Kaspianmeren statuksesta on riidelty siitä lähtien, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Kaspianmeren rannoille syntyi uusia valtioita.
Nyt rantavaltioiden – Venäjän, Iranin, Azerbaidžanin, Turkmenistanin ja Kazakstanin – johtajat allekirjoittivat vihdoin sopimuksen Aktaussa, Kazakstanissa.
Yksi tärkeimmistä ratkottavista asioista (siirryt toiseen palveluun) liittyi siihen, onko Kaspianmeri meri vai järvi. Vaikka kysymys kuulostaa triviaalilta, se ei sitä ole, koska määrittely vaikuttaa luonnonvarojen jakoon.
Kaspianmeren pohjassa arvioidaan olevan 50-79 miljardin barrelin öljyvarannot ja 7-8 tuhannen miljardin (eli biljoonan) kuution kaasuvarannot.
Kaspianmeri on keskellä mannerta, eikä sillä ole laskujokia. Se puolsi järveksi määrittelyä. Jos Kaspianmeri olisi määritelty järveksi, luonnonvaroista saadut tulot olisi pitänyt jakaa tasan viiteen osaan. Tämä olisi sopinut erityisesti Iranille, jolla on rantaviivasta vain 13 prosenttia ja aluevesillä vain niukasti energiavarantoja.
Koska Kaspianmeri kuitenkin katsottiin mereksi, kukin rantavaltio saa – kuten tähänkin saakka – energiatuloja omilta aluevesiltään. Tämä sopii erityisesti Azerbaidžanille ja Kazakstanille, joilla on runsaasti energiavarantoja.
Kaasuputket ok, vieraat sotalaivat ei
Allekirjoitustilaisuuden isäntä, Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev kehui tapausta historialliseksi.
– Voimme myöntää, että yksimielisyyttä meren statuksesta oli vaikea saavuttaa ja neuvottelut kestivät yli 20 vuotta, ja vaativat paljon osapuolten yhteisponnisteluja, sanoi Nazarbajev.
Sopimus sallii merenalaisten öljy- ja kaasuputkien vetämisen, mikä on erityisesti mieleen Turkmenistanille, joka kaavaillee maakaasuputkea Kaspianmeren halki kohti Eurooppaa. Jatkossa Iran ja Venäjä voivat kuitenkin halutessaan heitellä kapuloita Turkmenistanin rattaisiin ympäristövaikutuksiin vedoten. Maat ovat aiemmin estäneet hankkeen, joka maksaa jopa 4,4 miljardia euroa.
Sopimuksessa sovitaan myös kalastuskiintiöistä ja siitä, että merellä ei sallita muiden kuin rantavaltioiden sota-aluksia.
– Kaspianmeri kuului vain Kaspian valtioille, alleviivasi Iranin presidentti Hassan Rouhani.
Rouhani painotti moneen otteeseen tilaisuuden aikana, että aluevesirajoista pitää vielä tarkemmin sopia. Energiatulojen jaosta riittänee siis vääntämistä vielä tulevillekin vuosille.