Ohran huono satotilanne luo juomateollisuudelle hintapaineita ja on saanut Koskenkorvan tislaamon kokeilemaan vehnää

Satomenetyksistä huolimatta mallasvarastojen uskotaan riittävän kotimaan tarpeisiin.

juomateollisuus
Ohra on Suomen yleisimmin viljelty viljalaji.
Mari Nupponen / Yle

Jo kevätkesällä povattu viljakato on toteutumassa ankarimman mukaan. Mikä pahinta, se tarkoittaa ohraista tulevaisuutta ohrasta juomia tehtailevalle juomateollisuudelle.

Kun ohran saatavuus ja laatu heikkenevät, se nostaa hintoja ja silloin huolestuu myös oluista ja tisleistä nauttiva kansa. Hintapaineita on jo uumoiltu muualla Euroopassa.

Heinäkuussa Luonnonvarakeskus Luke ennakoi (siirryt toiseen palveluun), että viljasato on tämän vuosituhannen huonoin. ProAgrian uusin kasvutilannekatsaus (siirryt toiseen palveluun) jatkoi samalla linjalla: "Kevätviljojen sato on jäämässä 50–60 prosenttiin keskimääräisestä Etelä-Suomessa ja 75–85 prosenttiin muualla maassa", siinä todetaan.

Tislaaja varautuu vaihtoehtoihin

Lisää huolta toi Koskenkorvaa valmistavan Altia Oyj:n puolivuosikatsaus (siirryt toiseen palveluun). Toimitusjohtaja Pekka Tennilän kertomuksessa pistää silmään hänen huolensa ohrasadon määrästä ja laadusta. "Koskenkorvan tehtaan tehokkuuden varmistamiseksi varaudumme mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisiin ratkaisuihin", hän kirjoittaa.

Vaihtoehtoisiin ratkaisuihin?

– Kyllä me varaudumme erilaisiin skenaarioihin. Esimerkiksi Koskenkorvalla olemme jo kokeilleet vehnää ihan menestyksekkäästi. Jos ohran hinta ja saatavuus vaihtelevat, niin meidän täytyy yrittää suojautua siltä muilla keinoilla, Tennilä täsmentää.

Avaus on merkittävä, sillä tähän asti Koskenkorva on erikoistunut nimenomaan ohra-alkoholin tislaamiseen (siirryt toiseen palveluun).

Tennilän mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Koskenkorva Vodkaa tislattaisiin tulevaisuudessa vehnästä. Kyse on niin sanotusta bulkkietanolista.

– Koskenkorva Vodka ei ole siirtymässä vehnään vielä pitkään aikaan. Se on ohratuote, Tennilä rauhoittelee.

Hänen mukaansa nyt eletään ratkaisevia päiviä puintien juuri alettua.

– Ohran saatavuus on tällä hetkellä aika haastavaa. Kyllä meillä viljaa on, mutta varastot ovat vähissä. Nyt seuraamme tosi tarkasti, miten uusi sato tulee kehittymään.

Laatu aiheuttaa päänvaivaa

Viinaa tislaava Altia tarvitsee tärkkelysohraa, mutta ohrakurjuus koskee myös panimoteollisuutta, joka elää mallasohrasta.

Viljaviesti-uutiskirjettä julkaisevan Vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:n Katariina Mattila jakaa Altian Tennilän huolen.

– Pulaa tulee olemaan kaikissa käyttökohteissa, hän sanoo.

– Ainakin mallasohran osalta on odotettavissa, että valkuaistasot nousevat liian korkealle. Monin paikoin lannoitetta on laitettu ihan tavanomainen määrä, ja jos sitten tulee 50–80-prosenttinen sato tavanomaisesta, niin se vaikuttaa valkuaispitoisuuteen suoraan.

Mattila kertoo, että korkea valkuaispitoisuus laskee laatua mallaskäyttöön ja lisäksi on luvassa pientä jyvää, joka sekään ei ole hyvä laadun kannalta.

Pohjoismaiden suurimman mallastamon Viking Maltin viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä kertoo samaa.

– Satomenetyksiä on. Laatu on yhtä tärkeää kuin määrä, ja hyvin kirjavaa se tulee olemaan. On hyviä kasvustoja, mutta on myös äärimmäisen heikkoja kasvustoja, Kivelä sanoo.

Varastot riittävät katovuodesta huolimatta

Kivelä uskoo, että mallasohraa riittää kuitenkin kotimaan tarpeisiin. Hän arvelee, että totutuista laatukriteereistä joudutaan kuitenkin keskustelemaan panimoteollisuuden kanssa.

Luken tänään perjantaina julkaisemien varastotilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ohran varastotilanne on heikentynyt. Kun muissa viljoissa ollaan plussan puolella, ohravarastot ovat huvenneet 11 prosenttia.

Viking Maltin Kivelä ei ole varastoista kuitenkaan huolissaan.

– Meidän varastomme eivät ole vähentyneet. Suomessa täytyy aina pitää vanhaa satoa varastossa, koska sato täällä voi kärsiä itämislevosta, ja silloin sitä ei voi mallastaa heti uuden sadon koitettua.

Kustannuspaineita ohran jama aiheuttaa.

– Kaikkien viljojen hinnat ovat nousseet, mallasohran hinnat jo alkukesästä, kun tämä kuumuus ja kuivuus on ollut koko Itämeren alueella. Kun negatiivisia satoennusteita alkoi tippua jo alkukesästä, niin kyllähän hinnat reagoivat, kun niukkuutta oli luvassa.

Kivelä kertoo, että katovuosi luo hintapaineita, mutta kuinka isoja, on eri asia. Hän muistuttaa, että oluessa veron ja pantin osuus hinnassa on merkittävä.

Pitäisikö huolestua? Keski-Euroopassa, missä olut on elintarvike, on jo huolestuttu.

Lue myös:

Kuivuus ja kuumuus laskivat Euroopan vehnäsatoa kymmenyksellä – Saksan ja Skandinavian sato on "katastrofaalinen"