Monsanto joutuu maksamaan mojovat korvaukset Kaliforniassa – Suomalaisasiantuntija kuumana käyvästä glyfosaattikeskustelusta: "Se on ihan turhaa pelkoa"

Valamiehistön mukaan torjunta-aine vaikutti siihen, että mies sairastui syöpään. Viranomainen vakuuttaa, että Suomessa sallittuun glyfosaattiin ei liity syöpäriskiä.

glyfosaatti
Joukko Greenpeacen aktivisteja osoittaa mieltään glyfosaattia sisältävien torjunta-aineden käytön lopettamiseksi Euroopassa.
Joukko Greenpeacen aktivisteja osoittaa mieltään glyfosaattia sisältävien torjunta-aineden käytön lopettamiseksi Euroopassa Brysselissä 8.2.2017.Olivier Hoslet / EPA

Yle kertoi tänään lauantaina, että syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset Yhdysvalloissa.

Kalifornialaisen valamiehistön mukaan Roundup ja sen ammattikäyttöön tarkoitettu versio Ranger Pro vaikuttivat siihen, että mies sairastui syöpään. Syöpäsairas mies toimi koulujen piha-alueiden hoitajana ja myrkytti rikkakasveja jopa 30 kertaa vuodessa.

Valamiehistön mukaan torjunta-aineita valmistavan Monsanton olisi pitänyt varoittaa tuotteidensa syöpäriskistä. Yritys on kiistänyt riskin ja sanonut tutkimusten osoittaneen tuotteet turvallisiksi.

suihkupullo
Yle

Liikkeellä ristiriitaista tietoa – myynti jatkuu

Keskustelu Monsanton ja sen glyfosaattia sisältävien torjunta-aineiden ympärillä kuumeni, kun kansainvälisen syöpätutkimusjärjestö IARC totesi vuonna 2015, että Roundupin tehoaineena toimiva glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.

Monsanton Roundup-torjunta-aine sekä geenimuunnellut kasvit ovat herättäneet laajaa vastustusta maailmalla.

Täytyisi miettiä hyvin tarkkaan, milloin ja missä glyfosaattia tarvitaan.

Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luke

Euroopan elintarvikeviranomaisen EFSA:n ja kemikaaliviraston ECHA:n mukaan siitä ei kuitenkaan ole näyttöä, että glyfosaatilla olisi syöpää aiheuttavia vaikutuksia.

Marraskuussa EU päätti, että glyfosaatin myynti on sallittua sen alueella ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Myös Suomi kannatti myyntiluvan jatkamista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluaineiden yksikön johtava asiantuntija Eija-Leena Hynninen ei ota kantaa Kalifornian oikeusjuttuun. Hän kuitenkin luottaa EFSA:n ja ECHA:n näkemykseen glyfosaatin turvallisuudesta.

Miksi IARC:in näkemys poikkeaa EFSA:n ja ECHA:n kannasta?

– Glyfosaattia on tutkittu ehkä enemmän kuin mitään muuta kemikaalia. Osaa tutkimuksista ei ole tehty kaikkien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Kun tämän IARC:in jutun jälkeen EFSA on tehnyt monia arvioita, ja jäsenmaat ovat olleet siinä mukana, niin on todellakin todettu, että glyfosaatti ei ole syöpää aiheuttava aine, Hynninen sanoo.

Liittyykö torjunta-aineisiin muita ongelmia terveyden kannalta kuin glyfosaatti?

– Valmisteet voivat sisältää glyfosaatin lisäksi useita muita aineita. Aiemmin on ollut semmoinen lisäaine kuin POEA, joka on mahdollisesti hankalampi kuin glyfosaatti. Se on nyt kielletty EU:ssa ja tietysti Suomessakin.

Osaavatko ammattiviljelijät ja -puutarhurit käyttää glyfosaattia sisältäviä torjunta-aineita turvallisesti Suomessa?

– Kasvinsuojeluaineet on jaettu kuluttaja- ja ammattikäyttöön. Jos menee ostamaan ammattivalmistetta, kasvinsuojelututkinto pitää olla suoritettuna. Tukes antaa koulutusluvat tutkinnon järjestäjille. Jos on vaikka kesäharjottelija, joka käyttää vain muutaman kerran kasvinsuojeluaineita, tutkinto pitää olla, että tietää aineista ja niihin liittyvistä säädöksistä.

Ovatko kotipuutarhurien torjunta-aineet turvallisia?

– Kuluttajille tarkoitettuja aineita on kuutisenkymmentä. Ne kaikki ovat käyneet läpi ennakkohyväksynnän ja ovat turvallisia käyttää.

Keskustelu glyfosaatin mahdollisista vaaroista käy kuitenkin kuumana. Ovatko väitteet tuulesta temmattuja?

– Kyllä minä tätä keskustelua hämmästelen. Sosiaalisessa mediassa ja muuallakin on paljon tietoa, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Ehkä se on semmoista pelkoa, kun ei tiedetä jostain asiasta, niin sitä helposti pelätään. Tietysti se IARC:in juttu aiheutti aikanaan suuren pelon. Moni ajattelee vielä, että se on oikeaa tietoa, jota viranomaiset ja EU yrittävät peitellä. Se on vähän ikävää, mutta eihän sille mitään mahda. Ihmiset saavat ajatella mitä ajattelevat, mutta se on ihan turhaa pelkoa.

Roundup-kasvimyrkkypulloja
Stephanie Lecocq / EPA-EFE

Glyfosaatin käyttö on lisääntynyt massiivisesti – maaperää tutkitaan

Johtavan asiantuntijan Eija-Leena Hynnisen mukaan glyfosaatti on käytetyin rikkakasvien torjunta-aine Suomessa. Yli puolet kaikista myydyistä aineista sisältää glyfosaattia. Nykyään sitä myy moni muukin yritys, ei ainoastaan Monsanto. Tukesin uusimmat myyntiluvut (siirryt toiseen palveluun) ovat vuodelta 2016, jolloin glyfosaattia myytiin 847,7 tonnia. vielä 1990-luvulla ainetta myytiin vain noin 200 tonnia.

Vuosikymmeniä kasvanut käyttö on saanut Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Jaana Uusi-Kämpän selvittämään, miten glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA jäävät maaperään.

Viljan ruiskutus ennen sadonkorjuuta.
AOP

Glyfosaattia käytetään etenkin juolavehnän torjumiseen viljapelloilla. Juolavehnä on kestorikkakasvi, joka tuhoutuu, kun maata muokataan, mutta suorakylvössä käytetään kemiallisia torjunta-aineita.

Luken tutkimuksessa on otettu näytteitä 18 peltoalueelta Lounais-Suomessa ja Hämeessä. Tutkimus on yhä kesken, mutta Uusi-Kämppä on jo tehnyt alustavia havaintoja. Melkein kaikista tutkituista maista on löytynyt glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Sitä saattaa olla jopa 2–3 kiloa hehtaaria kohden.

Onko tällainen määrä glyfosaattia maaperässä paljon?

– Minusta se tuntuu kohtuullisen suurelta määrältä, kun otetaan huomioon, että maahan laitetaan vuosittain tai joka toinen vuosi glyfosaattia noin 1–2 kiloa hehtaarille. Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan, miten glyfosaatti voi vaikuttaa maan pieneliöstöön, Uusi-Kämppä sanoo.

Käytetäänkö glyfosaattia liikaa?

– Oma mielipiteeni on, että täytyisi miettiä hyvin tarkkaan, milloin ja missä glyfosaattia tarvitaan. Esimerkiksi juolavehnän torjunnassa se on erinomainen väline, mutta jos sitä käytetään sillä tavalla, että siitä tulee käytäntö, että joka vuosi ruiskutetaan ennen kylvöä, niin se ei välttämättä ole tarpeen mukaista.

Luken tutkimushankkeen tavoitteena on glyfosaatin kestävä käyttö. Kun hanke päättyy tämän vuoden lopussa, sen tulokset välitetään muun muassa hallinnolle ja glyfosaattivalmisteiden käyttäjille.

Korjattu 12.8. klo 12.45: Mies oli myrkyttänyt rikkakasveja 30 kertaa vuodessa, ei 30 kertaa päivässä, kuten jutussa aluksi kerrottiin.

Lue myös:

Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan

Komissio esittää syöpäepäilyjen kohteeksi joutuneelle torjunta-aineelle glyfosaatille aiottua lyhyempää jatkoaikaa

Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä

Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään

Kymmenissä maissa protestoitiin Monsanton tuholaismyrkkyä ja geenimuuntelua vastaan – "Häipykää täältä!"