"Sitä niittää mitä kylvää, sitä saa mitä tilaa" – Sananlaskut muuttavat muotoaan, eikä kovinkaan moni tiedä siteeraavansa Raamattua sanontaa sutkauttaessaan

Osa sananlaskuista on peräisin Kalevalasta, toiset Raamatusta. Muinaiset sanonnat toimivat yhä, mutta niitä käytetään uusissa muodoissa ja yhteyksissä.

Sananlasku
Nuorta viljaa pellolla.
Pekka Sipilä / YLE

"Moni kakku päältä kaunis" on toteamus, joka sopii erinäisiin tilanteisiin, joissa asiat eivät ehkä ole ihan sitä, miltä ne pintapuolisesti näyttävät.

Tämän sananlaskun voi heittää toteavaan tyyliin, ehkä kokemuksen rintaäänellä ja syvällä huokauksella höystettynä. Moni ei kuitenkaan tiedä sanontaa sutkauttaessaan, että se juontaa juurensa aina Kalevalaan saakka, jonka Kullervosta kertovassa runossa riimitellään tähän tapaan:

"Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren."

Kaikki nykyajan ihmiset eivät ole perillä siitä, että Kalevalan kolmasneljättä runossa (siirryt toiseen palveluun) kakku tarkoittaa leipää, ja silkko on hätäravintona käytettyä pettuleipää. Silti sanonta toimii lyhennetyssä nykymuodossaan.

Täytekakku.
Onkohan tämä kakku niin hyvää kuin miltä se näyttää?Kalle Niskala / Yle

Sananlaskut muuttavat muotoaan, kun puhekieli lyhenee netissä ja tekstiviesteissä, mutta pysyvät silti tiukasti osana ihmisten arkikieltä.

Kasvatustieteiden tohtori ja filosofian maisteri Liisa Granbom-Herranen on tutkinut Salon Seudun Sanomien tekstiviestipalstalle lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Toimitus sai viiden vuoden aikana noin 70 000 viestiä. Aineistosta yli kymmenesosassa oli sananlaskuja tai viitteitä niihin.

Leipä aiheutti harmia Kullervolle, autot Sepille

Granbom-Herranen väittelee filosofian tohtoriksi ensi viikolla Turun yliopistossa. Hänen mukaansa sananlaskua ei voi käyttää väärin. Tilanne ja ihmisen kokemustausta luovat sananlaskulle merkityksen, joka voi muuttua.

– Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tietoa, kun puhutaan ihmisten arkielämän kokemuksista.

Esimerkiksi nimimerkki Sepin Salon Seudun Sanomiin lähettämässä viestissä Kalevalan Kullervon harmitus huonosta leivästä on kääntynyt huoleksi nykyajan autojen laadusta.

"Moni kakku päältä kaunis. Autot ruostuvat muovikuorien alla. Mistä nykyisten muoviautojen korin kunnon voi tietää? Nimim. Sepi.”

Pettulastuista jauhettua purua kädessä.
Pettulastuista jauhettua purua. Pettuleipää eli petäjäistä syötiin hätäravintona kuolonvuosien aikana 1690-luvulla, nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja vuoden 1918 sisällissodan aikana.Jarkko Riikonen / Yle

Raamattu vaikuttaa edelleen arkikieleen

"Sehän on kuin heittäisi helmiä sioille!"

Näin usein puuskahdetaan närkästyneesti, kun joku saa jotain, jota pidetään hänelle liian hyvänä, koska tämä ei osaa sitä arvostaa.

Mutta kuinka moni tietää samalla siteeraavansa Raamattua?

Matteuksen 7. luvun 6. jakeessa todetaan näin:

"Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä."

Granbom-Herrasen mukaan Raamatun sanonnat jättivät suomalaisten mieliin voimakkaan jäljen kristinuskon levittyä.

– Raamattu oli aluksi suullista perinnettä Suomessa, koska lukutaito oli harvinaista. Kun Raamatusta kuultiin usein saarnastuolista, niin tällaiset puheet jäivät ihmisten mieliin.

Noin 250 vuotta vanhan Raamatun sivut ovat ruskistuneet, ja ajan patina näkyy selkämyksessä ja sivujen reunoissakin.
Noin 250 vuotta vanha Raamattu.YLE / Katja Oittinen

Raamatullista perua on myös tämä sananlasku:

"Mitä kylvää, sitä niittää."

Galatalaiskirjeessä 6:7 asia esitetään näin:

"Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää."

Nykyään jokseenkin vastaavassa merkityksessä voi kuulla myös sanottavan modernin version, jossa ei näy jälkeäkään uskosta tai Raamatusta:

"Sitä saa, mitä tilaa".

Näitä raamatullisia sanontoja käytetään yhä myös Salon Seudun Sanomien tekstiviestipalstalla erilaisissa asiayhteyksissä.

"Ei mitään kuria, eikä vastuuta mistään, korjaammeko nyt sitä satoa, jonka kylväjä oli vapaakasvatus. Nimim. Kelmi."

"Se oli kivaa kun saatiin uusi lukio, joka opella oma kannettava ja paljon muita hienouksia. Taidetta 90000 eurolla. Nyt säästetään. Nimim. Sitä saa mitä tilaa."

"Missään maakunnassa en ole saanut niin hyvää ja ystävällistä terveydenhoitoa kun Salossa ja Halikossa! Sitä niittää, mitä kylvää. Hyvä Salolaiset! Nimim. Kiitos!!"

Sananlasku vei kuolemanpelon lapselta

Samalla sananlaskulla voi siis olla niin myönteinen kuin kielteinenkin merkitys riippuen siitä, missä tilanteessa se sanotaan. Yhtä lailla sananlaskun sanoja voi ymmärtää sen eri tavalla kuin kuulija. Esimerkiksi lapset voivat tulkita sananlaskut omalla tavallaan.

Kun Granbom-Herranen väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008, hän tutki väitöskirjassaan kasvatuspuheessa esiintyvien sananlaskujen merkitystä. Sitä varten hän keräsi ihmisiltä sananlaskuihin liittyviä muistoja.

Eräs ihminen kertoi lapsena 1900-luvun alkupuolella kuulleensa aikuisten puheissa käytetyn sanonnan:

"Hyvät lapset varhain kuolee."

Lapselle tämä olikin yllättäen hyvä uutinen, Granbom-Herranen kertoo.

– Meidän ymmärryksemme mukaan se on lapselle aika pahasti sanottu, mutta lapselle tuli helpottunut olo, koska hänelle ei oltu koskaan sanottu, että hän on hyvä, niin hänen ei tarvinnut pelätä kuolevansa varhain.