Hyppää sisältöön

Työ, koulu, harrastukset: arjen kalenterisulkeiset stressaavat, mutta asiantuntijan mukaan se tekee sinulle hyvää

Oliko rentouttava loma? Olet täynnä energiaa aloittamaan uudet työprojektit, ranskan kielen opinnot ja kuntoilun? Koirallekin pitäisi varata lääkäriaika. Huh, stressiä pukkaa!

Kuva: Yle

Kesälomien levon ja vapauden jälkeen paluu arjen aikatauluihin ja vaatimuksiin tuntuu meistä monesta vaikealta. Päivät täyttyvät työvuoroista, kouluasioista, harrastuksista ja muista pakollisista asioista. Kalenteria katsoessa keuhkoista loppuu happi.

Tämähän on hyvä asia, sanoo motivaatiovalmentaja Iida Mäkikallio Filosofian Akatemiasta.

Arkeen palaamisen aiheuttama stressi ja aikatauluahdistus voi kertoa, että elämässä on liikaa ylimääräisiä asioita. Tai että asioita tekee vääristä syistä, ulkopuolisten odotusten ja vaatimusten mukaan.

Arkiahdistuksen vyöryminen päälle on hyvä hälytysmerkki siitä, että omia arvoja kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään.

– Kun ymmärtää miksi tekee asioita, niin arjen vaatimukset eivät näyttäydy vain loputtomana pitäisi-pitäisi-listana. Elämä tuntuu vapaammalta, eikä pakolta, Mäkikallio sanoo.

Kenen vaatimuksia toteutat?

Juoksulenkille tai kuntosalille on paljon helpompi mennä, kun on tunnistanut perimmäisen syyn miksi se on juuri minulle tärkeää tai onko se itse asiassa minun juttuni ollenkaan. Ihminen on silloin sisäisesti motivoitunut kuntoilemaan.

Kuva: Yle

– Tärkeintä on kysyä itseltään, mitä minä haluan. Haluanko arkeeni lisää elinvoimaa tai terveyttä? Entä miksi haluan sitä? Ehkä jaksaakseni paremmin lasten kanssa tai ollakseni työssä energisempi.

Tai jos syksyn alkaessa päättää esimerkiksi laihduttaa, kannattaa ennen laihdutusvalmisteiden haalimista selvittää itselleen miksi painonpudotus olisi tärkeää. Onko kyse yhteiskunnassa vallitsevasta laihuusihanteesta vai haluatko vaikka jaksaa leikkiä paremmin lasten kanssa, koska koet sen tärkeäksi.

Ensimmäisessä on kyse ulkoisesta motivaatiosta ja jälkimmäisessä sisäisestä motivaatiosta. Ei ole vaikea arvata, kumpi motivaation laji tuottaa pysyvämpiä tuloksia.

– Jos jokin asia on sisäisesti motivoivaa, se on ihmiselle itsessään mielekästä ja palkitsevaa. Ulkoisia palkkiota ei silloin tarvita.

Auttavatko palkinnot jaksamaan stressiä?

Entä jos kokee, ettei sisäistä motivaatiota vaikka opiskeluun löydy, mutta se on pakko silti tehdä? Voiko itseään tsempata lupaamalla itselleen palkinnon, vaikka uuden kännykän tai pienen matkan, kun tavoite on saavutettu?

Ulkoinen palkinto voi auttaa, jos sisäistä motivaatiota ei millään löydy. Tässä piilee kuitenkin pieni riski.

– Palkinnon tai muun ulkoisen motivaation takia asioiden tekeminen syö vapauden kokemusta. Ihminen on tällöin ikään kuin ristiriidassa itsensä kanssa ja taistelee osittain itseään vastaan.

Lisäksi keppi ja porkkana –tyylinen motivointi yleensä lopahtaa nopeasti, viimeistään marraskuun pimeillä, Mäkikallio pohdiskelee.

Onko aina pakko olla täydellinen?

Motivaatiovalmentaja Iida Mäkikallion mukaan arjessa on myös paljon asioita, joita ei lopulta ole pakko tehdä tai jotka voi tehdä vähän vasemmalla kädellä.

– Me nappaamme helposti vaatimuksia ympäriltä. Että pitäisi vaikka olla enemmän ruokareseptejä, ettei aina päädy kokkaamaan sitä samaa makaronilaatikkoa.

Arjesta putoaa paljon stressiä pois, kun laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettii, mitkä asiat oikeasti lisäävät omaa ja perheen hyvinvointia.

– Monet asiat, joista kriiseilet, eivät olekaan niin tärkeitä.

Entä jos arjen vaatimukset eivät silti huvita?

Ei arki aina silti nappaa, vaikka sisäinen motivaatio olisikin kirkkaana mielessä. Elämä on kestävyyslaji. Pientä epämukavuutta on vain helpompi sietää, kun ymmärtää miksi esimerkiksi lapsen kuljettaminen jalkapallotreeneihin neljä kertaa viikossa on merkityksellistä.

Arjen pyörityksessä kannattaa pitää silmät auki mahdollisille minitauoille. Kun lapsi juoksee kentällä pallon perässä, voisitko itse käydä kävelylenkillä tai istua kentän laidalla ja kuunnella musiikkia tai podcasteja?

– Arjen pienistä raoista kannattaa nauttia ja tuoda siten elämään lempeyttä itseään kohtaan, kannustaa motivaatiovalmentaja Iida Mäkikallio.

Sisäistä motivaatiota voi herätellä. Uuden tavan istuminen arkeen vie aikaa.

– Itseään voi tsempata ajattelemalla, että nyt olen sinnikäs ja menen tämän vaikean kohdan yli. Eikä räntäsateessa tarvitse mennä lenkille. Jos lenkkeilyn perussyy on elinvoiman lisääminen, silloin voi vaikka juoksun sijaan pitää tanssibileet olohuoneessa!

Lue myös:

.
.