Helle ja kuivuus suistamassa Pohjois-Korean nälänhätään – maissi ja riisi kuihtuvat pelloille

Normaalistikin kaksi viidestä pohjoiskorealaisesta on aliravittu. Kansainvälinen halu auttaa Pohjois-Koreaa hiipuu.

Pohjois-Korea
Heinäkuussa 2018 julkaistussa kuvassa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un vierailemassa kasvihuoneella.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un vieraili vihertävällä taimitarhalla. Kuva on julkaistu heinäkuussa, mutta vierailun tapahtumapäivästä ei ole tietoa.Lehtikuva

Kuumuus ja kuivuus ovat tuhoamassa maissi- ja riisisadot Pohjois-Korean pelloille, Kansainvälinen Punainen Risti toteaa raportissaan.

Sulkeutuneen Pohjois-Korean taivaalta ei ole tullut vettä yli kuukauteen. Seuraavia sateita odotetaan kuin kuuta nousevaa – niitä on luvassa puolessa kuussa.

Viljasatoja kuihduttaa myös pitkä hellejakso. Pohjois-Koreassa on mitattu lähes 40 asteen lämpötiloja.

Punainen Risti varoittaa, että Pohjois-Korean ruokatuotanto saattaa ajautua täysimittaiseen kriisiin.

Kaksi viidestä aliravittu jo nyt

YK:n viime vuonna tekemän raportin mukaan jopa kaksi viidestä pohjoiskorealaisesta kärsii aliravitsemuksesta. Joka neljäs alle 5-vuotias lapsi kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Siksikin tämän hetkisellä kuivuudella ja satojen menetyksillä saattaa olla tuhoisia seurauksia.

– Tiedämme, että aiemmat kuivat kaudet ovat sekoittaneet ruokahuoltoa ja aiheuttaneet terveysongelmia ja aliravitsemusta ympäri maan, Punaisen Ristin Pohjois-Korean-johtaja Joseph Muyamboit sanoo.

Pohjois-Koreassa oli myös vuonna 2015 ankara kuivuus. Luonnon koettelemukset ovat siten entisestään horjuttaneet maan ruokatuotantoa.

1990-luvun nälänhätä muistissa

Eristyneen ja eristetyn Pohjois-Korean lähimenneisyys on täynnä taistelua nälkää vastaan, vaikka maan diktatorinen johto on vakuuttanut oman kansansa edessä rikkumatonta omavaraisuutta.

1990-luvun puolessa välissä Pohjois-Koreaa koetteli raju nälänhätä. Ilmeisesti jopa kaksi miljoonaa pohjoiskorealaista kuoli nälkään.

Syynä olivat tuolloinkin kuivuus, tulvat ja hallinnon kyvyttömyys turvata ruokatuotanto.

Lisäksi Pohjois-Korea on maastoltaan vuoristoista, eikä viljelykelpoista maata ole lopulta viljalti. Toisaalta traktorit ja muut nykyaikaiset maatalouskoneet eivät ole tuttu näky aivan kaikilla Pohjois-Korean pelloilla.

Viljelyala ja sadot ovat parantuneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Hallinnolla on silti suuria vaikeuksia ruokkia koko maata.

Nälkä ja ruuan valikoiva jakelu ovat nykyiselle Kim Jong-unin hallinnolle myös tapa kontrolloida kansaa.

Maanviljelyä Pohjois-Koreassa 1997.
Helle ja kuivuus uhkaavat satoa ja suistaa Pohjois-Korea nälänhätään.Lehtikuva

Ruokarahat menevät ydinaseuhoon

Nälkäkriiseistä voi syyttää myös suoraan Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin halua hamuta maalle ydinasetta.

Ydinaseohjelma nielee huomattavan osan maan rajallisista varoista, jotka tulisi kaiken järjen mukaan panna maatalouteen ja sen uudenaikaistamiseen sekä akuutisti ruuan hankkimiseen ihmisille.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP:n) arvioiden mukaan noin 70 prosenttia pohjoiskorealaisista on ruoka-avun tarpeessa, eikä heillä ole täyttä varmuutta siitä, mistä seuraavan ruoka-annoksensa saavat.

Kansainvälinen ruoka-apu on tällä hetkellä pohjoiskorealaisten ruokaturvan keskeinen elementti. Naapureilta – siis Etelä-Korealta, Japanilta, Kiinalta ja Venäjältä – tulee noin 30 prosenttia pohjoiskorealaisten syömästä ruuasta.

Ydinaseohjelman aiheuttamat kansainväliset pakotteet ovat iskeneet maan talouteen. Kauppa on suurelta osin tukossa ja rahat käytetään ennemmin ydinaseohjelmaan kuin nälkäisen kansan elättämiseen.

Pakotteet purevat ja halu auttaa hiipuu

Pohjois-Korea on venkoillut ydinaseohjelmansa kanssa vuosikausia. Tuttu strategia on, että aina aika ajoin maa taipuu neuvotteluihin, jotka päättyvät laihaan sopuun – ja Pohjois-Korea saa taas ruoka-apua naapureilta.

Tässä on tapahtunut selvä muutos. WFP:n kesäkuisen raportin mukaan järjestöllä on suuria vaikeuksia saada riittävää rahoitusta omalle apuohjelmalleen. Vuosittain tarvittavasta 50 miljoonasta dollarista vain 15 miljoonaa on tällä hetkellä kassassa.

Pohjois-Korea on ydinohjelmansa vuoksi kansainvälisesti entistä eristäytyneempi. Hyvää ei lupaa se, että Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Singaporen sopuilun jälkeen Pohjois-Korea on lopultakin vain jatkanut ydinaseohjelmansa kehittelyä.

Ystäviä ja tukijoita ei maalla enää ole. Samalla kaikkoaa eri maiden, järjestöjen ja ykstyisten ihmistenkin halu auttaa Pohjois-Korean nälkäistä kansaa.

Lähteet: Reuters