Ainakin 29 lasta kuoli iskussa koulubussiin – Jemenissä on käyty yli kolme vuotta veristä sisällissotaa, jota yritetään sovitella syyskuussa

Jemenissä tehtiin torstaina ilmaisku koulubussiin, jossa kuoli ainakin 29 lasta. Maassa on käyty jo yli kolme vuotta sisällissotaa, johon on sotkeutunut myös ulkovaltoja.

Jemen
Jemenin hallituksen joukkoja lähellä Hodeidan satakaupunkia, Jemenissä.
Jemenin hallituksen joukkoja lähellä Hodeidan satakaupunkia, Jemenissä.Najeeb Almahboobi / EPA

Miksi Jemenin hallintoa tukeva liittouma teki torstaina ilmaiskun linja-autoon eikä kapinallisten sotilaskohteisiin? Tätä kysymystä on pohtinut Jemenissä asunut, Lähi-idän ja islamin tutkija, yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta.

– Pitkin tätä sotaa on mietitty, minkä takia tiedustelutiedot menevät aina niin pieleen, että siellä on sairaaloita, hääseurueita ja nyt koulubussi iskujen kohteena, Dahlgren sanoi perjantaina Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitsevassa Jemenissä on käynnissä vakava humanitaarinen kriisi ja sisällisota. Sisällissota on kestänyt yli kolme vuotta.

Torstaina Saudi-Arabian johtama liittouma, joka tukee Jemenin nykyistä presidenttiä Abdrabuh Mansur Hadia, teki ilmaiskun linja-autoon kapinallisten alueella Pohjois-Jemenissä. Iskussa kuoli kymmeniä ihmisiä, heidän joukossaan ainakin 29 lasta. YK on tuominnut iskun.

Sisällissotaan sotkeutunut myös Yhdysvallat

Saudi-Arabian lisäksi mukana liittoumassa ovat myös muun muassa Yhdysvallat ja Arabiemiirikunnat.

– Amerikkalaisten rooli Jemenin sodassa on kaksinainen. Heillä on menossa vuosikausia jatkunut al-Qaidan vastainen lennokkikampanja, mutta sitten toisaalta he ovat menneet mukaan saudien juoneen, jonka mukaan Jemenissä taistellaan Irania vastaan. Amerikkalaiset antavat tiedustelutietoja ja tankkaavat saudihävittäjiä ilmassa, Dahlgren taustoittaa.

Amerikkalaisten rooli Jemenin sodassa on kaksinainen

Susanne Dahlgren, Lähi-idän ja islamin tutkija, yliopistonlehtori

Jemenin sisällissodassa yhtenä osapuolena ovat houthi-kapinalliset, joita Iran tukee.

– Iran on ainoa, joka heitä tukee. Houthit eivät oikeastaan tarvitse aseistusta, muuta kuin ohjuksia, joita he ampuvat Saudi-Arabiaan. Ohjuksia he saavat Iranista.

Lähi-idän ja islamin tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan houthit eivät tarvitse aseistusta, koska he aloittivat sodan Jemenin edellisen presidentin kanssa. Sen takia heillä on suuri osa Jemenin armeijasta ja aseistuksesta käytössään.

Satamakaupunki avainasemassa

Myös Hodeidan satamakaupunki Punaisen meren rannalla eli Jemenin länsirannikolla on kapinallisten hallussa. Viikko sitten sinne tehtiin pommi-iskuja satamaan ja kalatorille. Sielläkin kuoli kymmeniä ihmisiä ja lähes 200 haavoittui.

– Hodeida on tärkeä satamakaupunki, koska Jemen on riippuvainen tuonnista, Dahlgren sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa perjantaina.

Hodeidan sataman kautta avustusjärjestöt tuovat avutustarvikkeita, kuten lääkkeitä ja elintarvikkeita. Dahlgen arvioi, että taistelut Hodeidan hallinnasta jatkuvat pitkään.

Tämä on sisällisosota, jota ulkovallat käyttävät hyväkseen.

Susanne Dahlgren, Lähi-idän ja islamin tutkija, yliopistonlehtori

– Täytyy muistaa, ettei se ole ainoastaan ulkomainen liittoutuma taistelemassa, vaan siellä on myös paikallisia joukkoja. Paikalliset asukkaat haluaisivat houtheista eroon myös Hodeidassa. Tämä on sisällissota, jota ulkovallat käyttävät hyväkseen.

Sodan kovimmat keskukset ovat Hodeida ja Taiz, joka on Jemenin keskiosassa. Myös houthien sydänmailla pohjoisessa tehdään iskuja. Valtaosa Jemenin pinta-alasta on suhteellisen rauhallista.

Jemen-tutkija Susanne Dahlgren vieraili Aamu-tv:ssä 25.helmikuuta 2013.
Yle

– Rauhallisilla alueilla mielenkiintoista se, että niillä paikalliset ovat ottaneet vallan ja panneet asiat kuntoon eli on yritetty saada sähkö toimimaan ja vesi toimimaan.

Eteläosa haluaisi olla itsenäinen valtio

Jemenin tilanteeseen yhden lisäkierteen tuo se, että Etelä-Jemen oli itsenäinen valtio vielä vuonna 1990. Siellä on voimistunut tahto saada takaisin oma itsenäinen valtio.

YK yrittää saada syyskuun alussa rauhanneuvotteluita Geneveen. Dahlgrenin mukaan neuvottelupöydän ympärille pitäisi saada paikallisia voimahahmoja Jemenistä.

– Siitä pitäisi lähteä, että nykyinen presidentti edustaa niin kapeaa sektoria Jemenissä, että neuvotteluihin pitäisi kutsua paikallisia voimahahmoja eri puolilta maata. Käynnissä on sisällissota eli siellä on monta rintamaa.