Astronautti vai lääkäri? Urasuunnitelma monella lukiolaisella hukassa – opolla jopa 700 ohjattavaa

Vain osa lukiolaisista ja ylioppilaista tietää, mihin haluaa opiskelemaan. Täsmäapua mietintään on luvassa kolmen vuoden päästä.

opiskelupaikan hakeminen
Ronja Parkkari Kevin Österman Karin Wasström  Mattlidens gymnasium
Ronja Parkkari on jo uravalintansa tehnyt. Kevin Österman ja Karin Wasström miettivät vielä.Markku Pitkänen / Yle

Abiturientti Kevin Österman on samassa tilanteessa kun moni muukin lukio-opintojen loppusuoralla oleva tai jo ylioppilaaksi kirjoittanut nuori. Kysymykseen tiedätkö, mikä sinusta tulee isona, on vaikea vastata.

– Astronautti tai en tiedä, ei ole mitään hajua vielä.

Kevinin ongelma ei ole vaihtoehtojen puute vaan se, että on liian paljon asioita, mitä hän haluaisi tehdä. Tekninen ja kaupallinen ala kiinnostavat, astronautiksi hän ei oikeasti halua.

Kevinillä ja muilla lukion kaksi vuotta sitten aloittaneilla on pakollista opinto-ohjausta tuplamäärä aiemmin opiskelleisiin verrattuna.

Mattlidens gymnasiumin opinto-ohjaaja Anna Quagraine onkin ollut Kevinille iso apu opintojen suunnittelussa.

– Mutta eihän Anna voi sanoa, mitä haluaisin tehdä. Se on mun oma juttu, Kevin pohtii.

Myös Karin Wasström on abivuoden alkaessa epävarma tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– Pakko sanoa, että en oikeastaan tiedä, yritän keksiä.

Ehkä otan jotakin laajempaa opiskeluainetta ja katsotaan sitten.

Karin Wasström

Karin uskoo, että hän pystyy päättämään lukuvuoden aikana, minne hakee opiskelemaan, mutta sitä, mihin ammattiin hän päätyy, hän ei vielä tiedä.

Nyt tuntuu siltä, että opiskelun aloittaminen jo ensi vuoden syksynä olisi hyvä vaihtoehto.

– Ehkä otan jotakin laajempaa opiskeluainetta ja katsotaan sitten.

Ronja Parkkari puolestaan on tiennyt jo pitkään mitä hän haluaa.

– Lääkikseen, se on ollut sellainen pienen tytön unelma jo aika kauan. Se on vahvistunut lukion aikana. Olen sillä tavalla poikkeus, että olen varma siitä, mitä haluan tehdä.

Ronja kertoi opinto-ohjaajalleen heti uratoiveestaan ja kävi hänen kanssaan läpi, mihin lukio-opinnoissa kannattaa keskittyä.

Koska lääkikseen pääsy on haastavaa, on Ronja miettinyt jo varasuunnitelman. Biologia on hänen lempiaineensa ja tuleva ammatti voisi olla jotakin siihen liittyvää.

Olen sillä tavalla poikkeus, että olen varma siitä, mitä haluan tehdä.

Ronja Parkkari

Jos tuijotetaan tilastoja, tästä kolmikosta vain yksi aloittaa opinnot ylioppilaskirjoitusten jälkeen ensi vuoden syksyllä. Suomessa vain kolmasosa kevään ylioppilaista jatkaa opintojaan suoraan lukion jälkeen.

– Se on kansainvälisesti poikkeuksellisen vähän. Suomi erottuu tässä suhteessa merkittävästi muista OECD-maista. Se on asia, johon toivotaan saatavan parannusta, sanoo opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kultturiministeriöstä.

Opetusneuvos Heikki Blom Opetus ja kultturiministeriö
Opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kultturiministeriöstä.Markku Pitkänen / Yle

Jatko-opintojen alun viivästymiseen on monta syytä, muistuttaa Blom. Yhtenä syynä on epätietoisuus siitä, mitä halutaan opiskella.

Opinto-ohjauksen tehostaminen on jatkossa yksi keinoista, joilla nuoria pyritään auttamaan opiskelupaikan ja oman alan löytämisessä.

– Välivuosista ei varmaan kaikkien osalta päästä eroon, mutta mitä useampi tietää varhaisemmassa vaiheessa mitä hän haluaa, sitä parempi se on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Vuoden 2021 syksyllä nuorilla on oikeus saada ohjausta omien tarpeidensa mukaisesti. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen on kirjattu lakiin.

Opinto-ohjaukseen on oikeus myös lukiosta eroamassa olevilla ja vuoden ajan niillä ylioppilailla, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa.

Välivuosista ei varmaan kaikkien osalta päästä eroon.

Heikki Blom

Opinto-ohjaaja Anna Quagraine sanoo, että on hyvä, että opinto-ohjauksen laatu halutaan taata kaikissa kouluissa.

Espoolaislukiossa tehdään jo nyt kaikille oppilaille henkilökohtainen suunnitelma, mutta näin ei ole välttämättä kaikkialla. Myös opinto-ohjaajien ja heidän ohjattavanaan olevien nuorten määrä lukioissa vaihtelee paljon.

– Monella on oikein hyvä tilanne. Mutta todella monella on myös niin surkea tilanne, että ei esimerkiksi ehdi tapaamaan kaikkia opiskelijoitaan henkilökohtaisesti ja voi olla kuusi, jopa seitsemänsataa ohjattavaa.

Monella on niin surkea tilanne, että ei ehdi tapaamaan kaikkia opiskelijoitaan henkilökohtaisesti.

Anna Quagraine

Noin 300-500 ohjattavaa on Suomen Opinto-ohjaajien yhdistyksen lukiotoimikunnan puheenjohtajana toimivan Quagrainen mukaan aika tavallinen ohjattavien määrä.

Opinto-ohjaajat ovat pitäneet jo vuosia 200-250 oppilasta sopivana määränä ja tähän tulisi Quagrainen mielestä viimeistään uudistuksen myötä päästä.

Opinto-ohjaaja Anna Quagraine Mattlidens gymnasium Espoo
Mattlidens gymnasiumin opinto-ohjaaja Anna QuagraineMarkku Pitkänen / Yle

Opetusneuvos Heikki Blom sanoo, että lukiokoulutuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että oppilaiden oikeus toteutuu. Lakiin tai asetuksiin määriä ei kirjata. mutta uudistuksen tavoite on selvä.

– Se, että opiskelijat ovat entistä tietoisempia opintojensa kuluessa, että mitä he haluavat opiskella, mitä he haluavat ylioppilastutkinnossa kirjoittaa ja mihin he haluavat lukion jälkeen opiskelemaan ja mihin he haluavat suuntautua, että he löytävät oman paikkansa tässä yhteiskunnassa, luettelee Blom.

Blomin mielestä opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse soimata itseään, jos hän ei kaikesta ohjauksesta huolimatta ylioppilaskeväänä tiedä mitä haluaa.

– En minä sitä näin kokisi. Näkisin sen palveluna, lisämahdollisuutena, jonka opiskelija saa ja joka auttaa häntä elämässä eteenpäin aikaisempaa paremmin.

Vaikka ei tiedä, mitä haluaa opiskella, niin tietää omat vahvuutensa.

Anna Quagraine

Anna Quagraine sanoo, että opiskelijalla joka on saanut hyvää opinto-ohjausta on "tietotaito" kunnossa.

– Vaikka ei välttämättä tiedä, mitä tarkalleen haluaa opiskella, niin tietää kuitenkin omat vahvuutensa ja tietää eri jatkovaihtoehdoista, että on A- ja B-vaihtoehdot.

– Ja jos en pääsekään opiskelemaan, niin tiedän mitä järkevää teen välivuoden. aikana.

Kevin sanoo, että jos hän ei saisi opiskelupaikkaa niin yhteydenotto lukioaikaiseen opoon Annaan voisi olla paikallaan.

– Kyllä varmaan soittaisin, että onko mitään ehdotuksia, nauraa Kevin.

Myös Karin ja Ronja pitävät uudistusta hyvänä, vaikka he eivät pääsekään siitä nauttimaan.

Apua välivuoden aikaiseen pähkäilyyn on saatavilla lukioista neljän vuoden kuluttua. Koulutuksen järjestäjä päättää, missä ja kuka sitä antaa.

Lue myös:

Korkeakoulupaikkaa harkitsevan iso ratkaisu: "Siinä valitaan kotipaikkakunta monelle vuodelle" – Lisähaussa tyrkyllä yli tuhat paikkaa

Koulutuksen uudistukset patistavat nuoria tekemään tärkeitä päätöksiä yhä nuorempina – Tutkija: Perhetaustan merkitys voi korostua entisestään

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat julki: Joka kuudes hakija sai paikan ylioppilastodistuksella – Katso, mille aloille ja oppilaitoksiin oli vaikeinta päästä

Korkeakoulujen yhteishaussa 153 000 hakijaa – vaikeinta sisäänpääsy kuvataidealalle