaupunkien lämpösaarekkeet (siirryt toiseen palveluun), joiden vuoksi keskustan lämpötila on yleensä korkeampi ympäröiviin maaseutualueisiin verrattuna. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, tuleeko ilmiö voimistumaan vai heikkenemään ilmastonmuutoksen myötä.

Kaupungin todelliseen lämpötilan muutokseen vaikuttavat myös pinnanmuodot. Lisäksi laskelmissa tulee ottaa huomioon myös viheralueiden ja kovien pintojen suhde.

Ihmiskunnan tekemiä päätöksiä ei puolestaan voi ennustaa. Päätökset määrittelevät sen, kuinka voimakkaasti ilmasto muuttuu.

Kaiken lisäksi eri tekijät, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat toisiinsa.

Heinäkuun 2080 keskilämpötila Suomessa.
EPA, käsittely: Juha Rissanen / Yle

Sopimus on, mutta säännöt puuttuvat

Ilmastonmuutosta on yritetty hillitä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Pariisin vuoden 2015 sopimuksessa ilmaston lämpeneminen yritetään pysäyttää alle kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.

Lisäksi maat pyrkivät jopa tiukempaan tavoitteeseen, 1,5 asteeseen, koska se vähentäisi ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja huomattavasti.

1800-luvun lopulla alkaneen teollisen kehityksen aikana koko maapallo on lämmennyt keskimäärin 0,85 astetta. Tällä hetkellä se lämpenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä.

Kukaan ei tiedä, miten Pariisin sopimuksen tavoitteessa onnistutaan. Presidentti Donald Trump ilmoitti viime vuonna Yhdysvaltojen irtautuvan sopimuksesta, mutta todellisuudessa monet osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat yhä kiinteästi mukana ilmastotalkoissa.

Tavoitteeseen pääseminen riippuu myös Euroopan maista ja Kiinasta, joka on maailman suurin saastuttaja.

Sopimuksen tavoitteiden riittävyyttä pohditaan seuraavan kerran joulukuussa Puolan Katowicen ilmastokonferenssissa. Siellä on tarkoitus sopia ilmastosopimuksen säännöistä eli siitä, miten päästöistä ja niiden vähentämisestä raportoidaan.

Kahden asteen kauhuskenaario

Vaikka Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästäisiin, se ei silti välttämättä riitä. Tuoreiden tutkimusten mukaan ilmastojärjestelmä olisi haavoittuvaisempi kuin tähän asti on luultu.

Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian PNAS-lehdessä julkaistun artikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan maapallolla olisi keikahduspiste, jonka jälkeen planeetan kuumeneminen lähtee hallinnasta.

Tämä piste saatetaan saavuttaa jo kahden asteen kohdalla.

Tutkijoiden mukaan lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen ei olisikaan mahdollista, vaan sen jälkeen lämpötila jatkaisi kohoamistaan ja pysähtyisi vasta sitten, kun lämpötila on kohonnut 4–5 astetta.

Silloin maapallolla olisi yhtä lämmintä kuin 1,2 miljoonaa vuotta sitten.

Tämä johtaisi muun muassa siihen, että joinakin kesinä pohjoiset merialueet olisivat täysin jäättömiä. Merenpinta voisi nousta jopa 60 metriä ja useista maapallon alueista tulisi niin kuumia ja kosteita, että ne olisivat asuinkelvottomia.

Juttua varten on haastateltu Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntijaa Reija Ruuhelaa, vanhempaa tutkijaa Achim Drebsia ja erikoistutkija Antti-Ilari Partasta sekä Ylen meteorologia Kerttu Kotakorpea. Lähteinä on lisäksi käytetty Ilmatieteen laitosta, ilmastonmuutostietoa tarjoavaa Ilmasto-opasta, ympäristöhallinnon verkkopalvelua Ymparisto.fi:tä, yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän Berkeley Earthin laskelmia menneistä lämpötiloista sekä aiempia Ylen artikkeleita.

Lue myös:

Ilmastonmuutoksen hyöty Suomen talousmetsille katoaa pieniin suihin – tuholaiset pitävät helteistä ja myrskyistä

Kaipaatko pitkiä kesiä? Ilmastonmuutos voi tuoda ne sinulle – talven kustannuksella

Kun Eurooppa paahtuu, jossain on oltava viileää – Minne kylmä on kadonnut?