Harmaahylkeitä metsästetään murto-osa sallitusta: hylje on kalastajan riesa, mutta saaliina vaikea ja lähes hyödytön

Harmaahylkeen eli hallin metsästysmäärä jää vuosittain noin 20 prosenttiin annetusta kiintiöstä. Perämeren kalastajat haluaisivat purkaa kauppakiellon, jonka takia saalista ei voi hyödyntää.

halli (hylkeet)
Harmaahylje.
Suomen alueella laskenta-aikaan nähtyjen hallien määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuosina.RKTL

Halli eli harmaahylje aiheuttaa vahinkoa varsinkin rannikkokalastukselle. Se rikkoo pyydyksiä, karkottaa kaloja apajilta ja syö saaliskaloja. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahinkojen määrä arvioitiin vuonna 2015 olleen 175 tonnia silakkaa, siikaa, kuhaa, lohta, ahventa, kilohailia ja taimenta. Saaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut 453 000 euroa.

– Se on kalastajan pahin vihollinen. Se on tosi ilkeä, kun sille päälle sattuu, sanoo oululainen kalastaja Lauri Halonen.

Vielä pari vuotta sitten Halonen kalasti verkoilla. Harmaahylkeille menetettyjen verkkojen ja saaliiden vuoksi Lauri on siirtynyt troolikalastukseen. Mutta älykkäät hallit ovat oppineet troolikalastuksen niksit ja ovat haittana jo troolauksessakin.

– Pahimmillaan saattaa kolmekin hyljettä seurata vedettävää troolia. Ne ottavat sieltä kalaa ja samalla myös karkottavat ne, huokaa Halonen.

Rysään on laitettu kalterit hylkeiden sisäänpääsyn estämiseksi.
Rysään on laitettu kalterit hylkeiden sisäänpääsyn estämiseksi.Juha Hintsala / Yle

Hylkeet rauhoitettiin 1980-luvulla kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi. Kantojen heikkenemisen syynä olivat liiallinen metsästys ja ympäristömyrkyt. Hallin pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998 kalataloudelle koituneiden vahinkojen vuoksi. Samalla metsästys tuli tarkasti säädellyksi.

Metsästysvuoden saalis parisataa hallia

Maa- ja metsätalousministeriön harmaahylkeelle vahvistama pyyntikiintiö metsästysvuodelle 2018–2019 on 1050 yksilöä. Ahvenanmaalla on tämän lisäksi oma 450 harmaahylkeen kiintiö. Suomen alueen maksimipyyntimäärä on yhteensä 1500 hallia. Vuosittain saalis on kuitenkin ollut vain muutama sata yksilöä.

– Kiintiö on hirveän iso, mutta siitähän toteutuu vuosittain vain 20 prosenttia, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala.

Hylkeen syömä kala.
Kalaverkossa ollut siika, josta hylje on syönyt.YLE / Kalle Niskala

Metsästykselle on alueelliset kiintiöt, eikä siihen tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Metsästäjällä on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saaduista halleista Suomen riistakeskukselle.

– Kiintiö ei toteudu lähimainkaan. Mutta miksi ei, sitä pitää kysyä metsästäjiltä ja kalastajilta, summaa Kauhala.

Hylkeen metsästys on vaativin metsästysmuoto

Kokenut metsästäjä kertoo hylkeenpyynnin olevan kaikkein vaativin metsästysmuoto. Hylkeenpyynti vaatii kokemusta, hyvän kaluston ja paljon kärsivällisyyttä. Keväällä metsästyskausi on lyhyt ja jäät ovat petollisen heikkoja.

– Avoveden aikaan merellä liikkuminen on vaarallista. Veneestä on vaikea osua valppaaseen liikkuvaan kohteeseen, sanoo oululainen kalastaja-metsästäjä Seppo Vehkaperä.

Hylkeenpyynti vaatii metsästäjältä osaamista.
Hylkeenpyynti on taitolaji.Seppo Vehkaperä

Vaikka harmaahylkeen onnistuisi ampumaan, parhaimmillaan yli 3 metrinen ja jopa 300 kiloinen saalis voi kadota pysyvästi meren pohjaan. Siksi hylkeitä ammutaan yleensä vain niiden ollessa matalikoilla.

– Jos vettä on yli neljä metriä, sitä on jo mahdoton löytää, kertoo Vehkaperä.

Hyljetuotteiden kauppa kielletty

Suomi allekirjoitti vuonna 2015 kansainvälisen WTO-sopimuksen, jossa kaikenlainen hyljetuotteilla käyty kauppa on kiellettyä. Saaliin voi kuitenkin hyödyntää omiin tarpeisiin.

– Kielto on riistataloudellisesti järjetön. Lihaa, nahkoja ja rasvasta keitettävää traaniöljyä voi kyllä omassa kotitaloudessa käyttää, mutta jo yhdenkin hylkeen ruholla oma tarve on äkkiä täytetty, sanoo toiminnanjohtaja Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta.

Se on tietty porukka uroshylkeitä, jotka oppivat rysillä käymisen.

Kaarina Kauhala

Kalastajien pyydyksiin lopettamista harmaahylkeistä ei ole heille myöskään hyötyä, joten niitä ei kannata tuoda rantaan. Kangas vertaakin vallitsevaa tilannetta hirvijahtiin.

– Tilanne on sama, kuin hirvenpyytäjät lähtisivät lapion kanssa hirvijahtiin. Jos saalista ei voisi hyödyntää, niin se heitettäisiin lopuksi monttuun, Kangas pohtii.

Pintaan noussut rysä, jossa kuolleita hylkeitä
Haminanlahdella pintaan nousseessa rysässä oli kolme hyljettä, joista suurin painoi 200 kiloa.Yle

Kankaan mukaan hylkeet ovat suurin yksittäinen kalastusta vaikeuttava tekijä. Harmaahylkeen metsästyksen tason pitäisi pysyä korkeana, jotta niille palautuisi takaisin pyynnin aiheuttama ihmisarkuus.

– Hyljetuotteiden kauppakielto pitäisikin purkaa. On tärkeätä saavuttaa ratkaisu, joka mahdollistaisi hyljetuotteiden pienimuotoisen kaupan, sanoo Tapio Kangas.

Harmaahylkeiden määrä pysynyt samana

Suomen harmaahylkeiden laskentakanta ei ole kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa luodoilla noin 30 000 hallia, joista Suomen merialueella runsaat 9 600.

– Todellinen hallikanta voi olla jopa 30 prosenttia suurempi, koska kaikkia ei koskaan nähdä yhtä aikaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala.

Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (siniset neliöt) ja Suomessa (vihreät neliöt).
Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (siniset neliöt) ja Suomessa (vihreät neliöt).Luke

Luken tutkimuksissa on havaittu, että kalastajien ponttonirysissä vierailee pääosin uroshalleja. Ne käyvät toistuvasti samoilla ruokailualueilla jokisuissa ja matalilla merialueilla. Ruokailualueuskollisuuden vuoksi hallien poisto rysien läheisyydestä on yksi keino vähentää hyljevahinkoja. Silloin se kohdistuisi juuri niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat ongelmia toistuvasti.

– Se on tietty porukka uroshylkeitä, jotka oppivat rysillä käymisen. Olisi hyvä, jos metsästys saataisiin kohdennettua juuri näihin häirikköhylkeisiin, kertoo Kauhala.

Aikuinen halli syö päivässä kalaa keskimäärin 4,5–7,5 kiloa. Luonnonvarakeskus tutkii ja kehittää keinoja kalastuksen ja hylkeiden rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Rysien rakenteita ja materiaaleja kehittämällä on onnistuttu vähentämään hylkeiden aiheuttamia vahinkoja.

SLL: Metsästyskiintiö on suhteettoman suuri

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan nykyinen metsästyskiintiö on aivan suhteettoman suuri Suomen metsästysalueen hallikantaan nähden. Liitto tarjoaa metsästystä pehmeämpiä keinoja hallien aiheuttamien kalavahinkojen ehkäisemiseksi ja korvaamiseksi.

– Paras keino ovat sellaiset pyydykset, joihin hylkeet eivät pääsisi. Myös hylkeiden äänipelottimia kokeillaan parhaillaan muun muassa Suomenlahdella. Sitten ovat tietysti hyljekorvaukset, joita maksetaan kalastajille hylkeiden aiheuttamien taloudellisten menetysten kattamiseksi, summaa SLL:n erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Harmaahylje eli halli.
Harmaahylje eli halli.Jaakko Kyläsalo / Yle

Luonnonsuojeluliitto esittää lausunnossaan koko harmaahylkeen pyyntikiintiön asettamista Suomen metsästysalueella 300 hylkeen tasolle.

Jutussa on käytetty lähteinä myös tietoja Luonnonvarakeskuksesta, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja maa- ja metsätalousministeriöstä.