Elintarvikepakkaus kertoo tarkasti, mistä tuote on tehty, mutta taloistamme ei ole samanlaista tietoa – Nyt tekee tuloaan rakennusten "tuoteseloste"

Ympäristöministeriön mielestä rakennusten materiaaleista pitää saada ja jakaa tietoa huomattavasti nykyistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.

rakennukset
Rakennusmies laatoittaa kylpyhuonetta.
Nykyaikainen rakennus koostuu vähintään sadoista, jopa tuhansista eri materiaaleista.Ismo Pekkarinen / AOP

Rakennuksissa käytettyjen eri materiaalien lukumäärät ja kokonaispitoisuudet halutaan saada yleiseen tietoon nykyistä selvästi laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Ympäristöministeriö käynnistää asiaa koskevan tiedonkeruuhankkeen lähiviikkoina. Ongelmana on, että nykyisin yksittäisen rakennuksen sisältämistä materiaaleista ja niiden määristä on saatavilla tietoa turhan ylimalkaisesti.

– Nykyään rakennusluvassa pitää ilmoittaa, mistä materiaalista rakennuksen runko on tehty – vaikkapa puusta – ja mitä sen julkisivu on – vaikkapa tiiliverhousta – mutta tähän se suunnilleen sitten jääkin. Siellä on yleensä noin kymmenkunta materiaaliluokkaa, ja tiedot ovat varsin puutteelliset, sanoo arkkitehti Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Tuhansia aineita

Nykyaikainen rakennus koostuu jopa tuhansista eri materiaaleista. Aivan nollasta ei tiedon keräämisen tarvitse kuitenkaan lähteä, koska materiaalien määrät ja laadut ovat jo valmiiksi rakennusten suunnittelijoiden ja rakentajien tietokoneilla.

– Meillä on paljon kirittävää, mutta maltillisesti edetään. Jos saisimme edes ne samat tiedot yleiseen käyttöön, kuin mitä rakentajilla on urakkaselosteita tehdessään, niin se olisi jo hyvä, Kuittinen toteaa.

Ministeriön tiedonkeruuinnon taustalla ovat muun muassa terveys- ja kierrätyssyyt. Asuntojen sisäilmaongelmat voivat yllättää, jos ei tiedetä käytettyjä materiaaleja. Myös kierrätyksen tehostamiseksi olisi hyvä tietää jo ennalta, mitä materiaaleja ja minkä verran rakennus sisältää.

– Voisimme puhua rakennuksen tuoteselosteesta vähän samaan tapaan kuin meillä on tuoteseloste elintarvikkeissa. Tiedämme aika hyvin, miten karkkipussissa on erilaisia e-koodeja, mutta toisaalta emme tiedä yhtään niin hyvin, jos lainkaan, mitä erilaisia "e-koodeja" tai kemikaaleja on rakennuksessa. Ja kuitenkiin me altistumme rakennuksissa sisäilmalle paljon enemmän, kuin mitä me yleensä viikossa altistumme karkkipusseille, Kuittinen huomauttaa.

Vaara liikatiedosta

Rakennusala suhtautuu periaatteessa myönteisesti siihen, että pääasiassa alan sisällä tähän asti säilytettyä tietoa jaettaisiin myös laajemmille piireille, esimerkiksi kiinteistöjen omistajille.

– Se on tulevaisuutta ja olemme varautuneet siihen. Mutta kuka sen tiedon kerää ja missä sitä hallinnoidaan, niin ne ovat isoja kysymyksiä, huomauttaa johtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Vuorinen muistuttaa myös vaarasta langeta liikatiedon keräämiseen. Tällöin oleelliset tiedot voivat hukkua pienen nippelitiedon tulvaan.

– Ettei tuoteta turhaa tietoa, josta ei ole mitään hyötyä, vaan relevanttia tietoa, mikä tosiaan palvelee käyttäjiä rakentamisen eri elinkaarivaiheissa.

Pekka Vuorinen
Pekka Vuorinen varoittaa uhasta langeta liikatiedon keräämiseen.Antti Lähteenmäki / Yle

Ranska edellä

Ministeriö laatii ensi talven aikana mallin materiaalitietojen keräämiseen rakennuksista. Esimerkkiä voi hakea vaikka Keski-Euroopasta.

– Ranska ja Hollanti ovat vieneet materiaalitietoutta rakentamisessa paljon pidemmälle kuin Suomi. Mutta Suomi on aika hyvässä kakkosaallossa tulossa. Minulla ei ole tiedossa, että muissa maissa olisi näin kokonaisvaltaista ajatusta, että otettaisiin selville koko valtakunnan alueelta rakennuksissa käytetyt materiaalit. Se antaisi suomalaiselle rakennus- ja suunnittelualalle aikamoista etulyöntiasemaa verrattuna muihin, ympäristöministeriön Kuittinen arvelee.

Arkea rakennuskohtaisesta materiaalitietopankista tulee ehkä muutaman vuoden päästä. Työtä riittää: Suomessa on yli 1,5 miljoonaa rakennusta, ja lisää nousee.

Alkuun lähdetään perkaamalla olemassaolevan rakennuskannan materiaalitietoja. Lakia hankkeesta ei ainakaan täsä vaiheessa aiota laatia.